Final Fantasy XV on nyt yksi pelisarjan suurimpia tapauksia. Sille on tullut paljon lisäsisältöä jos on huhuja uskominen niin lisää on myös tulossa. Näkyvimmät lisäosat ovat kolme episodia jotka kertovat kukin yhdestä päähenkilö Noctisin ystävästä.

Kolmesta Noctisin ystävästä kertovissa episodeissa pelataan jaksoja päätarinan lomasta. Näiden pätkien kautta opitaan lisää jokaisesta hahmosta ja samalla saadaan kurkattua pääjuonen sivuteille. Monet asiat saavat sitä kautta aivan uudenlaista vertailupintaa. DLC:t ovat erillisia osia ja niissä pelattavat hahmot eivät kehity. Haaste ei siis oikeastaan muutu mitenkään erityisesti ja vaikeita nämä jaksot eivät todellakaan ole. Kun ne läpäisee niin saa kuitenkin vähän palkintoja.

Marsalkka Cor Leone saattaa hyvinkin olla koko pelin kovin jätkä vaikka onkin ulkoisesti niin vaatimaton. Mutta hänen tapauksessaan se toimii todella hyvin.

Gladiolus

Kolmesta episodista lyhin kertoo Gladiolous Amicitian matkasta kohtaamaan legendaarista blademasteria jonka vain todellinen soturi voi päihittää. Tämän soturin on päihittänyt vain ja ainoastaan yksi mies, marsalkka Cor Leone, joka tulee tässä DLC.ssä Gladion partneri joka auttaa häntä pääsemään määränpäähänsä.

Tämä lisäpaketti on putkijuoksua jossa tapellaan vaihtelevia vihollisia vastaan, sitten on vuoro pomotaistelu. Näin jatketaan kunnes vastassa on itse Gilgamesh, joka on btw todella huonosti tehty, vähän niin kuin Bahamutkin oli. Tämä DLC ei varsinaisesti paranna tyylillisesti mitään tässä pelissä kun nyt on vain uusi asia mikä on tehty huonosti.

Tarinallisessa mielessä saadaan lisää tietoa siitä millainen mies Cor todella on ja millainen mies Gladio on. Corin tapauksessa tämä on hyvin kiinnostavaa, sillä kyseessä on ehdottomasti koko FFXV:n kovin hahmo. Gladion tapauksessa tämä karski kaveri tuntuu vain macholta pullistelijalta ja jopa hieman mäntiltä. Muutenkin tuntuu että tämä haaste aivan liian helppo. Mukana olisi pitänyt olla mahdollisuus epäonnistua.

Gladio DLC on pääasiassa taistelu ja ajottaista keskutelua. Pääasiassa tämä toimii koska Cor on niin hyvä tukihahmo. Gladio ei sen sijaan ole järin hyvä päähenkilö. Tämä lisäpaketti on myös todella nopeasti koettu, mutta lisäkivana tulee mahdollisuudeksi kohdata taistelussa itse Cor ja kerrompa vain että tämä samurai saa kaikki tämän pelin haasteviholliset tuntumaan täysiltä nössöiltä sillä pari virhettä ja Cor löylyttää pelaajan todella nopeasti. Sitten on se juttu että parantavia rohtoja ei paljoa ole.

Kokonaisuutena tämä DLC on ihan kiva jos haluaa taistella ja kyllä mukana on vähän omanlaistaan toimintaa, sillä kun pelattavana on vain yksi hahmo, niin pitää löytyä vähän välineitä taisteluun. Sääli on kuitenkin se, että paljoa tästä ei saa irti. Tapettavaa olisi pitänyt olla paljon enemmän.

+ Cor Leone

+ Ajatus

- Gladio ei ole järin hyvä päähahmo

- Lyhyt

Arvosana: 6,0

Hyvä

Komentaja Aranea Highwind taas saattaa hyvinkin olla pelin kovapintaisin naishahmo ja kuin parempi versio FF13 Lightningista

Prompto

Ensimmäisenä ilmestynyt episodi kertoo Prompto Argentumin matkasta hyytävän kylmässä erämaassa. Matkallaan Prompto joutuu kohtaamaan sen millainen hän todella on ja siinä samalla joutuu hän kohtaamaan monet pelkonsa ja epävarmuutensa. Mutta ei matka aivan mahdoton ole sillä tukea tulee kylmän viileältä komentaja Aranea Highwindilta.

Prompton episodi on aluksi todella putkimainen, mutta siitä tulee lopulta vähän avoimempi sillä jäisestä maailmasta löytyy myös sivutehtäviä joita tekemällä saa eväitä lumikelkan päivittämiseen. Päätarina on lyhyt mutta sivutehtävien kautta tekemistä kyllä tulee lisää sen verran että ei tämä nyt niin lyhyt ole kuin Gladion pätkä.

Pelattavuudessa tämä DLC erottuu muista todella selvästi sillä Promptolla käytetään aseita. Pistooli on perusase ja kakkosasekin löytyy lähitaisteluun. Sen lisäksi mahdollisia aseita ovat konepistooli, sinko, tarkkuuskivääri ja kranaatti jotka kaikki ovat oikein hyviä lisiä. Lähitaistelussa Prompto voi nitistää vihollisen ja ottaa tämän aseen. Pistoolilla ei järeitä vihollisia juuri voiteta, mutta siinä kohtaa kuvaan astuu Aranea joka on erityisen hyödyllinen koska hänen liikkeensä tekevät massiivista vahinkoa ja avaavat usein mahdollisuuden Prompton teholaukaukselle.

