Joskus pelit onnistunut todella yllättämään. Tapoja voi olla monia, kun lopputulos on paljon parempi mitä aluksi osasi odottaakaan, niin silloin on käsillä jotakin todella erityistä.

Nyt listataan positiivisa yllättäjiä. Pääasiassa pelejä jotka joko:

a) Olivat saaneet osakseen jo jonkinlaista huomiota, mutta onnistuivat pistämään merkittävästi paremmaksi.

b) Tulivat ihan ilman varoitusta ja tarjosivat jotakin todella erityistä

c) Muuttivat asioita selvästi ja vain parempaan suuntana.

Vain yksi per pelisarja sillä parissa sarjassa näitä todellisia yllätyksiä on koettu useampi kuin yksi. Jotkut pelisarjat nimittäin onnistuvat pistämään vielä paremmaksi edeltäjistään. Pelisarjoissa siis poimitaan se peli mikä yllätti kaikkein eniten, eli odotuksia on ollut, mutta ne on ylitetty todella merkittävästi.

Mikäli kyseessä on yksittäinen peli, niin silloin tilanne on tietenkin vähän toisenlainen. Jotkut pelit ovat sellaisia että ne eivät pidä mitään isoa mekkalaa itsestään, mutta sitten ilmestyessään todellakin vievät pelaajat mukanaan.

KUNNIAMAINTOJA

Primal

- Yllättävän hyvä, hauska ja toimiva tarina. Pääpari on erinomainen

Jak II: Renegade

- Ykkösen värikäs maailma on vaihtunt synkkään ja vapaan laajaan maailmaan.

Darksiders

- Idea tuntui hyvältä mutta hyvän idean lisäksi mukana on todella hyvin tehty toiminta ja paljon syvällisempi fantasiamaailma kuin osain aavistaakaan.

24. CTR

Mität tulee rallipeleihin niin tämä oli parin kokeilun jälkeen ihan kiva peli. Mutta kun tätä alkoi pelaaman vähän enemmän ja ennenkaikkea, monipelinä, niin sai huomata että kyseessä on paras rallipeli koskaan.

23. Darkness II

Ensimmäinen Darkness oli ihan kiva peli, mutta kun sain tämän käsiini, niin huomasin että tyyli on vaihtunut täysin ja toiminta kehittynyt. Se suunta, oli suoraan ylöspäin. Tämä peli tarjoaa todellakin sellaista toimintaa jossa tuntee olevansa pimeyden ruhtinas. Vihollisia voi laittaa kirjaimellisesti poikki ja pinoon ja kaikki tämä verisessä maailmassa jossa ulkoasu on todellakin erinomainen.

22. Dead to Rights: Retribution

Tämä vaikutti kivalta toimintapeliltä jossa vaihtelua mukaan tuo koira. DtR: Retribution on kuitenkin yllättävän mukaansa tempaava räiskintä. Tyyli on hyvä ja pelattavuus toimii. Tämän kohdalla oli hieman ajatuksia, mutta en odottanut että tämä alelaari peli, onkin todellinen toiminnan helmi.

21. Hoard

Sain tämän lahjana kun kaveri tiesi että lohikäärmeet ovat minun juttuni. Tämä peli on haastava, mutta oikealla tavalla. Se tapa jolla tämä peli toimii, nappasi oitis mukaansa. En oikeastaan odottanut tältä peliltä mitään erityistä, mutta sain laatua, siis todellista laatua.

20. Spec Ops: The Line

Tämä on sellainen peli jonka kanssa odotin ihan normaalia kolmannen persoonan räiskintää ja tarinaa joka kuulemma on astetta parempi. No se todellakin on astetta parempi. Toiminta on tehty hyvin, mutta tarina on tehty todella hyvin. Tämän pelin kohdalla toiminta tuntui alusta asti varsin miellyttävältä, mutta tarina muuttui edetessään kokoajan paremmaksi ja samoin peli.

