Aina eivät ne päähenkilötkään selviä tarinan loppuun asti. Monesti juurikin näiden henkilöiden kuolemat ovat draamallisesti vahvimpia osia. Joskus niitä ei todellakaan tarvittaisi, kun taas joskus, niitä tavallaan jopa osaa odottaa kauan ennen kuin ne edes tapahtuvat.

 

 

 

Tässä tapauksessa ei puhuta pelkästään pelattavista hahmoista. Jos hahmo on todella isossa osassa kokonaisuustarinassa niin itse luokittelen kyseisen hahmon päähenkilöksi. Jos kuitenkin hahmon rooli pelisarjassa on huomattavasti vähentynyt siihen mennessä kun hahmo kuolee, niin ei hän ole enää välttämättä päähenkilö, ainakaan kyseisessä pelissä.

Joskus hahmojen kuolemat ovat valinnoista riippuvaisia ja siksi kelpuutan vain yhden per hahmo. Kaikkia kuolintapoja en ole välttämättä edes nähnyt, joten tietenkin listalle tulevat vain sellaiset, jotka itse olen kohdannut.

Ottaen huomioon miten vähän päähenkilöt päähenkilöinä kuolevat, oli tämän listan kokoaminen aika haastavaa. Loppuviimeksi monet kuolemat ovat aika hyviä, sillä niitä oikeasti huonoja on päähahmojen joukossa yllättävän vähän. Vaikka eräs todella ilmeinen tuleekin nopeasti mieleen.

Pyrin myös välttämään kyseenalaisia tapauksia joissa kuolema ei ole kovinkaan varma.

Mitään Game Over tilanteita ei lasketa vaan kuoleman pitää olla osa tarinaa.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Nathan Hale - Resistance 2

- Idea on hyvä, mutta toteutus on vähän tylsähkö. Tosin, aika tylsä Halekin oli.

 

Captain Walker - Spec Ops: The Line

- Lopulta kaikki päätyy tilanteeseen jossa Conrad ampuu Walkerin = Walker ampuu itsensä.

 

Cole McGrath - InFamous 2

- Pelastaakseen ihmiskunnan. Cole joutuu uhraamaan itsensä, liittolaisensa ja kaltaisensa. Mutta tappaa samalla hirviön.

 

24. Warren - Hard West

Paholaisen ja Kuoleman kädenväännön välikappaleeksi päätynyt Warren joutuu tekemään viimeisen kovan ratkaisun, mikäli voittaa viimeisen taistelunsa. Mikäli päätös on viimeinen keskisormen näyttö paholaiselle joka on käyttänyt Warrenia pitkään pelinappulanaan, niin Warren tekee lopullisen ratkaisun ja ampuu itsensä voimallisella aseella, tuhoten paholaisen suunnitelmat siinä samalla.

23. Wanderer - Shadow of the Colossus

Ihan hyvä että kuoli, itse kun en yhtään edes pitänyt kyseisestä hahmosta. Ei siinä oikeastaan mitään sen kummempaa ole. Idiootti kun oli, niin sai mitä ansaitsi. Eikä hän mitään erikoisempaa ansainnutkaan.

22. Noctis Lucis Caelum - Final Fantasy XV

Uhrautuminen jotta maailma pelastuu ja näyttävällä tavalla. Tässä kokonaisuudessa on todellakin haettu eeppistä kokonaiskuvaa ja samalla aikaa myös sellaista ikuisuutta jossa myös rakkaus kestää, kun Noctis kohtaa Lunafreyan kuoleman jälkeen.

21. Ethan Mars - Heavy Rain

Tilanne jossa korostuu ihmisen tietty tyhmyys, hätäisyys ynnä muu. Siinä tosin korostuu myös se pelin yksi isoimpia teemoja: "Mitä olisit valmis tekemään rakkaasi vuoksi?" Ethan oli valmis mihin vain, jopa kuolemaan ja vaikka hän ei siitä itse täysin vastuussa olekaan, niin siihen se kaikki lopulta päättyy. 

