Pomotaisteluita ei tästä pelistä puutu ja vaikka ne voikin jakaa useampaan eri ryhmään, niin varsin uniikkejaki pomotaisteluita on todella kattava määrä, mahdollisesti jopa parin soulslike pelin tarpeisiin.

 

 

 

Isoimpana rajoituksena on se, että yksi pomovihollinen voi esiintyä vain yhden kerran. Eli jos pomovihollinen esiintyy yksin sekä ryhmätaistelussa, vain toinen näistä voi olla mukana vertailussa.

Itse luen pomovihollisiksi tässä tapauksessa kaikki jotka voivat esiintyä pomovihollisen hp palkilla ja joista tulee isompana teksti, kun voitat. Eli punaiset Phantom viholliset ja muut npc hahmot eivät tähän kelpaa.

Lisäksi sanottakoon oitis että tälläiset pomoviholliset jotka esiintyvät myös pitkälti normaaleina vihollisinakin ja useampaan otteeseen, tuskin tulevat mahtumaan mukaan, tai jos mahtuvat, ovat aivan omaa tasoaan.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Tree Sentinel

- Yksi ensimmäisiä oikeita haasteita ja mahdollisesti ensimmäinen vihollinen joka tulee vastaan kun peli "oikeasti" alkaa. Erilaisia taisteluvariaatioitakin löytyy.

 

Margit the Fell Omen

- Ensimmäinen pakollinen pomovihollinen ja loppuviimeksi oikein hyvin tehty, vaikkakin voi helposti tuntua aika suurelta vaikeuspiikiltä. Ulkoasu ei pisteitä kerää.

 

Godrick the Grafted

- Ihmeviritelmä friikki. Toinen vaihe on yllättävän näyttävä ja hyvä, mutta kyllä tämä on loppuviimeksi sellainen pomotaistelu joka jää useiden paljon parempien jalkoihin.

 

Godfrey, First Elden Lord

Viimeistä pomotaistelu edeltävä elävä versio joka puolessa välissä taistelu repäisee paidan pois ja paljastaa Horah Louax version itsestäään.

 

Regal Ancestor Spirit

- Henkiolentohirvi joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan oikein hyvin tehty pomotaistelu. Tämä on niitä tilanteita kun tunnelma on merkittävässä osassa.

 

24. Night's Cavalry

Vain yöllä kohdattava pomotaistelu ja monella tavalla yksi satunnainen variaatiota ratsuvihollisesta, jollainen löytyy mm. Tree Sentinelin muodossa aivan pelin alkupuolelta. Tämä on lopulta oma valintani, koska pidän tämän version ulkoasusta kaikista eniten, mutta samalla aikaa tämä on nyökkäys muillekin ratsuvariaatioille joita pelistä löytyy. Yön ratsuväki nyt vain on omasta mielestäni se onnistunein kaltaisistaan. Osittain siksi että se on helposti tälläinen yllätyspomotaistelu, joka iskee kiinni pimeän tultua.

23. Soldier of Godrick

Tutoriaalin pomovihollinen ja pitkälti aika helppo tapaus. Itse kuitenkin pidän tästä juuri siksi. Se kaikki alkaa kuin mikä hyvänsä pomotaistelu, mutta sitten todella nopeasti pelaaja huomaakin, että ei tämä olekaan yhtään niin paha taistelu miltä se aluksi vaikuttaa. Juurikin tälläiset tavalla tai toisella joukosta erottuvat pomotaistelut ovat niitä yllättävän hyviä.

22. Morgott, The Omen King

Buffattu versio Margitista suuremmalla määrällä temppuja, isommalla elinvoimalla ja kovemmalla vahingolla. Morgott ei ole erityisen hienon näköinen, samanlainen sekasotku kuin Margit. Tarinallisesti tämä on kuitenkin rakennettu todella upealla tavalla ja se jos jokin todella nostaa tämän taistelun erityisen hyväksi ja antaa Morgottille lisää syvyyttä.

21. Elmer of the Briar

Varsin tavanomaiselta tuntuva pomotaistelu, joka kuitenkin toimii erittäin siitäkin huolimatta. Hahmo jää aika ontoksi, mutta asustus ja aseistus ovat todella hyvät kaikessa tavallisuudessaan. Tämä on joka tapauksessa juurikin sellainen pomotaistelu josta ei välttämättä ajattele kovinkaan paljoa, mutta johdanto taisteluun on oikein hyvä ja taistelu on yllättävän aivan muuta, mitä saastaisesta kartanosta voisi päätellä. Ehkä juuri se tuo tähän niitä tarvittavia lisäpisteitä, jotta tämä erottuu paremmin joukosta.

