Joissakin peleissä olisi runsaasti muutettavaa ja joskus kyse on aika pienistä asioista. Toisissa peleissä taas olisi vain vähän muutettavaa mutta kyse on todella isoista asioista. Hyvin usein kokonaisuus on kuitenkin jotakin tältä väliltä.




Idea ei ole muuttunut mihinkään. 

Lisäisin sen verran että jos jossakin pelin versiossa jokin asia on muuttunut, niin en sitä silloin listaa. Esimerkiksi: Kingdom Hearts Final Mix on tehnyt Chernabog pomovihollisesta huomattavasti voimakkaamman.


LISÄMAININTOJA


New Game Plus - Hades

Yksi näitä pelejä joka tavallaan toimii oikein hyvin ilmankin, mutta johon tämä olisi melko kiva lisä, tavallaan. Hades on peli joka ei välttämättä lopu olleenkaan, mutta joka voisi olla kiinnostava katsoa läpi uudestaan, alusta asti ylivoimaisena.


Pääroiston loppu - Far Cry 6

Suoraan sanoen surkea lopetus, joka ei tarjoa pelaajalle mitään tyydytystä ja korostaa merkittävästi sitä miten typerä pelihahmo Dani on, kun ei osaa toimia.


Arnon ulkonäkö - Assassin's Creed: Unity

Arno on liian monella tavalla kuin suora kopio Eziosta, luonteesta ja varsinkin ulkonäöstä alkaen. Ulkonäköä varsinkin olisi voitu muokata merkittävästi jotta hahmo näyttäisi oikeasti omanlaiseltaan ja erilaiselta.


Erilaisia pomovihollisia - God of War

Se että pelissä tapellaan pääasiassa samanlaisia peikkoja vastaan saa pelin tuntumaan erittäin tylsästi rakennetulta. Vaikka pomotaistelut yleisesti eivät ole sieltä parhaasta päästä, olisi vaihtelu oitis iso parannus.


Hahmon vahvistaminen - Sekiro: Shadows Die Twice

Iso syy miksi peli tuntuu niin kahlitulta johtuu siitä, että pelihahmon kehittyminen on niin mitätöntä. Tämä johtaa siihen että monet viholliset tuntuvat tietyssä vaiheessa turhauttavan kestäviltä ja sitä kautta pomotaistelut laahavat liikaa.


Vähemmän uudelleenkäyttöä - Elden Ring

Aivan liian iso osa pelistä on suoraa toistoa. Monet tyrmät ovat samanlaisia mutta kaikista eniten pelissä ärsyttää se että tiettyjä pomovihollisia toistetaan kyllästymiseen asti, monesti naurettavan pienillä mutoksilla.





24. Monipuolisemmat erot pelihahmoihin - Teenage Mutant Ninja Turtles

Nyt mennään todella kauas pelihistoriaan ja aina ensimmäiseen TMNT peliin. Hahmoissa pitäisi olla oikeasti eroa, jotta jokainen olisi tavalla tai toisella hyödyllinen. Yhden pitäisi yltää pidemmälle, yhden pitäisi olla vahvempi, yhden hypätä paremmin ja yhden kestää vahinkoa paremmin. Tämä tekisi jokaisesta hahmosta hyödyllisen, sillä nyt pääasiassa Leo ja varsinkin Don ovat niitä joilla peli oikeasti pelataan, Raphin ja Miken olessa lähinnä tykinruokaa.


23. Parannustarvikkeiden saatavuus - Bloodborne

Yksi rasittavimpia, melko pieniä mutta todella oleellisia asioita pelissä on se, että parannustarvikkeet ovat kuluvaa tavaraa, mikä tarkoittaa sitä että jos pomotaistelua joutuu yrittämään uudestaan ja uudestaan, saattavat parannustarvikkeet loppua ja niitä pitää alkaa farmaamaan uudestaan ja uudestaan jotta voi yrittää haastavaa pätkää uudestaan ja uudestaan. Paljon parempi olisi se perinteinen tapa, jossa parannustarvikkeita saa aina tietyn määrän kun herää henkiin tai lepää tallennuspaikalla.


22. Säilö - Resident Evil: Village

Ethanilla on melko kattava kantolaukka tavaralle, mutta olisi ollut enemmän kuin hauskaa, jos hänellä olisi myös ollut säilö, johon laittaa aseita. Tämä lähinnä siksi, että nyt aseiden vaihtaminen vaatii käytännössä niiden ostamista Dukelta, samalla myyden tälle jotakin muuta joka ei mahdu kantoon.


