Joissakin tapauksissa moniosaisten pomotaisteluiden eri osat kisaavat paikasta, koska vain yksi voidaan valita. Lisäksi monien vihollisten kohdalla taistelu itsessään ei välttämättä kunnolla kuvasta vihollista, mikä tekee helposti aika hankala sen kokonaiskuvan katsomisesta. Mutta sitten on myös niitä tapauksia joissa kaikki osuu kohdalleen.

 

 

 

Kertaus:

Nyt ei mennä siihen että miten sarjan on käynyt, se on parhaat aikansa tällä hetkellä nähnyt. Nyt keskitytään siihen että mitkä ovat niitä parhaita pomotaisteluita.

Jotta pystytään vähän rajoittamaan, niin yksi olento tms. voi esiintyä vain kerran listalla. Pelit kertovat eri tarinoita ja sijoittuvat toisistaan eroaviin maailmoihin, mutta niissä on myös paljon samaa, kuten Summon olennot.

Moniosaisissa taisteluissa katsotaan kokonaiskuvaa. Mikäli vihollinen vaihtuu, niin se kelpaa omaksi sijakseen, mutta jos kyseessä on sama vihollinen, eri muodossa, niin valitaan se paras per peli.

Muuten mitään erityisiä rajoituksia ei ole. Parhaat pomotaistelut ovat yleensä noissa on parhaat hahmot, tilanteet ja ympäristöt. Myös haaste on kuitenkin yksi osa joka merkitsee.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Marilith - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tulidemoni ja medusa tyylinen käärmenainen joka kaikista Marilith versioista ehkä se hienoin, josta osin tyyliin tuo todella hyvä ääninäyttely.

 

X-ATM092 - Final Fantasy VIII

Robottihämähäkki joka on tälläinen kikkailupomotaistelu, sillä ensimmäisessä yhteenotossa sitä ei voi voittaa ja kun sen sitten voi, niin se vaatii paljon voimaa.

 

Anima - Final Fantasy X

Pakollinen taistelu osana ensimmäistä Seymour taistelu ja vapaaehtoinen myöhemmin osana Yunan kokeita temppelissä. Sanotaan että koska Seymour taistelu tulee ensin, niin se korostuu enemmän.

 




24. Darkness Manifest - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tyylillisesti, tarinallisesti ja ajatuksellisesti tämä on todella hyvin tehty pomotaistelu. Toiminnallisesti tässä on sekä haastetta että näyttävää toteutus ja eeppisenä loppuhuipennuksena kyseessä on todella onnistunut taistelu. Sanoisin että suurimmat heikkoudet tässä ovat lähinnä hahmon ulkoisessa olemuksessa, sillä vaikka se on varsin uskollinen sille, miltä Kaaos on monesti näyttänyt, niin tuntuu että neljän käden sijaan, tämä olisi toiminut paljon paremmin, jos sillä olisi ollut siivet, tai jotakin siihen viittavaa.


23. Garland - Final Fantasy IX

Hahmo jonka olisi pitänyt olla se salainen viime hetken muutos pääroistoksi, FFIV tyyliin (jolloin tätä kikkailua ei taas olisi pitänyt olla). Tyylillisesti erittäin hieno mustiin pukeutuva vanha hapan ukko. Taistelussa varsin pätevä, huomattavasti erilainen, mitä olisin itse ajatellut että tämä hahmo onkaan. Merkittävästi mielekkäämpi taistelu, mitä pelin varsinaista pääroistoa Kujaa vastaan käytävät taistelu ovat.


22. Ifrit - Final Fantasy X

Yksi näitä merkittävästi hienompia versiota tästä hahmosta jossa Ifrit on tälläinen eläimellisempi hahmo. Taistelu puolestaan on oikein hyvin tasapainoitettu, perustuen voimaan ja kestävyyteen. Tavallaan helyt joita Ifritillä on, eivät isommin sovi, mutta sanotaan että FFVIII:n jälkeen, tämä on hienoin versio hahmosta sillä tämä tietty koiraeläintyylinen ulkoasu sopii hahmoon, vaikkakin hellfire liike on vähän outo. Summontaistelu Ifritiä vastaan on todella hyvä, riippuen hieman omasta summon valinnasta.


