Harry Potter peli, ilman Harry Potteria

Harry Potterin velhomaailmaan sijoittuvia pelejä on tullut vastaan jokunen, mutta Hogwarts Legacy on todellakin täysin omanlaisensa kokonaisuus, valtava kokonaisuus. Peli sijoittuu aikaan kauan ennen J.K Rowlingin kirjoja ja antaa pelaajalle tilaa elää omaa velhofantasiaansa tutuissa ympäristöissä ja tunnelmissa. Tylypahkan oppilaana.

Tylypahka Perintö

Harry Potter pelejä on tullut pelattua muutamaa ja näistäkin parhaiten mieleen on jäänyt mahdollisesti se ensimmäinen koskaan ilmestynyt, nimittäin Harry Potter ja Viisasten Kivi PS1:llä. Kyseinen peli oli tavallaan melko kankea, mutta hyvillä ideoilla tehty peli jossa seurattiin ensimmäisen kirjan tapahtumia. Hogwarts Legacy alkaa aivan toisenlaisista lähtökohdista, sillä pelaaja luo itse hahmonsa, päättää itse tupansa ja alkaa rakentaa omanlaistaa velho-oppilasta. Tällä hahmolla sitten voidaan tutustua ympäristöön ja käydä loitsutaistoon milloin mitäkin vastaan, samalla oppien uutta velhokoulussa.

Tervetuloa Tylypahkaan

Pelaaja heitetään suureen seikkailuun kun hänen luomansa pelihahmo aloittaa Tylypahkassa viidennen vuoden oppilaana. Pelaaja luo ja nimeää oman hahmonsa, valiten joko noidan tai velhon. Peli sijoittuu 1800-luvulle, joten HP:stä ei ole vielä tietoakaan, eikä myöskään hänen vanhemmistaan, eikä Dumbledorea tai muitakaan tuttuja hahmoja tule vastaan. Mutta tietyt tutut suvut ovat jo tässä vaiheessa vahvasti osa velhomaailmaa. Prologissa päästään nopeasti kiinni pelin varsinaiseen tarinaan, joka sitten jatkuu koko lukukauden ajan. Varsinaisena pääroistona on paha maahinen, Ranrok, joka havittelee hyvin voimakasta mustaa magiaa ja koska pelihahmolla sattuu olemaan hyvin harvinainen kyky nähdä sellaisia asioita joita muut eivät näe, on hän ainoa joka pystyy nousemaan vastarintaan. Mutta siinä samalla pelaajan täytyy Harry Potterin tapaan käydä oppituinneilla ja kehittää omaa osaamistaan taikuuden parissa. Hyvin nopeasti. Pelissä joutuukin tekemään sen mahdollisesti koko pelin vaikeimman valinnan: Mihin tupaan haluat?

Tupavalinnan kanssa olisi voitu tehdä monella tavalla, sillä vaikka lajitteluhattu esittääkin pari kysymystä, joilla pystyy oitis tähtäämään tiettyyn tupaan jos Harry Potterit ova tuttuja, niin senkin jälkeen voi vielä perua ja valita ihan vapaasti haluamansa tuvan. Olisi ollut kiinnostavaa jos luvassa olisi ollut enemmän kysymyksiä jotka olisivat sitten määrittäneet salaisesti sen että mihin tupaan pelaaja päätyy ja tuvalla olisi voinut olla vaikkapa erilaisia vaikutuksia siihen, millaisia ominaisuuksia pelihahmolla sitten on ja niissä olisi ollut eroa muihin tupiin nähden. Näin ei kuitenkaan ole vaan tupa vaikuttaa pääasiassa vain siihen että minkäväriä vaatteita pelihahmolla on, mikä eläin niissä esiintyy.