21. Monipuolisempi taistelu - Godeater 2: Rage Burst

Tälläisenään se on pelkkää samojan nappuloiden hakkaamista tehtävästä toiseen, eli siihen kyllästyy rasittavan lyhyessä ajassa. Otetaan vertailupohjaksi Code Vein, jossa taisteluun on osattu tuoda ratkaisevilla tavoilla hyviä lisävivahteita. Tietysti Code Vein tuli myöhemmin, mutta se miten yksitoikkoista Godeater 2:n toiminta on, luo hyvin surullisen kuvan siitä, millaista se mahtoi olla edeltäjässä. Mikäli samanlaista, niin kenen mielestäi oli hyvä idea olla parantamatta sitä.


20. Äänekkäämpi maukuminen - Stray

Tämä on jotakin sellaista johon toivoisi enemmän volyymiä ja sitä kautta enemmän tunnetta. Edes sillä tavalla jos nappia painaisi pidempään, niin naukuminen olisi kovempaa. Monet äännähdykset joita kissa päästää, ovat paljon hiljaisempia tai muuten vaan olemattomampia kuin pitäisisi olla. Vieläpä todella usein.


19. Asevariaatio - Ashen

Tämä on yksi pieni asia isossa kokonaisuudessa, mutta tuntuu että se olisi hyvä alku, sillä aseita on tässä pelissä vain muutama ja niissä on olemattomat erot. Tämä on pitkälti vain pieni asia, mutta sen muutos olisi esimerkki siitä, mikä tässä pelissä pitäisi muuttua ja kehittyä.


18. Enemmän tunnetta vanhojen ystävien tappamisessa - Assassin's Creed: Rogue

Yksi näitä asioita joka tuntuu olevan todella suuri huti tässä pelissä, eli juurikin liittolaisten tappaminen. Se menee monesti aivan liian äkkiä ohi, jopa niiden tärkeimpien kanssa ja se mitä tulee Achillesiin on todella surkea ratkaisu. Se että tätä hahmoa ei edes tapeta on ihan silkkaa pelleilyä. Tietysti hän on umpisurkea pääroisto, mutta ympyrä ei tässä tapauksessa sulkeudu, mikä on vielä huonompi ratkaisu, kuin hätäiset liittolaistapot, joista puuttuu kaikki syvyys ja tunne.


17. Loki - Assassin's Creed: Valhalla

Tämä on yksi niitä asioita joka todella ärsyttää, vaikka se onkin melko pienimuotoinen. Lähemmäs kaikki muut keskeiset jumalat, paitsi Loki on tehty erittäin hyvin ja muutoin idea jumalien uudesta ruumiillistumisesta olisi todella hyvä, mutta koko Basim on Loki tilanne on täyttä roskaa eikä asiaa auta se varsinkin Basim on tehty erittäin huonosti. Ehdottomasti yksi huonoimmin tehdyistä itsekeksityistä hahmoista.


16. Enemmän aseita - Ratchet & Clank: Into Nexus

Tuntuu että tässä kohtaa sarjaa kiinnostus alkaa jo loppua. Into Nexus tuntuu lyhyemmältä ja karsitummalta kuin monet muut ja erityisesti tämä tuntuu aseiden kanssa koska niitä on vähemmän ja muutenkin niiden kanssa ei tunnu olevan sellaista erityisen nokkelaa ideointia.


15. Edge & Rydia - Final Fantasy IV: After Years

Ehkä se suurin missattu mahdollisuus mitä tulee romanttisiin sivujuoniin. After Yearsilla oli mahdollisuus tarjota sitä, mitä alkuperäisellä lähinnä vihjailtaan ja johon ei sitten mentykään. Tässä pelissä siihen suuntana mennään, mutta kaikki jää silti kesken, se varmistuu, mutta mitään ei näytetä, mikä tuntuu hieman siltä, että Edge on tässä se, jonka tarinan loppu jää täysin pelaajan mielikuvituksen varaan. Se voi olla tavallaan hyvä juttu, mutta itse olisin kyllä kaivanut tähän vähän enemmän syventymistä.


14. Puhallusputki - Assassin's Creed IV: Black Flag

Tämä on eräs asia mikä onkin korjattu Roguessa. Puhallusputki on eräs varuste joka on aivan liian korostettu tässä pelissä. Se roikkuu aina pelaajan mukana, vaikka sen tilalla pitäisi olla ase tai vastaavaa. Tuntuu että puhallusputki ei isommin sovi tähän merirosvotyyliin. Historiallisesti vaihtoehtoja voi olla vähemmänlaisesti, mutt asiltikin toivoisi että jos puhallusputken pitää olla kuvassa, niin se olisi piilossa, eikä roikkuisi kokoajan näkyvillä.