21. Yojimbo - Final Fantasy X

Odin tyylinen, mutta silti omalla tavallaan erilainen samuraihahmo heinähatussaan. Yojimboa vastaan taistellessa yhteenotto ei ole sieltä vaikeimasta päästä, vaikka tällä hahmolla periaattessa on käytössään se "kaikki tappava" liike. Erittäin hyvä tyyliseikka on Yojimbon Daigoro koira joka on tavallaan söpö lisä. Taistelu on tyylillisesti oikein hieno


20. Ruby Weapon - Final Fantasy VII

Vaikeimpia taisteluita pelissä, ei ehkä se hienoin, mutta erottuu kyllä joukosta. Tämä on juurikin sellainen superpomovihollinen joka nojaa pariin todella epäreiluun kikkaan, mutta jota vastaan taistellessa eräällä tempulla, saa oitis etulyöntiaseman ja joka alkuperäisessä versiossa oli parilla taktiikalla varsin helppo. Tämä tuntuu tavallaan jopa hieman pulmanratkaisupomotaistelulta, mutta kyllä valtava osa on puhtaasti vahingontuottamista viholliseen jonka puolustus on hävyttömän korkea.


19. Lost Number - Final Fantasy VII

Kassakaapissa piilossa oleva mutantti, jonka ensimmäinen muoto on vasta se lämmittelykierros ja toinen muoto voi olla joko melee taistelija tai magia taistelija ja sitä kautta se tuo taisteluun oitis erilaiset vivahteet ja haasteet. Vapaaehtoinen taistelu joka voi olla aikaisessa vaiheessa hyvin vaikea ilman oikeaa taktiikkaa ja myöhemmässä vaiheessa ihan läpihuuto juttu ilman minkäänlaista taktiikkaa.


18. Rapps - Final Fantasy VII

Don Corneon hirmulisko ja pelin ainoa joka käyttää Aeroa Rapps on sen tyylinen olento, että se olisi melkein voinut olla nimeltään Shinryuu, mutta ei ollut. Tämä on tavallaan varsin haastava taistelu, koska materiat ovat poissa käytöstä ja vihollinen vieläpä lentää, joten kaiken järjen mukaan, tämä olisi voinut olla paljon vaikeampikin. Tyylillisesti Rapps on erittäin hienon näköinen vihollinen ja todella hyvä vapaahtoinen lisä Yuffien tarinakaaren erääseen käänteeseen, ensimmäisellä visiitillä Wutaihin.


17. Lich - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Neljästä elementtidemonista tavallaan se yllättävin sekä ulkoisessa olemuksessaan että taistelutyylissään, mutta varsinkin taistelun suhteen, positiivisella tavalla. Lich ei ole oikein minkään näköinen, mutta tehty taistelemaan oikein tyyliinsä sopivasti. Sen kutsumat viholliset ovat erittäin hyvä osa taistelu, koska mahdollistavat nopeamman etenemisen ja erikoisliikkeiden keräämisen. Tämä on juurikin sellainen taistelu joka on oikeilla tavoilla saatu varsin mielekkääksi.


16. Tiamant - Final Fantasy VIII

Merkittävästi erilainen versio tästä lohikäärmeestä, mitä se alunperin onkaan ollut. Tällä kertaa lähinnä eräänlainen variaatio Bahamutista ulkoisessa tyylissään. Taistelussa tämä on erikoisempi taistelu, koska Tiamant käyttää vain yhtä hyökkäystä, tavaa hyökkäyksen nimen ja iskee sitten. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus ja saa tämän pomotaistelun todellakin erottumaan joukosta. Ultimecian linnan säännöt voivat tehdä tästä joko varsin helpon, tai vaikean.


15. Shinryuu / Nova Dragon - Final Fantasy IV: After Years

Yksi versio tästä lohikäärmeestä josta löytyy sekä itämaista että länsimaista vivahdetta. Kaikessa komeudessaan ehdottomasti koko pelin vaikein eliittipomo, joka voi tehdä todella pahaa jälkeä todella nopeasti. Tämä on melkoinen haaste mutta samalla aikaa, tämä on niin hieno pomovihollinen, että kyllä se tavallaan on ansaittu. Joka tapauksessa todella hyvä ja näyttävä pomovihollinen.


14. Tiamant - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tällä kertaa Tiamant jälleen näyttää siltä miltä pitääkin ja ääninäyttely tukee hahmoa erinomaisesti, elikkä tyylillisesti ja jopa tarinallisissa vivahteissa tämä on erittäin hyvin tehty variaatio tästä lohikäärmehahmosta. Toiminnallisessa mielessä kyseessä on myös erittäin onnistunut kokonaisuus joka erottuu todella hyvin monien muiden pomovihollisten joukosta. Tuulielementin valtiatterna Tiamant korostaa omaa elementtiään varsin tuhoisalla voimalla. Mahdollisesti vaikein näistä elementtidemoneista.