Prompto on Gladio astetta parempi päähenkilö, mutta hänen nyyhkyasenteensa vähän nyppii. Tässä osuudessa Promptosta puuttuu kaikki se vitsikkyys ja rento asenne mitä hän pääpelissä toi mukanaan. Nyt on epäilyksien riivaaman särkynyt miehen alku. Aranea on tähän asetelmaan juurikin oikea henkilö koska hän ei ole tullut pitämään ketään kädestä vaan sanomaan suorat sanat. Sääli onkin että Aranean kanssa ei käyty samanlaisia keskutelua kuin Corin kanssa, sillä tästä naisesta olisi mielellään oppinut lisää.

Kokonaisuutena Prompton DLC on myös hyvä. Se on selvästi pääpeliä erilaisempi mikä tuo vaihtelua. Tarinallisessa mielessä mukaan tulee enemmän ja pelattavuudessa vaihtelua on enemmän. Pelialue ei ole kovin iso, mutta kuitenkin sen verran iso että etäisyyksiä joutuu taittamaan moottorikelkalla. 

+ Aranea Highwind

+ Tuliasepainotteinen toiminta

- Prompton nyyhkyasenne

- Lumimaassa on paljon tyhjää ja käyttämätöntä tilaa

Arvosana: 6,2

Hyvä

Ylikomentaja Ravus Nox Fleuret näyttää siltä, miltä niin monet JRPG pahikset näyttävät. Pääpelissä hänen roolinsa jää yllättävän pieneksi, mutta taustalla olevat syyt löytyvätkin täältä.

Ignis

Syvällisin episodi kertoo Ignis Scientian tarinan jossa heijastellaan hetkia siitä kun Ignis ensimmäistä kertaa kohtasi Noctin. Pääpaino on kuitenkin siinä, mitä Ignis todella on valmis tekemään kuninkaansa aj vielä enemmän ystäväns vuoksi. Kun vaara uhkaa Noctia lähtee Ignis taisteluun vihollisarmeijoita vastaan ja on valmis tekemään mitä tahansa pelastaakseen Noctin. Matkan varrella hän liittoutuu roistomaisen Ravus Nox Fleuretin kanssa, jolla on sama päämäärä, mutta eri pelastatteva, hänen sisarensa Lunafreya.

Tämä DLC on ehkä se kaikkein kattavin. Vapautta on aluksi kaupungin verran ja pelattava ei hetkessä lopu. Siinä missä Prompton seikkailussa oli paljon tyhjää tilaa, niin Ignisillä tila on käytetty paljon paremmin kun vihollisia on joka paikassa. Välimatkat ovat myös paljon pienempiä. Peli jakautuu todella selvästi kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on kaupunki jossa voi vapaasti liikkua juuri saadun köyden avulla. Toinen osa on putkimainen matka Ravusin kanssa ja kolmas osa on viimeinen pomotaistelu (josta avautuu myös vaihtoehtoinen versio).

Pelattavuus ei paljoa muutu pääpelistä, mutta mukaan tulee pari Ignisille omaa juttua jotka todellakin tuovat mukaan oikeanlaista vaihtelua. Ignis käyttää elementtejä avukseen ja pystyy tehokkaisiin hyökkäyksiin täydellä tekniikkapalkilla. Ignis on ehkä kaikkein vähiten riippuvainen partneristaan. Ravus ei ole niinkään mukana tarpeellisena apurina kuin Aranea eikä hän ole yhtä kiinnostava kuni Cor. Mutta se mitä hänestä opitaan tämän DLC:n aikana, on pääpelin kannalta erittäin tärkeää, sillä tässä nähdään todellakin se, mitä pääpelissä ei nähdä.

Ignis on kuitenkin tämän tarinan vahvin osa. Siinä missä Gladio ja Prompto jättivät aika kylmiksi, saa Ignis varsinkin kolmannessa osassa todellakin uuden vaihteen silmään ja onnistuu nousemaan erityisen hyväksi hahmoksi ja saa tarinaansa todellisen uuden tason. Hän on jopa parempi päähenkilö kuin Noctis. Spoilaamatta tarinaa, se on helposti yksi parhaita osia koko Final Fantasy XV:ssä. Kakkosversio lopetuksesta on myös erittäin hyvin tehty.

Kokonaisuutena Ignisin episodi on poikkeuksellisen hyvä. Se on draamallisesti erittäin vahva kokonaisuus joka rikastaa pääpeliä merkittävästi ja tekee Ignisistä entistä paremman pelihahmon. Samalla se tekee Ravusista ihmismäisemmän ja Ardynistä häijymmän. Siinä missä Gladio ja Promtpo DLC:t ovat ihan hyviä, on Ignisin DLC erinomainen.

+ Ignis

+ Täydentää pääpeliä erinomaisesti monella tavalla

- Kolmannen osan vaihtoehto olisi pitänyt olla heti valittavissa

- Arvosanasysteemin epäselvyys

Arvosana: 8,0

Mahtava