Hahmonluonti on oikein hyvä, voisi sanoa että peruspätevä sillä se ei ole niin suppea kuin monissa tapauksissa, mutta se voisi myös olla paljon monipuolisempikin. Pääasiassa erilaisia värivaihtoehtoja on todella hyvin mm. Hiuksiin. Hiusmalleja on useampi, mutta silti niissä voisi olla vähän enemmän oikeasti erilaisia. Hahmoluonnissa kuitenkin eniten ärsyttää muutamat pikkuasiat, erityisesti se että tietyt värivaihtoehdot ovat linjalla jossa niitä ei erityisen tarkasti edes näe ja silmien värivalinnassa tämä on melko hämäävää, koska tietyt värit näyttävät aika samanlaisilta hahmonluonnissa. Hiustenvärissä tämä ei ole ongelma koska ne erottaa paljon helpommin. Yleisesti hahmonkustomoinnissa on niin pelin edetessä niin paljon vaihtoehtoja että hahmostaan saa todella vähän oppilaan näköisen, mikä on tavallaan vähän yllättävää. Pelaaja voi vapaasti valita olla käyttämättä kaapua jos haluaa ja sen sijaan käyttää aivan erilaisia vaatteita. Vaatteita ovat hansikkaat, kasvoesine, hattu, huivi, kaapu ja varsinainen asu. Sanotaan että varsinkin kaapuasusteessa on monta todella hyvää joiden välillä on erittäin vaikea valita, mistä syystä monesti miettii että sopiiko huivi edes kyseisen vaatteen kanssa. Hatuissa taas on hyvin vähän oikeasti hienoa ja sama pätee naama-asusteisiinkin. Kaikilla asusteilla on omat lisänsä pelihahmon hyökkäysvoimaan, kestävyyteen ja puolustukseen, kuten myös lisättäviin ominaisuuksiin jotka tehostavat tiettyjä loistuja ym.

Oppitunteja ja vapaata tutkimusmatkailua

Koska kyseessä on Tylypahkaan sijoittuva peli, ovat erilaiset oppitunnit merkittävä osa kokonaisuutta, mutta samalla aikaa, ne ovat ajallisesti hyvin pieni osa. Tunneilla käydään pari kertaa oppimassa loitsu jota voi sitten käyttää taistelussa erilaisia vihollisia vastaan. Koulupuoli jää lopulta sivuseikaksi ja tuntuu että oppituntien osuus kokonaisuudessa on paljon pienempi, mitä ajattelin sen olevan. Siis vaikkapa Persona 5:ssä koululla ja tunneilla oli paljon isompi rooli läpi pelin. Pelissä olisi muutenkin ollut kiinnostavaa hieman valita että mitä kaikkia tunteja haluaa käydä ja millaiselle alalle velhomaailmassa sitten haluaisi mahdollisesti tähdätä. Koska peli sijoittuu yhden lukuvuoden mittaiselle jaksolle, olisi vaikutus enemmänkin siinä, mitä kaikkea pelihahmo sitten oikeasti osaisi tehdä. Olisivatko hyökkäysloitsut hänen juttunsa, vaiko taikajuomat, tai kasvit. Nämä ovat kaikki osa kokonaisuutta, mutta toiset merkittävästi enemmän kuin toiset. Pelin edetessä tosin pääsee toteuttamaan itseään hyvin vapaasti, kun enemmän tilaa kokeilulle ja touhuamiselle aukeaa. Erityisesti edellä mainitut taikajuomat ja kasvitiede saavat paljon tilaa, mutta vielä enemän tilaa saavat eläimet joiden kanssa touhuta.

Tylypahkan tutkiminen on hyvin vapaata aivan alusta asti. Ihan kaikkialle ei pääse, ennenkuin oppii tietyt loitsut tämä on muutenkin sellainen peli josta saa paljon enemmän irti vasta sitten, kun on pelannut kokonaisuutta reilusti alkua pidemmälle, siis ainakin syksyyn, ellei peräti talveen asti. Vähintään luuta olisi hyvä saada omaan käyttöön ennenkuin alkaa tutkimaan paikkoja, koska ilman sitä eteneminen on murhaavan hidasta ja luudan kanssa voi lentää suoraan melkein kaiken yli. Tietyt paikat eivät salli lentämistä, mutta iso osa pelimaailmasta on vapaasti saavutettavissa lentämällä, mistä syystä luuta on yksi hyödyllisimpiä työkaluja koko pelissä. Muutamia muitakin hyödyllisiä tarvikkeita saa käyttöönsä pelin edetessä ja tietyt sivutehtävät ovat merkittävästi hyödyllisempiä kuin toiset. Erityisesti kotitonttu Deekin tehtävät kehittävät pelaajan omaa tilaa Tarvikehuoneessa, kuten myös ihmeellisten eläinten pyydystämistä ja kasvatusta, kun taas Sebastian Sallow'n tehtävät mahdollistavat tiettyjen kiellettyjen loitsujen oppimisen.