20. Malenia, Blade of Miquella / Godess of Rot

Selvästi tekemällä tehty pelin vaikeimmaksi viholliseksi, lähinnä siksi että Malenia lyö niin kovaa. Mutta se mikä oikeasti tekee tästä niin vaikea, on se, että Malenialla on lifesteal, joka parantaa häntä aina kun hän osuu pelaajaan. Tämä taistelu on helposti samaa sarjaa kuin Dark Soulsin Manus tai Bloodbornen Orphan of Kos, eli tarkoitettu viimeiseksi haasteeksi. Tätä en nyt ylemmäs laita koska taistelussa nojataan muutamiaan epäreiluihin ja/tai halpamaisiin ratkaisuihin. Mutta ulkoasultaan tämä kaunotar on todella hyvin tehty, saatu jopa lady Mariaa paremmaksi, mikä on jo saavutus.

19. Fia's Champions

Useampi henkiolento, jotka ovat kaikki yllättävän helppoja hoitaa, mutta jotka kuitenkin lukumäärällään voivat oitis luoda uhkaavan tilanteen, koskaan mitään tälläistä yhteenottoa ei parane aliarvioida. Joka tapauksessa nämä taistelijat ovat kaikki juuri sopivasti toisistaan eroavia tapauksia, että tämä ei niinkään tunnu halvalta ja mahdollisesti turhalta toistolta, vaan oikeasti hyvältä pomotaistelulta, jossa haaste on varsin matala.

18. Spirit-Caller Snail

Pelin, helpoimpia pomotaisteluita ja samalla tavalla kikkailupomotaistelu kuin vaikka Bloodbornen noitaduo. Etana kutsuu uhkaavan ritarihahmon ja piileskelee itse näkymättömänä sivustalla. Kun tämän vihollisen sitten löytää, voi sen tappaa aika nopeasti. Mutta se ainakin yrittää pakoon ja piiloutuu toiseen osaan areenaa. Tämä erikoinen lähestymistapa ainakin onnistuu erottamaan tämän taistelun joukosta todella hyvin.

17. Alecto, Black Knife Ringleader

Evergaol taistelu ja mahdollisesti todella haastava sellainen, joskin todella hyvällä palkinnolla. Alecto on nopea tikareita käyttävä vihollinen jonka erikoishyökkäys on todella murhaava. Tätä vihollista pystyy kyllä tietyllä aseella väistämään aika tehokkaasti lyödessä, mutta varomaton pelityyli kostautuu todella nopeasti sillä tämä vihollinen tekee monta sellaista liikettä, jotka tekevät niin merkittävää vahinkoa, että varomaton on nopeasti kriittisellä elinvoimalla, tai kuolemassa niin äkkiä, että parantaminen ei vain onnistu tarpeeksi nopeasti.

16. Rennala, Queen of the Full Moon

Velhopomovihollinen ja juurikin niin haastava kuin voisi aavistaakin. Ensimmäinen vaihe on kuin kunnianosoitus sekä Demon's Soulsin Fool's Idolille, kuin Dark Souls 3:n Congrecationille. Se toinen vaihe on sitten aivan eri asia, koska Rennala kutsuu henkiolentoja apuun, jotka voivat olla todella haastavia, varsinkin velhotar itse roiskii loistuja pelaajan niskaan samaan aikaan. Tämä on juurikin sellainen taistelu jossa pitää olla kokoajan varpaillaan, koska tuntuu että kokoajan tulee jotakin niskaan.

15. Glintstone "dragon" Adula

Flying "dragon" Agheel voisi olla myös todella hyvä vaihtoehto tälle sijalle, mutta Adula on oma valinta lähinnä siksi, että se koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisestä harjoitteluvaiheesta jonka lopuksi vihollinen pakenee ja sitten myöhemmin, tietyllä paikalla väijyttää pelaajan. Loitsuillaan tämä traaki kuitenkin oikeasti erottuu joukosta ja nousee omaksi suosikikseni kaltaisistaan. Mutta pakko edelleen korostaa, että tämä ei ole oikeastaan lohikäärme, koska lohikäärmellä on neljä rajaa ja nämä siipiraajalliset versiot, ovat traakeja. From ei vieläkään tajua sitä eroa.

14. Starscourge Radah

Tämä on yksi näitä taisteluita joka saa kyllä pisteet siitä hieman erilaisesta ajatuksesta. Tähän taisteluun voi kutsua valtavan määrän apua, joka tuleekin tarpeeseen. Tässä taistelussa on lisäksi aivan omaa kokoluokkaansa oleva areena. Radah itse on tosin vähän koomisen näköinen ilmestys pienellä ratsullaan ja taistelussa on aika paljon turhauttavia osia. Kokonaisuutena ideat ovat todella hyviä, mutta toteutus voisi olla huomattavasti parempikin. Ei missään nimessä huono pomotaistelu, mutta parempiakin on.

