Tavallaan voisi sanoa että nämä ovat pelejä joita kohtaan ei ollut yhtään odotuksia. Monen kohdalla tilanne on juurikin ollut sellainen, että peli on tullut esimerkiksi PlayStation Plus valikoimaan ja sitä kautta peliin on sitten päässyt uppoutumaan, tai sitten sitä on pelannut jossakin muualla, tai se on ollut lainassa tms.

Pointtina juurikin se, että nämä ovat sellaisia pelejä joita kohtaan ei oikeastaan missään vaiheessa ollut kiinnostusta uppoutua, saati maksaa siitä jotakin, mutta joiden pariin sitä sitten lopulta kuitenkin päätyi, syystä tai toisesta. Valtaosassa syy on ollut siinä, että kun peli on tullut osaksi PS Plussaa, niin monesti niitä on sitten tullut pelattua siellä, osan on saanut lahjana jotakin Steam aleista, osana jotakin isompaa pakettia ja osan sitten kun se on ollut niin ryöstöhintainen että sitä on päättänyt kokeilla koska se lasketaan yleisesti todella merkittäväksi tapaukseksi.

Yksi per pelisarja samasta genrestä.

KUNNIAMAININTOJA

Half Life 2

Itse en koskaan isommin kiinnostunut tästä sarjasta, mutta kun juurikin tämä toinen peli on niin ylistetty, tuli se joskus Steamissa hankittua euron hintaan, tai jotain sinne päin.

Fallout 4

Tätä sarjaa kohtaa ei ole kiinnostusta ollut sen enempää kuin mitään muutakaan Bethesdapelisarjaa. Fallout 3:n jälkeen varsinkaan. Tämä tosin tuli yhdessä pelipaketissa mukana, joten sitäkin tuli pelattua.

God of War

Tällä tarkoitan 2018 peliä josta olin alunalkaen niin varma että se pilaa muinaisnorjalaisen mytologian, mitä se lopulta on tavallaan myös tehnyt Raganrökissäkin. Plussan kautta tuli kuitenkin pelattua.

Shenmue 3

Tämän koko pelisarjan kanssa voi todeta että se ei ole koskaan kiinostanut oikeastaan yhtään ja silti tätä kolmosta on tullut pelattua sen verran, että siitä voi sanoa että se on huono peli. Todella huono.

Ni no Kuni: Wrath of the White Witch

Level5 on sellainen pelintekijä, jonka peleiltä en itse odota enää koskaan yhtään mitään koska lähtökohtaisesti ne aina ovat pettymyksiä. Tämäkin tuli osaksi kirjastoa kun se oli osa isoa pelipakettia.

24. Sekiro: Shadows Die Twice

Tämän on joskus lainannut, kun oli saatavilla ja joka aivan varmasti jossakin kohtaa tulee myös PS Plussaan. Tämä ei ole edes jäänyt kovin kauas platinatrophystä. Pääasiassa tässä on paljon hyvää, mutta myös merkittävästi sellaisia heikkouksia joiden vuoksi pelistä ei missään vaiheessa pitänyt niin paljon että sitä pitäisi tyyliin vuoden 2019 parhaana pelinä. Enemmänkin tämän on pelannut lähes täysin läpi vain osoittaakseen, että taito riittää kaikkien pomovihollisten tappamiseen.

23. Grand Theft Auto IV

Tämä pätee moneen GTA peliin mutta nelonen on se jossa kohtaa tämä sarja alkoi todella olla jo yksi niitä yliarvostettu kokonaisuuksia joihin ei itse mitään rahaa syydä, mutta jota myöhemmin päätyi silti pelaamaan/kokeilemaan. Tätäkin on joskus pelannut kun entisellä huonetoverilla on ollut tämä peli ja siinä ohessa päässyt itsekin pelaamaan, ei tosin kovinkaan pitkälle koska ei se kiinnostus isommin lisääntynyt todella ärsyttävien hahmojen vuoksi.