Erityisesti Tylypahka on toteutettu todella mallikkaasti. Linnassa on todella paljon tutkittavaa, kerättävää ja löydettävää ja samaa pätee sitä ympäröiviin paikkoihin. Tylyaho, kielletty metsä ja monet pelin omat paikat ovat täynnä tietoa tarjoavia näkymättömiä pergamentteja ja muuta kerättävää tavaraa joiden kautta pelistä saa todella paljon irti. Sivutehtäviä on ympäri maailmaa ja vaikka suurin osa niistä noudattakiin lähemmäs turhauttavalla tavalla samaa kaavaa kuin monissa muissakin peleissä, vaikkapa Assassin's Creed sarjan kolmessa viimeisimmässä kolossaalisessa pelissä, niin joukossa on jokusia vähän erilaisempiakin tehtäviä, kuten Merlinin haasteita, tähtien katselua ja kilpalentoa luudalla. Muuttujia on, tekemistä on ja löydettävää on. Pulmanratkontaa on luvassa hillitysti, mitä tulee päätehtäviin, mutta sivutehtävissä on paljon sellaisia pätkiä, että omaa loistuvalikoimaansa joutuu käyttämään hyvin runsaasti ja paikoin saa miettiä että mikä loistu olisi tässä tapauksessa se oikea.

Alakazam, simsalabim ja hokkus pokkus

Taistelu on kuitenkin se osa, mikä tulee vastaan uudestaan ja uudestaan. Hyvä niin, sillä se on mahdollisesti koko komeuden paras antia, sekä helposti sieltä näyttävimmästä päästä. Valtaosa opittavista loitsuista on taisteluun kelvollisia, jopa monet niistä jotka on tarkoitettu pulmanratkontaan. Loitsut jakautuvat useaan eri ryhmään ja se määrittää pitkälti sen että millä tavalla ne toimivat taistelussa. Punaiset loistut ovat puhtaasti vahingontekemiseen, kun taas keltaiset ja violetit loistut ovat enemmänkin vihollisten hidastamiseen ja siirtämiseen, mutta joukossa on pari sellaista, jotka ovat merkittävästi enemmän puhtaasti vahingoittamiseenkin. Loitsujen yhdistäminen erityisesti tekee taistelusta todella tehoskasta. Vihollisen ilmaan nostaminen tekee tästä helpon kohteen tulittamiselle ja vihollisen luokseen vetäminen myös. Ilmassa oleva vihollinen on myös kätevää paiskata maahan tai työntää kauemmas, mahdollisesti muita vihollisia päin. Tietyt loistut ja hyökkäykset joita viholliset tekevät täytyy väistää, mutta suojaloitsulla voi torjua osan, jolloin voi tehdä tehokkaan vastahyökkäyksen, mikä tuo toimintaan hieman samaa fiilistä kuin Batman: Arkham sarjassa. Tietyt viholliset ovat heikkoja tiettyjä taktiikoita vastaan ja joissakin tapauksissa, vain tiettyä temppua yrittäessään, mistä syystä on tärkeää oppia tuntemaan erilaiset viholliset, kuten hämähäkit, rupikonnat ja peikot. Pimeyden velhoja vastaan ja maahisia vastaan taistelessa tilanne on paljon simppelimpi, joskin tietynväriset suojakilvet vaativat tietynvärisiä loistuja jotta ne hajoavat.