20. Booker DeWitt - Bioshock: Infinite

"Ei, olen molemmat." Niihin sanoihin Booker päättää oman matkansa. Ymmärtääkseen kaiken täysin pitää pelata peli läpi ja huomioida muutamia asioita isossa kokonaisuudessa. Mutta kaikki päättyy siihen kun joukko Elizabethejä ottaa Bookerista kiinni ja hukuttaa hänet. Sitten, kun Booker kuolee, kaikki Elizabethinkin katoavat.

19. Jodie Holmes - Beyond: Two Souls

Jodie voi loppuviimeksi kuolla vain parilla tavalla ja ihan lopussa. Jotenkin parempi on se vaihtoehto jossa Jodie valitsee kuoleman, astumalla tuon puoleiseen ja jättämällä elämän taakseen. Tämä on monella tavalla vähän kyseenalainen tilanne mutta itse tulkitsen tämän kuitenkin siten että Jodie luopuu taistelusta elämänsä eteen ja menee kohti valoa.

18. Cole Phelps - LA Noire

Tämä vain sen takia että itse en todellakaan pidä tästä pelihahmosta. Sen takin pidän taas siitä aika paljon että hänestä pääsi lopullisesti eroon eikä oikeastaan mitenkään erityisen sankarillisella tavalla. Tosin itse olisin ehkä jopa halunnut tappaa hänet itse toisella hahmolla.

17. Artyom - Metro: Last Light

Voidakseen voittaa, joutuu Artyom tekemään kovan uhrauksen. Kun häviä häämöttää, on viimeinen oljenkorsi viedä kaikki viholliset mukanaan ja estää heitä käyttämästä uusia resursseja hyväkseen. Tällä ratkaisulla on valtavat riskit, mutta se mielessään Artyom räjäyttää koko paikan ja kaikki paikalla olijat, itsensä mukaanlukien.

16. Lucas Kane - Fahrenheit

Hetki jossa Lucas kuolee on siinä mielessä erikoinen, että hän palaa takaisin ja tämähän herättää runsaasti kysymyksiä, eikö hän kuollutkaan. Myöhemmin sitten kokonaisuus selviää, hän kuoli ja silti hän on elossa, vai onko?

15. Commander Shepard - Mass Effect 3

Todella moni variaatio tämän hahmon kuolemasta ei ole mitenkään hyvä, mutta yksi erottuu joukosta ja toimii. Variaatio jossa Shepard yhdistää itsensä Reapereihin ja ottaa hallintaansa, vieden Reaperit sitten pois, on yllättävän toimiva ratkaisu ja se on omalla tavallaan yllättävän hyvä päätös Shepardin matkalle, korostaen sitä, mitä hän on valmis tekemään ja millaiseen tilaan hän lopulta itsensä ajaan. Hallintaan.

14. Rodric Forrester - Game of Thrones

Tämän pitäisi olla yksi niitä vaikeita valintoja, mutta itse pidän Asherista selvästi enemmän joten pelastan hänet, epäröimättä. Rodric siis kokee sankarillisen kuoleman taistelussa valtavaa ylivoimaa vastaan ja siihen todellakin tarvitaan selkeä ylivoima että Rodric pysyy lopullisesti maassa, täysin teurastettuna.

13. Markus - Detroit: Become Human

Markusin kuolemat eivät monesti tunnu yhtä vaikutuksellisilta kuin kahden muun, mutta pari aika onnistunutta löytyy ja oma valintani on Markusin kuolema kun hän ottaa yhteen Connorin kanssa. Siinä on juurikin sellaista brutaalin laskelmoitua ja armotonta taktiikkaa ja lopullista viimeistelyä. Itselleni ei ollut edes vaikea päätös pelata Connorilla kun piti valita.

12. Tidus - Final Fantasy X

Tämän maailman tavalla kuolema on monivaiheinen prosessi. Kun seikkailu päättyy, niin Tidusin ja Auronin hetki koittaa ja surulliset jäähyväiset Tidusin ja Yunan välillä tekevät tästä niin voimakkaan tilanteen. Heidän rakkaustarinansa ei koskaan voinut päättyä hyvin, mutta tämä lopputulos tuskin olin kummallakaan mielessä hetkeen. Tidus kuitenkin hyväksyy tämän ja hyppää toiselle puolelle.