19. Mass Effect 2

Ensimmäinen Mass Effect nyt ei mitenkään erityisemmin napannut. Hahmoista löytyi kyllä pari suosikkia ja kyllähän tarina oli ihan ok. Mutta ME2 onnistui todellakin koukutamaan. Tutut hahmot ja vanhat valinnat ovat tärkeässä asemassa ja toiminta on saanut todellakin aivan uutta voimaa. Voidaan sanoa että ME2 teki kaiken paremmin kuin edeltäjänsä ja kannusti todellakin hankkimaan myös jatko-osan.

18. Bulletstorm

Tämän kohdalla odotin ihan perusräiskintää. No tämä ei todellakaan ole perusräiskintää, vaan todella mielekästä, monipuolista ja hurjaa räiskintää. Aseita on paljon ja pari lisävivahdetta varmistavat että Bulletstorm on yksi parhaita FPS pelejä joita olen koskaan pelannut.

17. Teenage Mutant Ninja Turtles II: Battle Nexus

Turtles pelit ovat aina uponneet. Odotin tämän oleman hyvää jatkoa edelliselle, perustuihan se samaan TV-sarjaan, erittäin hyvään sellaiseen, yhteen omista suosikeistani. Mutta kun tätä peliä alkoi sitten oikeasti pelaamaan niin sai huomata että kahden pelaajan sijaan tässä on yhtä aikaa neljä pelaajaa. Peli oli todella uskollinen animaatiolle ja varsin laaja pituudeltaan. Pelattavissa hahmoissa oli hyvin eroja ja kokonaisuutena tämä peli tarjoasi todella paljon pelattavaa ja erinomaisena monipelikokemuksena. Bonuksena mukana on eräs NES:in klassikko, mutta parempana.

16. Dishonored

Tämä on sellainen tapaus jonka hankin vasta aika paljon myöhemmin, ilmestymisen jälkeen, silloin oli jo DLC:täkin tullut ulos. Tämä peli osui koska maailma on erinomainen ja tapa jolla peli etenee on vapaamuotoista. Maailma myös muuttuu pelaajan tekojen myötä. Tässä on kaikenlisäksi sellainen hiiviskely, joka jostakin syystä, todella toimi. Itse en ole todellakana hiiviskelypelien ystävä.

15. BUZZ! Monster Rumble

Sisareni sai tämän joskus syntymäpäivälahjaksi. Tuli sitä itsekin sitten pelattua ja sen jälkeen Buzz vei täysin mukanaan. Syy on siinä että tämä minipelikokoelma on täynnä todella miellyttäviä ja simppeleitä pelejä joita on todella hauska pelata porukassa. Party pelinä Buzz on todellakin yksi parhaista ja tätä hirivömania ovat seuranneet niin dinot, apinat kuin robotitkin.

14. Witcher 2: Assassins of Kings

Noituri sarjan ensimmäinen peli on itselleni tuttu parista kokeilusta. Tarinan sain kuitenkin tietooni myöhemmin, vähän ennen kuin pelasin tätä peliä, mikä oli silloin kun kolmonen oli jo saanut julkaisupäivän. Kun aloin pelaamaan tätä, niin huomasin miten paljon valintoihin tämä peli voikaan perustua ja miten hyvin fantasiamaailma on osana tätä peliä. Geralt on erittäin hyvä päähenkilö ja tapa jolla kirjojen aikuinen maailma on saatu pelimuotoon oli upea. Tämä peli oli näyttävä ja hyvä pelata. Kannusti oitis hankkimaan Witcher 3:n ensimmäiseksi PS4 peliksi. Tämä on lisäksi se peli joka nosti odotukset huippuunsa kolmannen pelin kohdalla. Wild Hunt onnistui sekin yllättämään todella paljon, mutta sitä kohtaan oli jo niin isot odotukset, toisin kuin tätä peliä kohtaan.