13. Fake President & Gerogore - Final Fantasy VIII

Yksi näitä taisteluita joka alkaa varsin tavallisenoloisena ihmisvihollisena ja jossa oikein odottaa että hahmo kutsuu jostakin apuvoimia tai vastaavaa, mutta sen sijaan se muuttuikin epäkuolleeksi hirviöksi. Tätä kautta hahmoon tulee varsin harvinainen lisätyyli, nimittäin koska se on epäkuollut, parannustaiat vahingoittavat sitä ja tämä on yksi sellainen asia sarjassa, jota ei ole käytetty niin paljon, kuin soisi.


12. Pirate Captain Bikke - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Näitä pelin hieman harvinaisemmantyylisiä pomotaisteluita, koska kyseessä on ihmismäinen vihollinen. Koska valtaosa on erilaisia suuria hirviöitä ja vastaavia, erottuu Bikke oitis joukosta, hyvällä tavalla. Taistelussa hän käyttää aseenaan ankkuria, mikä sopii teemaan todella hyvin ja muutenkin teemallisesti Bikke on todella merirosvotyylinen hahmo miltein kaikkine kliseineen. Ase on varsinkin todella hieno ja asevalinta on yllättävän osuva. Ehdottomasti yksi todella onnistunut pomotaistelu joka jää helposti monien muiden jalkoihin.


11. CPU - Final Fantasy IV

Tälläinen vähän erikoisempi pomotaistelu, jossa taistellaan palloja vastaan. CPU ei ole se näyttävin pomovihollinen, mutta tässä merkkaakin paljon enemmän se tietty tyyli mikä tulee siitä, kun tietää nimestä että mitä tämän olisi tarkoitus esittää. Joka tapauksessa suuret pisteet siitä kekseliäisyydestä jossa varsin tavanomaisesti ideasta on saatu jotakin irti.


10. Rubicante - Final Fantasy IV: After Years

Erityisesti tämä After Years versio ansaitsee tulla korostetuksi, koska sitä vastaan on mahdollista taistella vain Edgellä, jolloin tästä taistelusta tulee se lopullinen yhteenotto johon Edge oli edeltävässä pelissä suuntaamassa, kun muu joukko tapasi hänet. Rubicante on hieman erikoisempi vihollishahmo, mutta ehdottomasti varsin tyylikäs sellainen. Tämä taistelu on kaksintaisteluna todella hienosti tehty ja hyvin tasapainoitettu. Tarinallisesti se varsinkin ansaitsee tulla huomioiduksi astetta parempana kuin FFIV:n versio.


9. Ultima Weapon Origin - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Todella hienon näköinen versio tästä Aseesta, joka on todella samanlainen toisten versioiden kanssa ja varsin erilainen toisten kanssa. Tosin jos tätä ajattelee tämän Aseen alkuperänä, niin kaikkihan on tietysti mahdollista. Eniten tässä lähinnä ärsyttää on koko Astos osa tätä hahmoa ja ilman sitä, tämä voisi olla koko pelin paras pomotaistelu ja yksi parhaita hahmoja. Pomotaisteluna tämä kuitenkin on ehdottomasti yksi koko pelin näyttävimpiä taisteluita ja vaikka se ei tarinallisessa mielessä ylläkään samaan kuin monet muut, on se eeppinen taistelu siitä huolimatta. 


8. Cecil & Odin - Final Fantasy IV: After Years

Pääasiassa tämä on taistelu Ceciliä vastaan, mutta Odin on mukana henkisenä tukena ja tietynlaisena uhkakuvana, mikä todellakin toimii, koska siinä on sellainen tietty zantetsukenin pelko olemassa. Cecil taistelee ehkä hieman liian taikapainotteisesti, mutta joka tapauksessa tämä on tarinallisesti erittäin hyvin tehty taisteluosuus kokonaisuudessa.


7. Chaos Advent - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tämä on juurikin sellainen hieno katsaus siihen, millainen ensimmäisen Final Fantasyn roistohahmo Garland oikeasti olikaan. Sanotaan että vaikka tämä tehtiinkin tässä pelissä vähän liian helpolla, eikä tähän panostettu niin paljon kuin olisi voitu eikä sitä kautta saatu niin paljoa irti kuin olisi voitu, on tämä silti ehdottomasti todella hyvä pomotaistelu kaikessa tyylikkyydessään ja varsin mielekkäässä haasteessaan. Alkupelin taisteluita, mutta ehdottomasti yksi näitä joka jättää aika hyvän vaikutelman.