11. Kara - Detroit: Become Human

Hyvin vaikea valita että mikä on kuolema on paras, sillä mukana on myös niitä huonojakin kuolemia. Kun ottaa huomioon monet pelin viestit, niin ehkä se kaikkein vaikuttavin kuolema on holokaustisävytteinen hetki jossa kaikki inhimillisyyden osat poistanut Kara on yksi niitä androideja, joka ammutaan kuoliaaksi karulla maaperällä lumisateessa, samaan aikaan kun hänen suojattinsa.

10. Lee Everett - Walking Dead (Telltale season 1)

Traaginen päästä varsin lämpimälle tarinalle. Lee on ollut Clementinen tuki ja turva koko pelin ajan ja nyt on jäljellä enää mahdollisuus antaa ne viimeiset viisauden sanat. Lee kuolee varsin tavalliseen syyhyn maailmanlopun jälkeen, mutta voi sentään vaikuttaa siihen että kuoleeko ihmisinenä, vai muuttuuko zombiksi.

9. Norman Jayden - Heavy Rain

Kuolemia on useita, mutta ehkä se kaikkein yllättävin ja dramaattisesti todella onnistunut on variaatio jossa ARI:n käyttö johtaa siihen että Jayden alkaa vuotaa verta silmistään ja lopulta kuolee virtuaalisen pöytänsä ääreen. Mistä kaikki johtuu, mistä sen tietää, päättele itse. Ehkä kyse on aineiden käytöstä tai vastaavasta, mutta tämä on yllättävän onnistunut kuolintapa tarinassa.

8. Jackie Estacado - The Darkness

Tämä on erilianen valinta, koska Jackie ei lopullisesti ole poissa pelissä. Hän kyllä ampuu itsensä, mutta Pimeys herättää hänet henkiin. Tämä on kuitenkin todella hyvä tarinallinen työkalu. Jackie on saanut tarpeekseen kaikesta ja yrittää lopettaa kaiken, onnistuen tekemään sen vaikean viimeisen ratkaisun, mutta koska Pimeys on isäntänsä valinnut, niin Jackie on tuomittu jatkamaan matkaa ja kuoleman lopullisuus ei ole enää saatavilla.

7. Scott Shelby - Heavy Rain

Tämän hahmon tapauksessa itse päädyn valitsemaan ihan sen viimeisen pätkän jossa Scottin kiintymys Laureniin johtaa hänen kuolemaansa. Kun Lauren saa tietää totuuden, kohtaa hän Scottin sateessa, aseen kanssa. Scott ei tee mitään eikä sano mitään kun Lauren ampuu hänet, kuin tietäen että muita vaihtoehtoja ei hänen päätöksillään voikaan olla. Tämän tulkinnan mukaan tämä loppu kuvastaa niin hyvin myös sitä, miten pelaaja joutuu suhtautumaan omiin päätöksiinsä. 

6. Death - Darksider 2

Kuoleman ratkaisu pelin lopussa on merkki todellisesti tahdonvoimasta, uskollisuudesta ja todellisesta voimasta. Se mitä hän on vannonut, tulee pitämään ja se mielessään, hän uhraa itsensä, pelastaakseen veljensä ja ihmiskunnan. Pelkästään se hetki kun Death lopulta heittäytyy tuhoonsa, on todella hienosti tehty ja koko tilanne on draamallisesti erittäin onnistunut. Erinomaisesti tehty hahmo ja kuten ykkösessäkin on selvää, Kuolema, ei pysy kuolleena, kun viimeinen sinetti murtuu.... niin Kuolema elää.