Loistujen lisäksi taistelussa voi käyttää taikajuomia, jotka tehostavat pelaajan ominaisuuksia. Parannusjuomat tuovat lisää elinvoimaa, mikä on mukana alusta asti. Tietty taikajuoma (oma suosikkini) tehostaa hyökkäysvoimaa, toinen tehostaa loitsujen palautumisaikaa ja yhdellä voi luoda myrskyn ympärilleen. Taikajuomat vaikuttavat tietyn aikaa ja ne kuluvat nopeasti, mistä syystä on hyvä idea valmistaa niitä itse, mahdollisimman paljon. Toisiin taikajuomii saa raaka-aineita helpommin kuin toisiin ja tässä pelimaailman tutkiminen ja kasvitiede korostuvat merkittävästi. Raaka-aineiden ja juomien ostaminen kaupasta on todella kallista, joten niiden kasvattaminen itse on halvempaa ja sama pätee myös taikajuomien valmistamiseen, ostamisen sijaan. Kasvitiede on taistelussa myös osana, joskin pienemmässä kaavassa, sillä muutamat kasvit toimivat myös taistelussa, joskin niiden hyöty ja tehokkuus ei ole samaa luokkaa kuin taikajuomien tai loistujen. Joskin niiden saatavuus on todella hyvä.

Koska taistelussa on niin paljon erilaisia muuttujia, pysyy se kiinnostavana todella pitkään. Vaikka erilaisia vihollisia ei ole kuin puolisen tusinaa, niin niissä on sen verran eroa, että taistelu pysyy kiinnostavana. Ajoittain vastaan tulee myös vähän kovempiakin haasteita ja selviä pomovihollisia. Taisteluun on tarjolle myös eräs vaihtoehto, joka on hyvin tehokas, hiiviskely. Pakotettuja hiiviskelytehtäviä ei ole koko pelissä kuin pari kappaletta, mikä on hyvä, mutta tämä on niitä pelejä jossa hiiviskely todellakin toimii, koska se on varsin helppoa ja tehokasta. Todella kovatkin viholliset ovat täysin tainnutettavissa, jos heidän lähelleen pääsee näkymättömyyden turvin ja tämä on monesti se helpoin tapa päästä eroon pienehköstä määrästä vihollisia. Yleensä en itse välitä hiiviskelystä, mutta tässä pelissä se on kuitenkin oikein hyvä tapa tuoda toimintaan vaihtelua, sen sijaan että kävisi läpi varsinaisen loistutaistelun jälleen kerran.

Tuvan valinta saattaa hyvinkin olla koko pelin vaikein valinta.

Laaja kokonaisuus hyvillä ideoilla ja tietyillä suppeuksilla

Hogwarts Legacy on monella tavalla aivan omalla tasollaan oleva pelissä omassa tyylilajissaan. Kyllähän tälläisiä suuria avoimen maailman pelejä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta tälläisiä velhopelejä ei niinkään. Taikoja voi käyttää monissa muissakin peleissä, mutta tämä nojaa täysin niihin. Samanlaisia pelejä ei ole tullut vastaan juurikaan, minkä vuoksi tämä onnistuu tarjoamaan jotakin sellaista, mikä jää oitis mieleen erityisn hyvin. Isona syynä tietysti myös se, että kokonaisuus on laadukkaasti toteutettu.

Muilta opittua, joka muidenkin pitäisi oppia

Koska lähes kaikki paikat ovat pelaajan saavutettavissa alusta asti, ei pelaaja isommin rajoita tai kahlitse pelaajaa. Tietyillä aluiella vastaan voi tosin tulla vähän haastavampaa vastustajaa, mutta pääasiassa pelaaja saa todella vapaasti tehdä mitä haluaa ja kun käytettävissä on luuta, voi paikkojen A ja B välin lentää suoraa tietä. Tästä syystä peli ei tunnu erityisen hitaalta ja tätä kaikkea nopeuttaa mahdollisesti matkustaa vikkelästi niihin paikkoihin, joissa sattuu olemaan vihreällä tulella sytytettyjä pisteitä. Varsinkin linnan sisällä nämä ovat todella arvokkaita ja aikaa säästäviä kohtia, koska linnan alueella ei lennetä. Hormiverkosto kattaa koko pelialueen ja varsinkin PS5:llä matkustus on nopeaa ja latausajat ovat hyvin lyhyitä. Sitä ei voi korostaa miten hyvä asia tämä on, sillä itse muistan hyvin ne ajat, kun tämän koko luokan pelissä sai odotta hyvin pitkiltä tuntuvia aikoja jos halusi matkustaa paikasta toiseen nopeasti. Hogwarts Legacy on valtava peli, joten nopea matkustaminen erilaisten tehtävien vuoksi lyhentää täyteaikaa huomattavasti.

