Se miten kukin määrittelee parhaat pomotaistelut vaihtelee. Monille pomotaistelun täytyy tarjota hyvää haastetta kun taas toisinaan isoon osaan nousee se, miten erilainen pomotaistelu mahdollisesti on. Omalla kohdalla merkittävää roolia näyttelee myös se, miten hieno pomovihollinen on. Sillä on todellakin väliä että millainen on se vastus, eikä mitenkään marginaalista väliä, vaan se on yksi isoimpia juttuja.

 

 

 

- Vain yksi per peli, sillä joissakin on monta todella hyvää jotka nopeasti vievät monta sijaa. Kuten Kingdom Hearts.

  • DLC:t ovat oma sijansa vaikka kuuluvatkin peliin.

- Joissakin taisteluissa on monta vaihetta, ne lasketaan yhdeksi

- Ei viimeisiä taisteluita

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Lichdragon Fortissax - Elden Ring

Ehdottomasti yksi parhaita lohikäärmetaisteluita koko pelissä, pystyen kilpailemaan myös sielunveljien lohikäärmetaisteluiden kanssa. Lisäksi yksi pelin kovimpia haasteita.

 

Hades - Kingdom Hearts II

Paikoin järeämpi versio Manalan valtiaasta, joka tällä kertaa myös Hades cupin lopullisena haasteena. Ei niin hyvä kuin Kingdom Hearts ykkösen taistelu, mutta ehdottomasti onnistunut.

 

Elena, Rude & Reno - Final Fantasy VII

Se todellinen loppuhuipennus Turkseja vastaan. Renoa ja Rudea vastaan on tapelulta yhdessä ja erikseen useamman kerran, mutta tällä kertaa mukana on myös keltanokka Elena.

 

Asterius - Hades

Minotaurus suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Erittäin voimakas vihollinen, mutta myös todella reilutaistelu, sillä Asteriusin kanssa ei mukaan ole ängetty oikeastaan mitään ylimääräistä.

 

Cerberus - Final Fantasy IV: After Years

Monista FF peleistä tuttu manalanvartija joka tässä pelissä iskee kolme kertaa vuorossa, mikä on todella hyvä tyylillinen ajatus, eikä ole yhtään niin käytetty, kuin pitäisi olla.

 

Maul - Remnant: From the Ashes

Laumataistelu ja hyvästä syystä. Maul on ainoastaan koiralauman alfa ja kutsuukin muita laumalaisiaan taisteluun. Tämä taistelu on varsin korkeasta vaikeudestaan huolimatta todella hyvin tehty.

 

24. Ravager - Remnant: From the Ashes

Ravagerin kanssa eniten saa irti, jos onnistuu pulmanratkonnassa ja sitä kautta pystyy keskustelemaan tämän suden kanssa. Pomotaistelu tosin on juurikin sellainen, millainen susivihollisen kanssa käytävän taistelun voisi kuvitellakin olevan. Ravager on nopea ja iskee lähietäisyydelle myös äkkiä. Tämä ei kuitenkaan ole pelkkä hosuja ja tapa jolla se tuo tähän taisteluun laumavihollisia, käy todella vahvasti järkeen, sillä susi hakee niitä. Ei pelin haastavin tai erikoisin taistelu, mutta helposti siltä tasapainotetuimmasta päästä ilman halpamaisuuksia.

23. Tinker Knight - Shovel Knight

Ensimmäinen vaihe on huvittava kevennyt joka sitten asettaa tiettyyn mielentilaan, jonka toinen vaihe särkee täysin, kun Näpertelijäritartin sotakone tulee osaksi taistelua. Tämä on todella hauska taistelu juurikin tämän ensimmäisen vaiheen kevennyksen ansiosta jota sitten seuraa tämä oikea taistelu.

22. Tiamant - Final Fantasy VIII

Lohikäärmetaistelu vihollista vastaan joka on hyvin samanktaltainen kuin Bahamuth. Se mikä tekee tästä niin erikoisen on se, että Tiamant tekee vain yhden hyökkäyksen. Se tavaa hyökkäyksen ja iskee sitten, jolloin pelaajan on syytä olla valmiina, koska vahinkoa tulee paljon. Nopealla hyökkäyksellä tämän voi tappaa ilman että se iskee kertaakaan, mutta koska nyt pelataan Ultimecian linnan säännöillä, voi tämä olla yllättävän haastava tapaus, ilman valmistautumista.

21. Dragonslayer Armour - Dark Souls 3

Hyvin tyylikäs taistelu tyylikkäässä ympäristössä. Sanotaan että tiettyä tyyliseikkoja olisin itse merkittävästi muuttanut tähän taisteluun, mutta ne ovat lähinnä vihollisen asevalinnat. Mitä tulee taisteluun itseensä, tämä on vaikea taistelu, parista syystä, mutta se on tyylikkäästi toteutettu taistelu joka on ehdottomasti niitä astetta mielekkäämpiä, sillä kun tämän taistelun yhden hankaloittajan tietää, niin taistelusta tulee oitis hieman helpompi. Tämä on kuin Ornstein, mutta järeämpi versio.