13. Aavemuoto HP rajoituksineen pois - Demon's Souls

Yksi tyylillinen typeryys tulee siitä, että iso osa pelistä tulee vietettyä aavemuodossa, sillä kuolema vie aina siihen tilaan ja sitä kautta elinvoimapalkki on aina puolessa välissä. Tämä on todella typerä ratkaisu sillä se tekee pelistä yhtä aikaa merkittävästi vaikeammin että pelihahmosta typerämmän näköisen koska monet tyyliseikat katoavat kun hahmosta tulee häilyvämpää sorttia. Tämä on se isoin juttu, mutta kaukana ainoasta.


12. Stenin sarvet - Dragon Age: Origins

Kun qunareilla yleensä on sarvet, niin miksi ei Stenillä. Tämä hahmo on tälläisenään liian ihmismäinen eikä läheskään tarpeeksi qunarimainen. Jos hahmolla olisi sarvet, niin hän näyttäisi oitis merkittävästi hienommalta. Tämä on juurikin sellainen asia joka saattaisi tehdä Stenistä oitis merkittävästi paremman, niinkin hyvän että häntä voisi alkaa käyttää osana taistelutiimiä, koska tälläisillä hahmoilla sarvet tuovat oitis lisää särmää.


11. Enemmän vaihtoehtoja valintoihin - Quarry

Tässä vaiheessa luulisi jo että tähän rakenteeseen saisi vähän enemmän muuttujia. Valinnoissa on edelleen vain kaksi vaihtoehtoa mikä tuntuu todella säälittävältä määrältä, varsinkin kun ottaa huomioon että kuinka monta tälläistä peliä on ehtinyt tulla. Jonkinlainen pakkaa monipuolistava ratkaisu olisi poikaa ja varsin simppeli olisi yksinkertaisesti useampi vaihtoehto mitä vallintoihin tulee.


10. Corsus seikkailu - Remnant: From the Ashes

Miksi tämä ei ole mahdollinen seikkailuosa. Melko selvästi tämä yksi, joskin vapaaehtoinen osa peliä on karsittu todella kovalla kädellä kokonaan seikkailusta, mikä tekee kaiken tähän maailmaan liittyvän hankkimisesta merkittävästi työläämpää. Tuntuu että tähän ei yksinkertaisesti ole yhtäkään järkevää syytä, mutta silti tästä maailmasta ei voi tehdä omaa seikkailuaan, toisin kuin muista.


9. Kohtaamisia - Dissidia: Final Fantasy NT

Tietyt lisäpätkät joita peliin on tullut myöhemmin ovat kuin teasereita jostakin, mitä ei sitten koskaan tulekaan, nyt kun NT tuskin enää kasvaa. Rinoa, Yuna ja Locke tapasivat toisensa, mutta heidän liittymistään tuttujen seuraan ei koskaan tullut. Muutenkin tuntuu että tämä olisi ollut vaine esimakua kun muitakin hahmoja liittyy tarinaan, omalla tahollaan ja he keskustelevat keskenään. Mahdollisuuksia olisi ollut vaikka kuinka, mutta tuntuu että tähän oltiin menossa, mutta sitten siitä ideasta luovuttiin.


8. Graafinen tyyli - Lord of the Rings: Aragorn's Quest

Voisi olla vähän aikuisempi. Oikeastaan, pitäisi olla merkittävästi aikuisempi, jotta se oikeasti tuntuisi Taru Sormusten Herrasta tarinalta, koska tälläisenään se näyttää joltakin lasten animaatiolta eikä millään tavalla vastaa sitä, miltä varsinkin elokuvat tästä aiheesta on tuntuneet. Itse olisin karusti pyrkinyt tyylissä enemmän tähän K16 tasoon.


7. Ääninäyttely - Final Fantasy VIII Remaster

Remasterointi olisi kaivannut kyllä enemmän kuin pelkkää graafista päivitystä ja ääninäyttely olisi ollut enemmän kuin osuva lisä, sillä se olisi todellakin vienyt tätä erinomaista kokonaisuutta eteenpäin. Sama pätee myös seiskan remasterointiin. Tämä olisi tietysti ollut todella iso projekti, mutta ainakin se olisi tehnyt tästä aivan omaa luokkaansa olevan kokonaisuudesta josta ei sitten olisi ihan äkkiä paremmaksi saanutkaan. Kyllähän niitä parannuksia/kehityksiä on jokusia, mutta tämä olisi ollut paljon parempi.