13. Fahrenheit

En tiennyt tästä pelistä juuri mitään kun hankin. Olin kuullut että on kuulemma yllättävän hyvä. No se piti paikkansa sillä tarinallisessa mielessä ja tunnelmallisessa mielessä tämä peli oli aikoinaan erityisen hyvä. Pelaajan valinnoilla oli väliä tarinan kannalta ja se miten peli etenee, oli todella hyvä. Tässä on erittäin hyvä esimerkki siitä, että aivan tuntematonkin peli, voi tarjoata yhden aikakautensa parhaista pelikokemuksista.

12. X-Men Origins: Wolverine

Wolverine ja Hugh Jackman fanina tämä peli oli ilmiselvä hankinta. Lisenssipelinä tämä nyt vähän arvelutti, mutta kyllähän tämä nyt on varmaan vähintäänkin kelvollinen. No tämä peli oli paljon enemmän kuin kelvollinen. Toiminta oli todellakin selllaista millaista pitää mutta vielä enemmän iski se, miten väkivaltainen tämä peliä oikein olikaan. Peli tyyliltään sellainen, millainen elokuvankin olisi pitänyt olla.

11. War of the Monsters

Tämä tuli tutuksi yhden demon kautta. Sitten kun pääsi kiinni siihen oikeaan peliin niin sai huomata että kaikki se laatu mitä demossa oli ollut, oli vasta alkua. Pelattavia hahmoja oli paljon ja kentissä riitti tuhottavaa. Tämä peli ottaa paikan listalla sen takia, että tämä onnistui yllättämään jo demoversiossa niin kovasti, että sen oikea peli alkoi houkuttaa aivan suunnattomasti ja sitähän tuli sitten pelattua ja paljon.

10. Sly 2: Konnakopla

Ensimmäinen Sly oli kelvollinen tasohyppelypeli. Kakkosen kohdalla tyyli muuttui todella paljon ja peli siinä samalla. Se tapa jolla tämä sarja muuttui, yllätti aivan täysin. Se laajuus, vaihtelu ja tehtävien laatu olivat paljon parempia kuin olin edes aavistanut ja tätä peliä tuli ahmittua vaikka kuinka ja ennen kolmosen ilmestymistä, tämä oli pelattu läpi useamamn kerran. Sly 2 todellakin näytti miten jatko-osalla voidaan laittaa edeltäjästä paremmaksi.

9. Uncharted: Among Thieves

Naughty Dog oli ennen tätä sarjaa jo varsin hyvässä maineessa, mutta tämä sarja varmisti heidän paikkansa huipulla. Tämä oli ensimmäinen peli jonka ostin PS3:lle, yhdessä konsolin kanssa. Edellistä osaa oli tullut kyllä pelailtua ja tarina oli päällisin puolin tuttu. Mutta se tapa jolla toiminta ja elokuvamaisuus tulivat tässä pelissä esiin, yllätti aivan täysin. Siis ensimmäinen Uncharted oli hyvä peli, erinomainen jopa, mutta tämä kakkonen, onnistui tekemään kaiken selvästi paremmin.

8. Batman: Arkham City

Arkham Asylum oli yllätys sekin. Synkkä ja erittäin immersiivinen tyyli ja ennenkaikkea toiminta veivät todella mukanaan. Mutta tapa jolla Arkham City sitten yllätti, oli vielä isompi. Tätä peliä kohtaan oli aika kohtuulliset odotukset, mutta se tapa jolla tämä peli vei mukanaan, oli jotakin ikimuistoista. Vapaa maailma ja aika laajalta tuntuva kaupunki joka oli täynnä tuttuja ja vähemmän tuttuja Batman hahmoja. Tyyli ja tunnelma olivat alusta asti uskomattoman vahvoja. Tässä on peli joka ei pettänyt millään tavalla, vaan yllätti olemalla vielä parempi kuin aluksi aavistinkaan.

7. Final Fantasy VII

Final Fantasy sarjaan tutustuin pääasiassa tämän pelin kautta. Nelosta olin joskus pelannut, mutta en juuri muistaut siitä mitään. Taistelumekaniikka oli uudenlainen ja aluksi peli tuntui vähän oudolta, mutta kun tätä peliä "oppi" pelaamaan ja siihen pääsi sisään, niin alkoi kaipaamaan lisää. FF sarja todellakin koukutti mukaansa ja se on tämän pelin ansiota. En odottanut tältä peliltä paljoa mitään, mutta sain todella paljon.