5. Arthur Morgan - Red Dead Redemption

Toisin kuin John Marstonin kuolema, on Arthurin kuolema osattu tehdä yllättävän hyvin. Oletan että tästä on kaksi eri variaatiota, riippuen valinnastasi loppupuolella mutta itse olen nähnyt vain yhden ja se on tehty hyvin. Arthur auttaa Johnin perheineen pakoon, ottaa yhteen Micahin kanssa ja syyllistää Dutchia, arpeuttaen miehen henkisesti. Sitten hän taistelujen jälkeen katsoo auringonnousua, nukkuen pois. Se mikä tekee tästä niin hyvän, on se hiljalleen paheneva tuberkuloosi, joka voi myös Doc Hollidayn. Arthur kokee lainsuojattoman cowboyn lopun, mutta siten, että hän kokee myös pelastuksen.

4. Connor - Detroit: Become Human

Connor on omasta mielestäni monipuolisin hahmo koko pelissä. Hän voi kuolla todella monta kertaa ja aina tulee uusi tilalle. Mutta sitähän ei voi ensimmäisellä pelikerralla tietää ja sitä eivät tiedä myöskään muut pelihahmot, minkä vuoksi tämän hahmon kohdalla on monta todella hyvää kuolemaa joista valita. Itse kuitenkin valitsen tämän ensimmäisen, jossa kuolema on selkeä valinta. Connor puskee toisen androidin alas katolta, mennen itse perässä. Tämä korostaa niin hyvin sitä että Connor on valmis uhrautumaan. Myös tapaus jossa Connor pelastaa Hankin ja kuolee luoteihin, on todella hyvä.

3. Arisen - Dragon's Dogma: Dark Arisen

Pelihahmolla on muutama vaihtoehtoinen loppu ja monet niistä eivät ole sieltä parhaasta päästä ja moni saattaa herättää aika paljon erilaisia kysymyksiä. Itse sanoisin että parhaiten tehty on kuitenkin se, missä pelaaja joutuu itse päättämään oman matkansa, sillä kun pelihahmo saavuttaa ikuisuuden, on hänen taipaleensa loputon, ellei hän itse päätä sitä ja lähetä ruumistaan takaisin maahan, mutta hän itse kuolee, koska hänen Pawninsa siirtyy hänen kehoonsa. Muissa variaatioissa Arisen selviää, tämä on se, missä hänen tarinansa päättyy.

2. Zack Fair - Crisis Core: Final Fantasy VII

Tapa jolla sotilas kuolee kuvaa hyvin sitä, miten Zack kohtaa loppunsa. Loppuratkaisu oli selvä alusta asti, mutta tapa jolla se sitten toteutetaan tässä pelissä on aivan omiaan tekemään siitä yhden parhaista FF sarjassa. Zack on pelastanut Cloudin, mutta vaara ei ole ohi kun sotilasarmeija hyökkää. Selvää on että Zack ei tästä selviä, mutta selvää on myös että hän kaatuu saappaat jalassa. Pelaaja taistelee loputonta armeijaa vastaan niin kauan kuin pystyy, mutta lopulta Zack kaatuu ja Cloud on kuulemassa hänen viimeiset sanansa, upean musiikin säestämänä joka alkaa taistelun alettua ja päättyy, kun sankari kuolee.

1. Talion - Middle-Earth: Shadow of War

Talion on yksi parhaita uusia hahmoja koko Keskimaa tarinoissa ja se miten hänen tarinansa päättyy, todistaa millainen sankari hän todella onkaan ja miten paljon hän ansaitsee rauhan. Voisi sanoa että Talion kuolee monta kertaa mutta se lopullinen tapa nivoutuu todella hienosti yhteen Taru Sormusten Herrasta tarinan kanssa, kun Tuomiovuoren purkautuessa ja Sauronin tuhoutuessa, langennut sankari tuhoutuu muiden sormusaaveiden kanssa ja saa lopulta rauhan, jonka eteen hän uhrasi aikoinaan aivan kaiken. Se tuntuu eritysen paljon, koska tämä on todella hyvä hahmo ja hänen traaginen matkansa monen kuoleman kautta, viimeinkin päättyy rauhaan jota hän ei eläessään saanut. Puhumattakaan mitä kaikkea taustalla on.