22. Star Wars: Squadrons

Tämä peli tuntuu tulleen vastaan lähemmäs joka suunnasta sillä tämä on ollut ilmaisena Epicillä ja osana PS Plus kattausta. X-Wings vs Tie Fighterista asti ei ole isompaa kiinnostusta näitä tähtihävittäjätaisteluja kohtaan ollut eivätkä ne osat elokuvia muutenkaan ole sieltä kiinnostavimmasta päästä, mutta kun lähes tyrkyttämällä tarjotaan niin kokeilin ja vaikka hahmonluonti ja kahden puolen kampanjat ihan kivoja ideallisesti ovatkin, niin ongelma on siinä että pelaaminen ei ole kovin mukaansatempaavaa.

21. Stray

Koiraihmisenä ei kissapeli nyt mitenkään erityisemmin kiinnostanut ja tämä tuli pelattua oikeastaan vain siksi, että se oli ilmaiseksi pelattavissa kun oli PS Plus Premium, joten miksi ei. Ei mitenkään siis huono peli missään nimessä ja kissaihmisille varmasti todella osuva tapaus. Kyllä tässä ne positiiviset asiat näkee vaikka peli ei isommin missään kohtaa kiinnostanutkaan. Kyllähän tämän siis tiesi ja sitä rataa, mutta ei sen julkaisua tai mitään muutakaan isommin odottanut. Lopulta platinattu peli, joten kyllä se hyvä tapaus oli.

20. Deathloop

Arkane on hyvä pelintekijä, mutta Deathloop vaikutti niin monella tavalla niin "ei minun peliltä" että ei sitä kohtaan ollut oikeastaan minkäänlaista kiinnostusta ja kun sitä sitten lopulta sattui pelaamaan niin sekin lähinnä hetken mielijohteena. Päähenkilö, näennäinen pääroisto ja koko pelin aikakausi eivät mitkään osat olleet suoraan sellaisia jotka itseä puhuttelisivat, mutta kyllä tämä on pelillisesti hyvin tehty kokonaisuus, joskin useilla typerillä ideoilla.

19. Assassin's Creed: Origins

Tämä on lähes täysin aikakausikysymys, sillä tämä muinaisegyptiläinen lähestymistapa ei ole aikakautena se houkuttelevin. Tosin, kun on tätä pelannut niin saanut huomata että eipä se kokonaisuus siitä isommin paranekaan. Tämä nyt oli kuitenkin alusta asti yksi niitä AC sarjan pelejä joka ei isommin kiinnostanut koska se ei samalla tavalla teemoiltaan ja aikakaudeltaan napannut, kuten vaikkapa Black Flag tai Syndica nappasivat.

18. Judgement

Yakuza sarjan pelit ylipäätään eivät ole monella tavalla koskaan napanneet ja syitä on monia. Judgement on erittäin selvästi samaa kastia ja siitä syystä tämä oli nopeasti niitä pelejä joka jäi sivuun eikä sitä kohtaan ollut mitään kiinnostusta. Tosin, kun se sitten tuli vastaan PS Now'n kautta, niin kyllähän sitä sitten siellä pelasi ja ihan samaa tavaraa kuin Yakuza sarja muutenkin, joten ei siihen mitän kiinnostusta tullut.

17. Ape Escape

Tämä on niitä pelisarjoja joka ei koskaan vaikuttanut erityisen puhuttelevalta omalla kohdalla. Oli sitten kyse tästä tai kakkosesta, jota pelasin ennen tätä. Pelattavuudessa peli on parempi kuin odotin sen olevan. Näistä astetta parempia pelejä joilta ei koskaan odottanut mitään ihmeellistä.

16. Outlast 2

Siinä missä Amnesia: Dark Descent tavallaan kiinnosti, oli tämä sellainen peli joka ei kiinnostanut ollenkaan ja sama päti myös edeltäjään. Tämä on kuitenkin se jota olen jossakin palvelussa pelannut, en ole enää varma että oliko Plussa vai Now, mutta toinen. Hyvin lyhyeksi se pelaaminen lopulta jäi.