13. Dragonskin Soldier of Nokstella

Sanottakoon että en itse odotin vähän erilaista taistelu nimen perusteella, mutta lopputulos on joka tapauksessa erittäin hyvä. Sitä en ihan ymmärrä että miksi From pyrkii kaikkiin lohikäärmehahmoihin änkemään mukaan salamoita. Dragonskin Soldier on keskitasoa haastavuudessaan, varomaton saa kyllä turpiinsa, mutta kokonaisuutena tämä on erittäin hyvin tasapainoitettu. Vaikka näitä tuleekin vastaan useampi, niin kyllä se trophyn arvoinen versio on myös se kaikista parhaiten tehty.

12. Magma Wyrm Makar

Sinällään koomista että tämä traaki on enemmän lohikäärme, kuin muutamat tämän pelin "lohikäärmeet". Makar on joka tapauksessa helposti se vaikein kaltaisistaan. Taistelu on tehty todella hyvin, miekka on erinomainen lisä ja magman sylkeminen tuo mukanaan omanlaisensa haasteen. Ulkoisesti tämä ei ole juuri minkään näköinen pomovihollinen, mutta sisällöllisesti kaikki toimii todella hyvin, oitis tehden tästä aika hyvän pomotaistelun.

11. Patches

Tuttu kaljupäinen kusiainen josta on aina harmia. Tällä kertaa hänen kanssaan pääsee todella nopeasti tappelemaan ja kuin pelkuri joka on, hän luovuttaa varsin helposti ja sitten pelaaja voi tehdä hänen kanssaan mitä lystää. Tämä eräänlainen vitsitaistelu on helposti yksi pelin parhaita, koska se on niin erilainen, yllättävä ja näistä syistä, todella hauska.

10. Sir Gideon Ofnir, The All-Knowing

Kaikkien ritareiden joukossa Gideon erottuu joukosta, koska käyttää magiaa ja on yksi näitä vihollisia, joka pitää ensin palopuheen, ennekuin käy kimppuun. Tämä on tosin hyvä hetki ottaa etulyöntiasema. Loitsujen määrä joita vihollinen heittää onkin sitten aivan omaa luokkaansa ja sanoisin että kaikista velhohahmoista joita tässä pelissä saa kimppuunsa, on tämä se kaikista vaikein, koska se variaation määrä on niin valtava ja loitsutahti on myös todella hurja. Ulkoisesti hahmo on myös todella tyylikäs, mikä tuo oitis lisää pisteitä.

9. Rykard, Lord of Blasphemy

Kuten Dark Souls 3:n Yhorm tai Demon's Soulsin King of Storms, myös Rykard on tälläinen erikoisempi pomotaistelu, jossa pelaajalle tarjotaan ase, jolla käydä taisteluun. Tämä taistelu on juurikin tämän erikoisen asevalinnan ansiosta niin näyttävä ja todella upea kokonaisuus. Aseella tehtävät hyökkäykset näyttävät todella upeilta ja tekevät tästä todella joukosta erottuvan yhteenoton. Rykard muoto tässä taistelussa tosin ei ole sieltä hienoimmasta päästä, vaan on enemmän tälläinen ihmemutanttihäröpalloilmestys. Mutta kokonaisuus on todella vahva.

8.  Bloodhound Knight Darriwil

Tämä verikoiraritari on yksi näitä tapauksia joka on helposti todella vaikea. Erityistä plussaa tulee kuitenkin siitä tarinallisesta painosta, sillä tämä on taistelu, joka voidaan käydä yhdessä Blaiddin kanssa ja se oitis nostaa tämän pisteitä. Darriwil on todella nopea ja käyttää samanlaista välähdystekniikkaa kuin Bloodbornen Bloody Crow of Cainhurst. Taistelutyyliltään hän on todella nopea, mutta lyö myös erittäin lujaa ja käyttää vieläpä bleediä. Juurikin sellainen hahmo, jollainen voisin itsekin olla pelityyliltäni. Todella tyylikäs kokonaisuus.

7. Mohg, Lord of Blood

Ehdottomasti yksi pelin vaikeimpia pomotaisteluita hyvin brutaalilla tavalla. Veriruhtinas on toisen vaiheen alkaessa hyvin murhaava, koska pakottaa pelaajan parantamaan todella nopeasti itseään ja syö sillä tavalla myös parannusresursseja. Tämä toinen vaihe on ehdottomasti todella upean näköinen, sillä siivet ovat erinomainen tyyliseikka. Mohg on todella joukosta erottuva haaste joka tavallaan koettelee sitä epäreiluuden rajaa, mutta ei suoranaisesti ylitä sitä. Ne veriloitsut tekevät tästä taistelusta joka tapauksessa erittäin vaikean.