Hogwarts Legacy on tälläinen peli joka on selvästi ottanut mallia todella monesta huippupelistä ja tietää mitä ideoita kannattaa käyttää. Vaikka läsnä onkin paljon tälläistä täytettä, jossa samanlaisia tehtäviä tehdään ympäri maailmaa, niin läsnä on myös paljon oikeasti hyviä ideoita, joita toivoisi olevan jokaisessa pelissä. Jotkut pieniä, mutta toiset varsin isoja. Hyvä esimerkki on se, että kun pitää seurata toista hahmoa, niin jos pelaaja juoksee, niin nämä juoksevat. Vaikka Witcher 3 teki tämän jo kauan sitten, niin vieläkään monet pelit eivät ole omaksuneet tätä asiaa, vaikka sen pitäisi olla perusasia. Toinen asia, minkä olen huomannut lähinnä Assassin's Creed sarjassa, kuten Valhallassa, on se, että vaikka pelaaja vaihtaisi asusteita, niin asusteiden ulkoasua voi vaihtaa mihin tahansa jo hankittuun varusteeseen, eli aina voi valita oman suosikkivaatteen. Tämä on toinen asia jonka pitäisi löytyä kaikista tälläisistä peleistä. Se korostuu tässä pelissä erityisen paljon, koska tavaraluettelo asusteille on säälittävän pieni ja nopeasti täynnä.

Hahmonkehitys avaa myös paljon mahdollisuuksia tehdä kaikesta varsin helppoa ja omaan pelityyliin sopivaa. Eräs merkittävä helpostu tulee siitä, miten nopeaa erilaisten loistujen laittaminen pelaajan nopeisiin valikkoihin on. Aluksi pelaaja voi valita neljä loistua joita käyttää nopeilla näppäinkomennoilla, mutta hahmonkehittyessä näitä valikoita saa lopulta neljä käyttöönsä ja vaikeinta onkin valita ne loistut ja tarvikkeet joita tarvitsee entiten ja asetella ne siten, että ne muistaa ja niitä on helppo käyttää. Varsinkin esineiden vetäminen on hyvin tärkeä loistu, jota tulee käytettyä ehkä monipuolisimmin sekä taistelussa, tutkimisessa että pulmanratkonnassakin. Tietyt loistut taas ovat erillisissä nappuloissa, joilloin niitä voi käyttää aina samasta ja vieläpä nopeasti, kuten revelio, joka näyttää kaikki ympäristössä olevat pelaajaa mahdollisesti kiinnostavat esineet. Tämäkin on yksi asia, minkä peli tekee pelaajalle mahdollisimman helpoksi, tarjoten samalla mahdollisuuden mukauttaa tätä oman mielen mukaiseksi.

Paljon olisi voitu tehdä paremminkin

Hogwarts Legacy on erinomaine peli todella monella tavalla ja taikuuden kanssa ei ole tullut juurikaan yhtä hyviä pelejä vastaan. Pelissä on osattu ottaa monien muiden pelien parhaita puolia erinomaisesti käyttöön ja se tekee tästä kokonaisuudesta hyvin mielekästä pelattavaa. Mutta kaikkien näiden kehujen jälkeen, on hyvä korostaa että pelissä on myös heikkoutensakin ja kuten vahvuuksissakin, osa heikkouksista on aika pienimuotoisia, lähinnä ärsyttäviä kun taas osa vähän isompia, sellaisia joiden todella toivoisi olevan paremmin. Mutta edes ne suurimmat heikkoudet eivät ole sellaisia, jotka merkittävästi heikentäsivät peliä kokonaisuutena.