15. Plague Tale: Innocence

Tämä on niitä tapauksia kun peli maailmaan vaikutti kyllä hienolta, mutta vaistosin sellaisen escort mission the game tyylisen lähestymistavan jatkuvalla hiiviskelyllä, mikä todellakin sai välttelemään tätä peliä. Kun tämän sitten sai lainattua niin sitä päätti lopulta kokeilla ja tämä on sattumalta yksi niitä astetta positiivisempia yllätyksiä sillä vaikka tässä on paljon todella rasittavia puolia ja turhauttavaa nyhväämistä, niin tyylillisesti ja teemallisesti peli on erittäin onnistunut kokonaisuus.

14. Homefront: Revolution

Tämän pelisarjan perusidea ei ole huono, mutta toteutus on alusta asti kuullostanut omaan korvaan melko huonolta, koska valloittajaksi on valittu niin onnettoman huono roistovalinta, joka ei ole peleissä isommin toiminut. Pitkälti tästä syystä ei ole omalla kohdalla ollut mitään isompaa kiinnostusta koskaan edes harkita Homefront sarjaa ja kun tätä on sitten lopulta PS Plussassa pelattu, niin hyvin heikoksi räiskinnäksi on paljastunut.

13. Persona 5 Strikers

Personan vitosen jälkeen tämä Strikers on ollut suhteellisen luotaantyöntävä, koska P5 oli niin täynnä kaikkea vähemmän kiinnostavaa täytettä, joka oli kaiken lisäksi vielä niin usein tekstitulvatoteutuksella tehtyä. Vähän tätäkin on pelattu, siitä yleisestä syystä, mutta en oikeastaan missään kohtaa isommin napannut jäi sitten nopeasti unholaan.

12. Balan Wonderworld

En missään kohtaa isommin etsinyt tästä tietoa, kun peli ei vaikuttanut kiinnostavalta. Silti tämä on niitä pelejä jonka nimi tuntui aina tulevan vastaan. Kyllähän tätä lopulta sitten pelasi ihan vain tietääkseen että miksi tätä peliä lähes välittömästi tituleerattiin vuoden huonoimpana pelinä tai minä lie muuna negatiivisena kuninkaana.

11. BioShock 2

Ensimmäinen BioShock oli tyyliikkään näköinen, mutta voi sanoa että sekään peli olisi isommin kiinnostanut, vaikutti monella tavalla perusräiskinnältä ja edelleen pidän sitä melko yliarvsotettuna tapauksena. Tämä kakkonen taas, ei kiinnostanut missään vaiheessa sitäkään vähään ja silti tätäkin on joskus pelattu jonkin aikaa, ja sekin aika jäi todella lyhyeksi.

10. Ghostwire Tokyo

Tämä on sellainen tapaus josta en isommin tiennyt mitään, vaikka nimi olikin jollakin tavalla tuttu. Saattaa olla että tämän yhdisti etäisesti Tokyo Ghoul animeen tms, mutta kun pelistä oli nähnyt hieman pelikuvaa, niin kiinnostus väheni huomattavasti ja lopulta oli melko selvää että ei tätä tulisi hankittua itse tai isommin edes pelattua. Kokeiluversion kautta tähän sitten kuitenkin uppoutui vähän ja paino sanalla vähän koska kokeiluversio oli säälittävä raakile.

9. Last Guardian

Ico ja Shadow of the Colossus jättivät sen verran huonon maun että tämä peli päätyi lähemmäs ignore listalle ja sitä kohtaan ei ollut minkään valtakunnan odotuksia ja kiinnostus oli nollassa. Tämä oli kuitenkin jossakin kohtaa osana PS Plus kokoelmaa jonka sai kun oli hankkinut PS5:n ja sitä kautta tätä tuli sitten kokeiluta jotta pystyi toteamaan että paskaa on.