20. Demon Wall - Final Fantasy IV

Yksi näitä toistuvia pomovihollisia pelisarjassa, mutta tämä versio on yksi näitä, joka on jäänyt todella vahvasti mieleen, koska kyseessä on todella erilainen taistelu kuin niin monet muut. Demoniseinä nimittäin liikkuu kokoajan lähemmäs, mikä luo tietyn aikarajan taisteluun, sillä jos tämä vihollinen saavuttaa pelaajat, koittaa kuolema. Hektisyys on huipussaan tässä yhteenotossa ja tälläinen taistelu saa toivomaan että sarjassa otettaisiin enemmän riskejä.

19. Tiny Tiger - Crash Bandicoot 2: Cortex Strikes Back

Tapa jolla taistelu alkaa, pitää sisällään todellista asennetta. Tiny karjuu ja paiskaa ovet auki ja karjuu kun taistelu alkaa. Taistelu itsessään onkin sitten jotain aivan muuta mitä olisin aluksi veikannut mutta tämä on tehty niin hyvin, että se nousee omaksi suosikiksi tässä pelissä. Tasot joilla hypitään vihollista karkuun putoavat ja vihollinen pitää huijata hyppäämään tyhjän päälle. Todellinen kirsikka kakun päällä onkin se, kun Tiny on lopullisesti nujerrettu ja lipsuu alas.

18. Father Gascoigne - Bloodborne

Se todellinen testi, josta peli oikeasti alkaa. Gascoigne on todella hyvä esimerkki siitä, että ihmisenkokoiset viholliset ovat Bloodbornessa helposti niitä vaikeimpia. Gascoigne käyttää asetta ja kirvestä, tehden todella hurjaa vahinkoa varautumattomiin metsästäjiin. Toinen muoto jossa hänen petomainen puolensa pääsee irti on erittäin hurja lisä, tehden jo valmiiksi vaikeasta taistelusta oitis haastavamman kun vihhollinen ei muuta teekään, kuin käy raivolla päälle.

17. Queen's Knight - Code Vein

Todella Soulslike pomovihollinen ja pomotaistelu, oikealla tavalla tehtynä. Tälläisiä vihollisia varmaan täytyy olla soulslike peleissä, koska erilaisia variaatioita on nähty vaikka kuinka. Ensimmäinen yhteenotto tätä vihollista vastaan on takaumassa jossa pelaaja taistelee Jack Rutherfordin kanssa tätä ritaria vastaan. Taistelu on erittäin hyvin tasapainoitettu, ehkä paremmin kuin yksikään toinen taistelu ja se on oikeasti hauska yhteenotto. Tästä on vaikeampikin versio, mutta asetelmalta ja tarinalliselta painoltaan tämä on parempi, kuni Reborn versio.

16. Silitha - Darksiders

Jättiläishämähäkki hämähäkinverkkolinnoituksessa. Tämä taistelu on viimeinen näistä demoniäideistä ja mahdollisesti se vaikein, mutta ei mitenkään turhauttavalla tavalla. Silitha taistelee juuri siten miten hämähäkin voisi kuvitellakin taistelevan ja iso syy mikä tekee tästä yhteenotosta niin hyvän on se pitkä pohjustus, kun War liikkuu hämähäkin valtakunnassa, jäätyään kiinni verkkoon. Tässä taistelussa on ehkä eniten eeppisyyttä kuin monessa aiemmassa. Tasoituksena on tietysti jo varsin suuri määrä erilaisia ominaisuuksia ja aseita.

15. Witherfang - Dragon Age: Origins

Yksi näitä taisteluita joita en itse yleensä edes kohtaa, koska liittoudun lähes poikkeuksetta susien kanssa. Tämä yhteenotto on hyvin vaikea, koska erilaisia vihollisia on niin paljon, mutta koska susilaumaan kuuluu runsaasti jäseniä, niin tämä on aivan oikeutettua. Pomotaistelu on pitkälti ainoa tapa oikeasti edes nähdä tämä susi, joka ei ole ihmissusi, kuin monet muut laumasta. Tämä on joka tapauksessa yksi parhaita vapaaehtoisia pomotaisteluita koko pelissä, tarjoten hieman vaihtelua moniin lohikäärmetaisteluihin sarjassa.