Valikkojen kanssa tilanne on hieman ongelmallinen, mutta lähinnä sellaisella ärsyttävällä tavalla. Valikkoja on tavallaan kahdenlaisia ja ne tuntuvat avautuvat aika satunnaisesti. Karttanäkymä on monesti se mikä tulee ensin, mikä on siin hyvä asia, mutta miksi tämä ei voi olla yhdessä nappulassa (laattanappi) ja varsinainen valikko, josta voi valita nopeammin että mitä haluaa, start nappina. Nämä kaksi aukeavat vähän miten sattuu. Valikko tulee silloin kun karttaan ei pääse käsiksi, mutta silti olisi kiva että koska kaksi nappia vie samaan paikkaan, veisi toinen automaattisesti karttaan ja toinen valikkoon josta voisi sitten valita vapaasti haasteet, tehtävät, varusteet tai systeemin. Tämä ärsyttää erityisesti siksi, koska tässäkin pelissä on tämä PC tyylinen, Assassin's Creed: Odysseystäkin tuttu kursorivalikko, joka ei aina toimi konsolilla erityisen mielekkäällä tavalla.

Monet pelilliset ratkaisut herättävät myös kysymyksiä siitä, että miksi näin on toimittu. Raha on yksi iso tekijä, sillä sitä on loppuviimeksi suhteellisen haastavaa saada paljon, jotta voisi ostaa sellaisia asioita joista olisi oikeasti hyötyä. Sen kyllä ymmärtää että taikajuomien raaka-aineet ja itse juomat ovat hintavia, koska se pakottaa tekemään niitä itse, mutta luudan päivitykset, tukikohdan koristamiseen tarvittavat mallit ja vastaavat ovat törkeän hintaisia. Kyllähän pelissä pystyy rahaa hankkimaan, mutta ei niin miellyttävällä tavalla kuin voisi toivoa. Pääasiassa se tämä tarkoittaa että pelaajan täytyisi alusta asti pyytää aina palveluksistaan korvausta, myydä kaikki asusteet joita ei tarvitse ja pyydystää mahdollisimman paljon eläimiä ja niin edelleen, mutta senkin jälkeen, pelin kaupat ovat aika ryötöhintaisia.

Tarinallisuudessa on pelin ehkä suurin heikkous, ainakin omasta näkövinkkelistä. Lähemmäs kaikki keskustelut ovat sellaisia että niissä valitaan kahdesta vaihtoehdosta jotka ovat yleensä positiivinen ja negatiivinen asenne tai vielä enemmän, olen samaa mieltä / olen eri mieltä. Pelin isommat valinnat, joita on hyvin vähän ovat myös aika suppealta tuntuvia ja tarinallisuus tuntuu nojaavan merkittävästi valmiiksi määriteltyyn linjaan. Vaikka pelissä onkin useampi lopetus, niin merkittävää eroa ei. Myöskään varsinaista moraalisysteemiä pelissä ei ole vaan pelaaj voi tehdä pitkälti mitä lystää ja edes ne valinnat joilla selvästi pitäisi olla seurauksia, ei ole mitään merkittävää, poislukien ehkä kaksi tapausta. Toinen lopetuksen kanssa ja toinen erään sivutehtävän kanssa.

Yhteenveto

Hogwarts Legacy on kokonaisuus josta löytyy hyviä puolia vaikka kuinka paljon. Tekemistä on paljon, tutkittavaa on paljon, kerättävää on paljon ja tarinaakin riittää. Minipelejä voisi tietysti olla vähän enemmänkin, kuten taikajuomien tekemisessä tai vastaavassa ja kyllähän se kouluelementti olisi pelissä voinut myös olla korostetumpi, kun se selvästi oli yksi kantava idea. Se minkä Hogwarts Legacy kuitenkin tekee hyvin, se tekee todella hyvin. Toiminta on todella näyttävää, mielekästä ja monipuolista, tarjoten runsaasti sisältöä. Maailman tutkiminen ja luudalla lentävä on hauskaa ja toteutettu todella saumattomasti. Heikkoudet ovat pääasiassa sellaisia asioita joita ei ole tehty, eivätkä sellaisia, jotka olisi tehty huonosti.

+ JK Rowlingin velhomaailman tunnelma

+ Paljon vaihtoehtoja toiminnassa

+ Näyttävä taistelu loitsuineen

+ Paljon pelattavaa

- Velhokoulupuoli jää sivuseikaksi

- Vaihtelevaa tekemistä olisi voitu viedä pidemmälle

- Tietyt tekniset ratkaisut

Arvosana: 8,0

Mahtava

Abrakadabra