8. Anthem

Peli joka lähes tuhosi BioWaren, vaikka sitä kovasti hehkutettiin jossakin vaiheessa. Itse en tiedä mikä tässä oli pitkään edes homman nimi, sillä tämä oli niitä pelejä jota kohtaan ei ollut mitään kiinnostusta tai edes uskoa, koska odotin vain tietoa seuraavasta Dragon Agesta. Puhumattakaan että tämä on niin täysin sellainen peli joka on samaa höttöä kuin Destiny ja monet muut kaltaisensa, mikä vain korostaa sitä miten harmaata massaa tämä peli oli siitä hetkestä alkaen, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin jotakin. Silti jostakin syystä kokeilin kun lainaan sain.

7. Outriders

Tämä on vähän sellainen tapaus että peli on vaikuttanut niin mitäänsanomattalta ja joukkoon sekoittuvalta scifiräiskinnältä, että monesti en edes muistanut sitä, tai sekoitin sen täysin johonkin toiseen. Tämä on niin mitäänsanomaton kokonaisuus että en koskaan odottanut siltä yhtään mitään ja kun tästä joskus demoa sitten pelasi, niin se vain vahvisti aavistuksen pelin mitäänsanomattomuudesta.

6. Ghost Recon: Breakpoint

Heti kun näkyi Jon Bernthalin naama, niin tiesin että ei tule tätä peliä pelattua. Mies joka pilasi Punisherin ei ole hyvä asia missään muodossa omalla kohdalla, joten kyllä oli aika varma juttu että tämä jäisi pelaamatta täysin. Vaikka tämä peli napahti myös PS Plussaan, niin siellä on myös Wildlands, jota olen saanut sen verran aluelle, että pelaan mieluummin sitten sitä.

5. No Man's Sky

Pelkästään nimi on jo jotenkin luotaantyöntävä ja saa ajattelemaan jotain lentelypeliä. No tämä oli vähän isomman skaalan peli josta tuntui heti että nyt tähdätään vähän liian korkealle. Muistan myös hyvin ne Sean Murrayn katteettomat lupaukset ja naureskelut, joiden jälkeen voi unohtaa kaiken mitä Hello Games enää edes tekee. Tätä peliä en ole missään kohtaa pelannut eikä tule ihan äkkiä pelattuakaan, ellei sitten tule Plussaan tai vastaavaan. Itse en uskonut että tämä peli pystyy lunastamaan lupauksiaan, mitä se ei myöskään tehnyt.

4. Alien: Isolation

Tälläiset pelkurikauhupelit eivät ole oma juttu, koska niihin monesti menee kärsivällisyys. Tämän pelin sain joskus alunperin osana isompaa pelipakettia ja sitten ennenkuin sen vaihtoi pois, tulihan sitä hieman testattua uteliaisuudesta ja tämä on todellakin omassa genressään todella uskollinen kantaville ideoille. Se tosin tekee siitä todella turhauttavan kokonaisuuden.

3. Death Stranding

Eräs asia tässä pelissä hieman vaikutti lupaavalta, Mads Mikkelsen. Mutta mies yksin ei nyt riittänyt, sillä kun tästä pelistä tiesi vähänkin lisää että mikä on homman nimi, niin tiesin että tästä pelistä en maksa mitään. Hideo Kojiman pelleily nyt on yksi asia, mutta se miten paljon tämän pelin ja sen luojan hanuriosastoa koko pelimedia nuoleskelee teki tästä todella yliarvostetun ennenkuin se edes ilmestyi. Siis pelkän ideansa vuoksi tästä oikein haistoi että kyseessä on turhauttava kokonaisuus, mitä se myös oli.

2. Fallout 76

Fallout sarjaa kohtaan oli kiinnostus kadonnut jo kauan ennen tämän pelin ilmestymistä enkä missään kohtaa ajatellut käyttäväni aikaa tähän ja ehkä hieman naureskelin sitten niille, jotka ennakkotilasit tämän ja vaikka mitä ja saivat sitten yhden aikansa huonoimman pelin joka tuhosi kaiken uskottavuuden mitä Bethesda oli vuosia kerännyt.

1. Gotham Knights