6. Reno - Final Fantasy VII Remake

Todella hyvä uusi versio tutusta taistelusta, joskin tällä kertaa merkittävästi aiemmin. Todella suuret pisteet tosin tulevat siitä että tällä kertaa kyseessä on 1v1 taistelu Cloudin ja Renon välillä, jotakin sellaista jota olisi tavallaan kaivannut alkuperäiseen peliin. Reno on vikkelä, taitava ja tyylikäs hahmo ja pomovihollisena hyvin tehty haaste, sillä erityisen vaikea tämä ei ole, mutta kuitenkin sellainen, jossa saa hieman miettiä taktiikoitaan, ettei hassaa hyviä liikkeitä ihan typerimmillä mahdollisilla tavoilla.


5. Dark Knight - Final Fantasy IV: After Years

Taistelu josta on kaksi versiota olemassa, hyvä ja paha. Tämä on yhteenotto johon pääsee vain jos sekä Cecil että Golbez ovat mukana porukassa (itselläni ovat aina). Ehdottomasti yksi kokopelin hieman salaisia kohokohtia, sillä tämä taistelu on yhtä aikaa varsin mielekäs toiminnallisesta näkövinkkelistä, mutta vielä enemmän painoarvoa tässä on suoraan tarinallisessa mielessä, kun miettii että mistä sekä Cecil että Golbez aloittivat ensimmäisessä pelissä. Cecil varsinkin oli alkuperäiseltä titteliltään Dark Knight.


4. Warriors of Light - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Jack Garland vastaan neljä muuta soturia. Ei erityisen vaikea taistelu, mutta ei läpihuutojuttukaan. Tämä tuntuu isolta osin sellaiselta elokuvalliselta taistelulta jossa pääosassa on tarinankuljetus, ei niinkään se toiminnallinen haaste. Pitkälti tästä syystä tämä toimii niin hyvin ja on ehdottomasti sellainen taistelu, joka jää varsin positiivisesti mieleen, koska tässä kohtaa tarina tekee melkoisen käänteen ja kaikki asiat muuttuvat tämän jälkeen.


3. Cerberus - Final Fantasy IV: After Years

Kerberoksesta on nähty tässä sarjassa vaikka kuinka monenlaisia versioita ja vaikka tiettyjen FF pelien versiot nousevat yleensä mieleen merkittävästi parempina niin tässä taistelussa on joka tapauksessa kaikki asiat oikealla tavalla. Cerberos iskee kolme kertaa vuoronsa aikana, kuten kolmipäiseltä voisi odottaakin ja ulkoisesti se on erittäin hienon näköinen vihollinen. Kaikenkaikkiaan tämä on niitä merkittävästi parempi pomotaisteluita, eikä myöskään ole oikeastaan yhtään niin haastava, kuin olisi ehkä voinut olla.


2. Bahamut - Final Fantasy VIII

Bahamut taisteluiden joukossa on haastava erottua joukosta, kun kaikki ovat niin hyviä. Kasin versio tästä lohikäärmeestä on tämän pelin tasolla varsin haastava taistelu, etenkin Guardian Force joukossa, lähinnä Diablos on ainoa joka voi olla vielä haastavampi. Bahamutin tapauksessa lisähaastetta tuo kysely ennen kuin taisteluun edes pääsee, mutta palkkiot ovatkin sitten aivan omaa tasoaan tämän pelin tapauksessa. Taistelu itsessään joka tapauksessa erinomaisesti toteutettu kokonaisuus, mutta kyllä se alustus ja hahmon huomattavasti älykkäämpi käyttö ansaitsevat lisäpisteet.


1. Sephiroth - Dissidia: Final Fantasy

Dissidia taisteluista niitä ehdottomasti parhaiten mieleenjääneitä ja yhteen aikaan ehkä se paras FF sarjan Sephiroth taistelu. Tämä on sitä tasoa, mitä FFVII:n Safer version jälkeen tulleen taistelun olisi pitänyt olla. Sephiroth ei ole tarpeettoman vaikea, mutta kuitenkin haastava ja hyökkäystensä puolesta juurikin sellainen millainen pitääkin ja sitä kautta kokonaisuus on enemmän kuin onnistunut koska siinä tulee esille juurikin se soturimainen tyyli ja miekan käyttö. Ehdottomasti parhaita pelattavia hahmoja koko pelissä ja parhaiten tehtyjä pomotaisteluita, joista ei ole pulaa ja kilpailu on todella kovaa.