6. Kingdom Hearts: Birth By Sleep

Kingdom Hearts sarja ei itsessään ollut suuri yllättäjä. Kun mukana on tuttuja Disney ja Final Fantasy hahmoja, niin pakkohan sen olla hyvä sarja ja niin se olikin. Kakkosta kohtaan oli myös aika suuria odotuksia ja valtaosa niistä täyttyi aivan selvästi. Mutta sitten tuli Birth By Sleep. Esiosa jossa aivan uudet naamat ja aivan uudenlainen ote. Tämän lisäksi tämä oli PSP peli. Mutta kun tätä peliä alkoi pelaamaan ja ennenkaikkea, kun tämän pelin läpäisi, niin huomasi, että tässä on todellakin mestarillinen peli.

5. Castlevania: Symphony of the Night

Tätä peliä kohtaan oli tiettyjä odotuksia, kyseessä oli kuulemma hyvä peli. Sanotaan että aluksi peli oli ihan hyvä, mutta mitä enemmän siihen pääsi sisään ja mitä enemmän linnaa tutki ja mitä enemmän pomovihollisia kohtasi niin sitä paremmalta peli alkoi tuntua. Yön Sinfonia on juurikin sellainen peli joka on selvästi parempi kun sitä itse pelaa.

4. Resident Evil 4

Olin tätä peliä kohtaan epäilevä, siis todella epäilevä. Kauhupelisarjana tunnettu RE oli nyt saanut uudenlaisen otteen ja toiminnassa oli omat juttunsa, esimerkiksi se, että et voi ampuessasi liikkua. Nämä olivat osittain niitä syitä miksi epäilytti hankkia. Mutta kun tätä peliä alkoi pelaamaan niin huomasi, että tässä on yksi parhaita toimintapelejä. Sanotaan RE6 yllätti siinä toiminnassa parilla tavalla, mutta mikään RE sarjassa ei ole yllättänyt yhtä suuresti, kuin Resident Evil 4.

3. Wolf Among Us

Sarjakuvat olivat ennestään hieman tuttuja. Telltalen pelit eivät olleet kovin tuttuja, Walking Dead oli tullut pelattua ja se oli ihan kiva peli. Mutta se, miten syvällinen ja peli tämä todella onkaan, tuli aivan puskista. Bigby Wolf oli myös yllättävän hyvin tehty pelihahmo. Tämän pelin kohdalla todella yllätti se tietty ylitsevuotava taustatarinoiden määrä. Tästä pelistä tuli hetkessä yksi omista suosikeistani enkä todellakaan arvellut että niin kävisi. Helposti yksi oman genrensä parhaita mestariteoksia.

2. Victor Vran

Tätä peliä kohtaan ei ollut juuri mitään odotuksia. Se näytti kivalta ja monipuoliselta toimitapeliltä, mutta pelin laajuus ja todellinen toiminta onnistuivat kyllä tarjoamaan aika paljon enemmän mitä siltä osasin aluksi odottaa. Peli näytti aluksi sellaiselta suhteellisen normaalilta toimintapeliltä mutta toiminta yllätti, ei tosin yhtä paljon kuin tarina ja vielä enemmän, maailma, onnistuivat yllättämään ja todella positiivisesti.

1. Middle-Earth: Shadow of Mordor

Tämä on sellainen peli joka tuli hankittua koska se sijoittuu Keskimaahan ja koska siinä oli Batmanista tuttu erinomainen taistelumekaniikka. Yllätys oli kyllä melkoinen kun huomasi miten koukuttava peli on miten toimiva Nemesis systeemi oikeasti onkaan. Tämän lisäksi pelissä on erittäin vahva fantasia tunnelma ja ennenkaikkea Keskimaahan sopiva tunnelma. Tässä on peli jota kohti ei ollut mitään kovin suuria odotuksia, mutta pelistä tuli legendaarinen.