14. Slashuur - Teenage Mutant Ninja Turtles II: Battle Nexus

Peliin täysin keskitty hahmo, sillä ei esiinny animaatiosarjassa jonka tapahtumiin peli perustuu. Iso syy siihen, miksi tämä taistelu on niin hyvä on osittain siinä, että tämä on todella näyttävä vihollinen joka käyttää erittäin hienoja taktiikoita. Sitten on se viikate, joka on todella tyylikäs ase. Sanotaan että nimenomaan tämä toinen taistleu on se paras, koska se on oikea haaste. Hahmon suhteen ainoa suurempi miinus on se, että tämäkin hahmo on Utron, mikä on hieman tylsä ratkaisu.

13. Taron Malicos - Star Wars: Jedi - Fallen Order

Ehkä se parhaiten tehty valosapelitaistelu. Kaikki alkaa simppelisti, mutta haastee nouse vaiheittain ja lopuksi kyseessä ei ole enää pelkkä lasermiekoilla käytävä taistelu, koska jedivoimilla on osuutensa tässä kaikessa. Malicos on juurikin sellainen hahmo, joka olisi erinomainen pääroisto sillä tapa jolla tarina hänen kanssaan etenee on erittäin hyvin jaksotettu ja se loppuhuipennus on uskomattoman hyvä, kun Malicos luopuu kaavustaan. Ehdottomasti upea taistelu jedin ja entisen jedin välillä. Yksi pelin huippukohtia.

12. Succubus - Castlevania: Symphony of the Night

Tarinallisesti tämä on todella tärkeä taistelu, koska mukana on katsaus Alucardin menneisyyteen, joka sitten paljastuu illuusioksi ja taistelu tätä viettelijää vastaan alkaa. Succubus voi tulla täysin yllätyksenä, jos pelaaja ei pidä kunnolla silmällä ympäristöään, vaikka aika ilmeinen poikkeama onkin havaittavissa. Haasteellisesti tämä on hyvin tasapainoitettu, paria hyvää ideaa käyttävä taistelu todella tyylikästä ja hyvää vihollista vastaan, joka on kokonaisuutena näitä paremmin mieleenjääneitä pomotaisteluita.

11. Warriors of Light - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tämä on se kohta kun tarina alkaa oikeasti menemään sivuraiteelle ja onnistuu todellakin nousemaan toiselle tasolle mitä laatuun tulee. Yhteenotto neljää liittolaista vastaan ei ole sieltä helpoimmasta päästä, mutta se ei myöskään ole niin vaikea kuin voisi ajatella, sillä tämä tuntuu lähinnä tarinataistelulta. Pelaajan tehtävänä on yksinkertaista antaa kunnolla turpaan kaikille kavereilleen ja sitä mukaa kun yksi putoaa pois pelistä, muuttuu taistelu helpommaksi. Kaikesta huolimatta, ehdottomasti yksi pelin mieleenpainuvimpia taisteluita.

10. Reno - Final Fantasy VII Remake

Se ensimmäinen todella hyvin tehty pomotaistelu jossa on erittäin hyvä haasteellinen tasapaino. Pomotaistelut ovat olleet pääasiassa isoja robotteja vastaan, sekä eräs moottoripyöräkeikaria, mutta Renota vastaan käytävä taistelu on tyylikäs, mielekäs ja erittäin hyvin tehty kaksintaistelu hänen Cloudin välillä, jollaista ei alkuperäisessä ollut. Se että taistelu käydään jo nyt, tulee pienenä yllätyksenä, mutta laadullisesti tämä on todella hyvin tehty pomotaistelu. mitä oli tosin myös se alkuperäinenkin.

9. Red - Spyro: Hero's Tail

Koko pelin ylivoimaisesti vaikein pomotaistelu eikä muilla ole edes mitään sanaa. Yhteenotto Rediä vastaan on kuitenkin todella hyvin tehty. Taistelu on vaikea, mutta se noudattaa tuttuja ideoita joita Spyro peleissä on usein nähty. Erityisen haasteen tuo jääelementti ja sitä kautta tuleva liukkaus, mikä pienellä kentällä on haastavaa. Red on kuitenkin todella hyvin tehty Spyro roisto ja sanoisin että kaikista Spyro roistoista, se toiseksi paras ja näistä klassisemmista Spyroroistoista paras. Helposti.

8. The Lost Wolf - Assassin's Creed: Valhalla

Mytologian tuntevat tietävät oitis että kyseessä on Fenrir, mutta tämä pikkususi on kaukana siitä, mihin Fenrir lopulta kasvaa, nousten pelin viimeiseksi pomotaisteluksi. Yhteenotto tätä versiota vastaan ei ole erityisen vaikea, mutta tässä on tarinalla todella iso rooli. Koska itse tiedän todella hyvin mihin tämän suden kanssa ollaan menossa, odotin kokoajan sitä käännettä ja kyllähän se sieltä lopulta tuli. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan hyvä taistelu, vaikkakin enemmän tarinallisesti kuin pelillisesti.