6. Pisteiden lasku - UNO

Tapa jolla tässä versiossa lasketaan pisteet, tarvitsisi todella myös sen version jossa voittaja ei saisi pisteitä ja kaikki muut saisi. Peli ratkaisea kun yksi pelaaja ylittää tietyn rajan ja tällöin se jolla on vähiten pisteitä, voittaa koko pelin.


5. Final Fantasy kenttä pelattavaksi - Kingdom Hearts III: ReMind

Aiemmin jo todettu että Re:Mind DLC tarjosi lopulta aika vähän mitään oikeasti tarpeellista pääpeliin. Lopetusta ei korjattu tai kunnolla syvennetty ja haasteet olivat lähelle todella vaikeita pomotaisteluita. Iso osa pelistä oli samantoista mitä aiemminkin oli. Paketissa olisi aivan hyvin voinut olla Final Fantasy maailma jossa pelajaa olisi voinut tehdä jotakin, vaikkapa siellä olisi voinut olla turnaustila, joka ykkösessä ja kakkosessa oli kolosseumilla, vaan ei. Tämä olisi voinut merkittävästi parantaa isoa kokonaisuutta.


4. Enemmän päätöksiä - Final Fantasy VII Remake

Ykköspelissäkin oli satunnaisia päätöksiä, niin olisi niitä voinut olla tässäkin, mutta enemmän. Merkittävästi enemmän. Kyllähän mukana on joitakin päätöksiä, joista osa kysytään pelaajalta suoraan ja osa tulee päätösten kautta, joissa ei niin suoraan kysytä mitään. Siltikin tuntuu että päätöksiä pelissä olisi saanut olla paljon enemmän ja useiden hahmojen kanssa. Kenelle Cloud antaa kukan, mitä hän vastaa missäkin tilanteessa ja niin edelleen. Kun tarinaa muutenkin laajennettiin niin tätäkin osaa olisi voitu laajentaa merkittävästi enemmän.


3. Cleopatran salamurha - Assassin's Creed: Origins

Sellainen pitäisi olla. Se että tämä peli onnistui pilaamaan historian kuuluisimman salamurhan on itsessään jo rikollista, mutta se että Cleopatran kaltaista petollista akkaa ei pelissä tapeta on suolaa haavoihin ja vain korostaa sitä miten huono hahmo Ayan on. Tämä on yksi niitä asioita joka pelissä olisi todellakin pitänyt olla, mutta jonkun idiootin ratkaisulla sellaista ei ollut. Tietysti, Cleopatra teki itsemurhan, mutta kun Caesarin kuoleman kanssa alettiin kikkailemaan, niin sama olisi pitänyt tehdä merkittävästi huonomman historiallisen hahmonkin kanssa.


2. Monipuolisemmat fantasia-asevaihtoehdot - Tiny Tina's Wonderlands

Tuntuu että nyt olisis ollut mahdollisuus tarjoata merkittävästi enemmän ja monipuolisemmin aseita, joissa olisi ollut kunnolla sitä fantaisatyylisyyttä. Nyt on lähinnä varsijousia ja jokusia taikatyyliä aseita, mutta ei juuri taikasauvoja missään muodossa, ei linkoja tai minkäänlaisia lyömäaseita, joissa olisi kuitenkin jotakin taikaa, joka toisi niihin mahdollisuuden iskeä kauemmas. Tuntuu merkittävältä hukatulta mahdollisuudelta jota fantasiatyylinen toteutus toisi tullessaan ja jota selvästi on vähän makusteltu.


1. Laajempi hahmonluonti - Soul Calibur VI

Vaihtoehtoja saisi olla paljon enemmän ilman lisäsisältöä jokaisella tavalla, mutta se on vain yksi asia tätä tilannetta. Se että iso osa hahmonluonnista on DLC seinän takana on todellinen esimerkki siitä, miten härskillä tavalla pyritään vielä rahastamaan lisää täysihintaista peliä. Soul Calibur III on hyvä esimerkki miten lisäsisältö hahmonluontiin kuuluu tehdä. Soul Calibur VI on tietysti monella tavalla nykypäivän bisnemallien orja eikä ole ainoa peli joka on mennyt tälläiseen suuntaan. Mutta tämä on kuitenkin se peli, jonka kohdalla eniten muuttaisin tätä asiaa.