6. Redwolf of Radagon

Tämä Sifin velhoserkku on kahden erillään olevan asian erinomainen yhdistelmä ja hyvin haastava sellainen. Sutena tämä vihollinen on nopea liikkeissään ja velhona niiden loitsujen määrä on todella nopeasti iso osa haastavuutta. Redwolf iskee etäältä ja läheltä mutta se on juurikin se nopeus mikä tekee tästä helposti aika haastavan. Mutta tapa jolla tämä taistelu on tasapainoitettu, on erinomainen. Vahinkoa tämä vihollinen ei kestä ylipaljon ja koska pelaajankin on pysyttävä varpaillaan, on tämä todella hektinen yhteenotto.

5. Lichdragon Fortissax

Ei Fromin paras lohikäärmetaistelu, mutta kaikkien wannabe lohikäärmeiden, eli traakien jälkeen, tämä on oikeasti todella onnistunut taistelu. Tässä taistelussa on juurikin sitä, mitä lohikäärmetaistelussa kuuluukin olla. Taistelu on vaikea, vihollinen kestää vahinkoa ja osaa käyttää ominaisuuksiaan todella hyvin edukseen. Myös se asetelma jossa taistelu käydään on todella hyvin rakennettu ja Fortissax on juurikin Dark Soulsin Kalameet, mutta tehty paljon sulavampaan pelattavuuteen istuvaksi pomotaisteluksi.

4. Mimic Tear

Tämän haluan nostaa jalustalle, koska siinä on käytetty todella hyvää ideaa, joka vaikka klisee onkin, toimii todella hyvin. Tälläiset pimeät versiot pelihahmosta ovat tuttua kamaa, mutta Mimic tear on todella nerokas siksi, että siihen vaikuttaa täysin pelaajan varustus, joten tähän voi vaikuttaa todella paljon itsekin. Vaikea taistelu tämä ei ole, mutta se on erittäin hyvin tehty taistelu juurikin oikeilla tavoilla ja pelaaja saa vähän makua siitä, että millaista olisi taistella itseään vastaan tässä pelissä.

3. Crucible Knight Ordovis & Crucible Knight

Vaikka näitä tulikoeritareita tuleekin vastaan useampi, niin itse valitsen sen taistelun, jossa mukana on juurikin Ordovis, jonka voi katsoa olevan se ritarikomentajan. Kyllähän samanalainen vihollinen on yksi alkupuolen vapaaehtoisia haasteita ja ehdottomasti yksi alkuosan vaikeimpia Evergaol haasteita. Tämä duo taistelu on joka tapauksessa se kaikista vaikein näistä variaatioista koska vihollisia on kaksi ja vaikka Ordovis se vaikeampi onkin, niin keihästä käyttävä taistelupari on juurikin hyvä syy tuoda Mimic tear mukaan taisteluun, jolloin voi itse ottaa yhteen Ordovisin kanssa, lähes ilman häiriöitä.

2. Dragonlord Placidusax

Ei se paras lohikäärmepomotaistelu jonka tekijät ovat luoneet, mutta ehdottomasti yksi vaikeimmista koskaan. Tämä saattaa hyvinkin olla koko pelin vaikein pomotaistelu ja ansaitusti. Tämä valta lohikäärme kestää vahinkoa todella paljon ja tekee sitä itse merkittävästi ja todella laajalla ulottuvuudella. Varsinkin toinen osa taistelu on erittäin haastava ja ilman henkipartneria erittäin haastava kokonaisuus hallita. Ulkoasultaan tämä Gidorahin näköinen lohikäärme on yllättävän hyvän näköinen, pienestä kikkailusta huolimatta. Erityiset pisteet siitä, että eroaa oikeasti joukosta lohikäärmeiden parissa. Niiden oikeiden lohikäärmeiden.

1. Maliketh the Black Blade

Tämä on hyvin selvä ykkönen kaikista pomotaisteluista tässä pelissä. Maliketh on pomovihollisenakin yksi Fromin parhaita koskaan ja taistelu itsessään on yhtä aikaa hyvin vaikea, mutta kaukana epäreilusta. Kahteen osaan jakautuva taistelu koostuu yhdestä elinvoimapalkista kahden sijaan ja se loppupuolisko on todellinen kohokohta koko pelissä. Tästä saatavat palkinnot ovat myös sitä huipputasoa, mikä vain korostaa sitä miten hyvä taistelu kokonaisuutena onkaan. Pisteet lähemmäs kaikista osista kokonaisuutta, mikä on harvinaista, varsinkin tästä pelisarjasta.