7. Zote - Hollow Knight

Läppätaistelu, mutta niin hauska ja ennenkaikkea tämä mahdollistaa sen, mitä itse ainakin halusin tässä pelissä päästä tekemään, paiskomaan Zotea päin seiniä. Zote on säälittävä ilmestys joka ei saa mitään aikaiseksi, ottaa turpiinsa todella nopeasti ja tarinallisessa mielessä tämä taistelu suorastaan korostaa sitä, miten täynnä itseään hahmo onkaan, ilman minkäänlaista taistelutaitoa. Erittäin hauska taistelu varsin vaikeiden pomotaisteluiden joukossa.

6. Shan Yu - Kingdom Hearts II

Erinomainen taistelu erinomaista Disney roistoa vastaan. Koska kaikki pomotaistelun ansaitsevat Disney roistot eivät ole sellaista saaneet, korostaa se sitä, miten paljon tällä taistelulla onkaan väliä. Erittäin hauska taistelu on joka tapauksessa kyseessä ja yhteenotto Shan Yu'ta vastaan on hyvin tasapainoitettu, ei erityisen vaikea, mutta tässä merkkaakin se mielekkyys ja tämä taistelu on todella hauska kaikin puolin. Juurikin tälläiset taistelut ovat syy siihen, miksi Kingdom Hearts todella toimii.

5. Hellfire Knight - Code Vein: Hellfire Knight DLC

Kaikista vaikein DLC pomovihollisista ja pääasiassa siitä syystä, että tässä taistelussa väistäminen on erittäin tärkeää, koska tämän vihollisen kombot tekevät todella pahaa jälkeä osuessaan. Se mikä kuitenkin tekee tästä lohikäärmevivahteisesta hahmosta niin hyvän on se yleinen tyyli joka on taistelussa. Yhteenotto käydään liekkien ympäröimässä hornassa ja ritari itse on todella upean näköinen vihollinen. Siinä on sitä todellista tyyliä joka jäi puuttumaan monista pääpelin pomovihollisista.

4. Captain Hook - Kingdom Hearts

Yllättävän monipuolinen taistelu jossa Koukku reagoi monella tavalla häneen heitettyihin taikoihin ja tekee merkittävää vahinkoa nopealla kombolla. Lentäminen tuo todella ison avun taisteluun jossa areena muutoin olisi suhteellisen pieni. Mutta yhteenotto merirosvolaivalla on ehdottomasti sieltä parhaasta päästä mitä Kingdom Hearts taisteluihin tulee. Hook on muutenkin yksi onnistuneimpia pomotaisteluita, joskin merkittävästi helpompi kuin Birth By Sleep versio jossa hän myös on pomovihollisena.

3. Cerberus - Final Fantasy XV: Royal

Kaikista Final Fantasy sarjan Kerberus taisteluista, tämä versio on ainakin ulkoisesti hienoin. Sanoisin että ehkä vähän liian helppo, mutta suuret pisteet siitä, miten taistelu alkaa. Kun Cerberus haistaa nelikon, syttyy se tuleen ja nyt sitä ei voi olla havaitsematta. Lepotilassa sitä ei välttämättä edes tunnistaisi Kerberokseksi. Taistelu itsessään on todella hyvin tehty kaikessa tyylikkyydessään, nousten peräti koko Royal version tyylikkäimmäksi ja muutenkin parhaaksi pomotaisteluksi. Vieläpä aika selvästi.

2. Charon - Hades

Tämä on täysin vapaaehtoinen taistelu ja hyvästä syystä. Ainoastaan Hades on Charonia vaikeampi ja usein tuntuu että Charon on vaikeampi. Tällä vihollisella on varsin simppelit liikkeet, mutta se miten paljon voimaa venemiehen airosta löytyykään, on todella merkittävä. Huonosti varautunut hahmo saa erittäin nopeasti erittäin kovaa turpiinsa, mutta myös ansaitsee sen koska ottaa Charonin rahat. Tämä on juurikin oikealla tavalla joukosta erottuva taistelu ja ansaitusti erittäin vaikea, oikeilla tavoilla.

1. Maliketh - Elden Ring

Ehdottomasti yksi parhaiten tehtyjä pomotaisteluja koko pelissä ja samalla yksi vaikeimpia. Maliketh on kaksivaiheinen pomotaistelu josta toinen vaihe on se todellinen haaste ja vihollisen nopeus on syy siihen, miksi tämä on niin vaikea taistelu. Tietysti osansa on myös siinä miten voimakkaita hyökkäykset ovat. Omalla kohdalla joka tapauksessa erityisen paljon pisteitä tulee puhtaasti pomovihollisen tyylistä. Maliketh on todella hienon näköinen hahmo ja taistelutyyliltään myös sieltä tyylikkäimmästä päästä. Suuret pisteet myös siitä, että tämä ei ole halpamainen taistelu, toisin kuin monet.