Peleissä on aina asioita, joita tekisi mieli muuttaa tavalla tai toisella. Joskus nämä asiat ovat todella pieniä ja tuntuu että kasvamassa määrin tulee vastaan tilanteita kun tuntuu että kokonaisuuden olisi voinut rakentaa todella toisinkin. Varsinkin remake tapauksissa tälläisiä tilanteita tulee vastaan merkittävästi enemmän kuin muutoin. Mutta myös aivan omalaatuisissakin peleissä on paljon tilanteita, kun tuntuu, että kaikki olisi ollut paremmin jos asia X tai Y olisi ollut enemmänkin kuin Z.

Idea ei ole muuttunut mihinkään. Kehittynyt, ehkä, mutta ei muuttunut.

LISÄMAININTOJA

Tarinankuljetus - Dragon's Dogma II

Iso juttu tässä pelissä on siinä, että se on todella samanlainen alkuperäisen kanssa, monessa tapauksessa liikaakin ja yhtenä osana on se, että tarina on monella aika kryptistä ja iso osa täysin missattavissa. Puhumattakaan että monet asiat eivät tunnu kunnolla edes etenevän mihinkään. Tämä on yksi lukuisista asioista jota olisi voitu parannella.

Kenttävalinta - Evil West

Pala palalta tämän pelin Devil May Cry puutteet kerääntyvät. Se että pelissä ei voi pelata aiempia osia myöhemmin uudestaan on merkittävä hukattu mahdollisuus siinä, miten paljon uudelleenpeluuarvoa peliin olisi voitukaan saada lisää, jos tämä olisi ollut mukana alusta asti.

Aseiden voimakkuus / vihollisten kestävyys - Remnant II

Merkittävä juttu tässä pelissä aseiden kanssa on se, että tietyssä pisteessä ne eivät tunnu enää tekevän kunnolla vahinkoa, tai sitten vihollisten elinvoima nousee turhan korkealle tasolle ja tähän pitäisi olla jonkinlainen muuttuja, jonka kautta aseita saisi tehokkaammiksi.

Selkeämpi tarinan johdatus - Outcast: New Beginning

Tämän pelin suurin ongelma on siinä, että tietyssä pisteessä tarina häviää lähes kokonaan kaiken oheistekemisen alle ja kaikki selkeys siinä samalla, joilloi myös kiinnostus peliä kohtaan vähenee merkittävästi.

Kenttävariaatio - F.E.A.R

Graafinen tyyli on hyvällä tasolla, mutta pelissä on ihan liikaa tylsiä toimistotiloja, vaikka vaihtoehtoja olisi ollut vaikka kuinka moneen muuhunkin paikkaan.

Oikoreitit pomotaisteluihin - Bloodborne

Tämä pätee kaikkiin Fromsoftware peleihin ennen Elden Ringiä, mutta Bloodborne tuntuu omalla kohdalla siltä että tässä kohtaa tekijöiden kaarta, tämä idea olisi pitänyt jo viedä siihen pisteeseen mihin Elden Ring sen vei, paljon myöhemmin.

24. Komennot - Warhammer End Times: Vermintide 2

Merkittävä asia tässä pelissä on se, että pelin moninpelipuoli on merkittävästi parempi kuin yksinpeli. Tämä johtuu suoraan siitä että yksinpelinä kokonaisuus on hyvin turhauttava, koska tekoälyn ohjaamat hahmot eivät osaa tehdä mitään muuta, kuin tappaa vihollisia ilman mitään kummempaa. Erityisesti tämä ärsyttää kun pitäisi tehdä jotakin muuta, kuin vain tappaa vihollisia. Siksi, tämä peli kaipaisi jotakin, jolla käskyttää tekoälyä keskittymään johonkin, kuten vaikkapa tavaran kantamiseen tai vastaavaan.

23. Pomotaistelut - Asterix & Obelix: Slap em All!

Varsinkin loppupuolella pomotaisteluissa mennään toistoon, sen sijaan että tehtäisiin kokonaan uusia pomotaisteluita niiden muutamien hyvien joukkoon. Beat em up peleissä pomoviholliset eivät useinkaan todella räjäytä pankkia, mutta tässä pelissä tuntuu että toistoon on menty aivan liian nopeasti ja aivan liian pitkäjänteisesti, koska viimeinen taistelu ei lopulta tarjoa mitään uutta.

22. Enemmän paperitöitä - Death and Taxes

Sanotaan että loppuviimeksi pelissä on hienosti muuttujia, mutta kaikki etenee aivan liian nopeasti. Tämä on yksi niitä tapauksia kun kokonaisuutta voisi laventaa, toistolla. Loppuviimeksi peli noudattaa hyvin samanlaista kaavaa aika pienellä määrällä muuttujia, mikä ei ole pienne budjetin peleissä ihme, mutta täytyy sanoa että itse olisin jakasanut merkittävästi pidempään, mitä peli lopulta kesti, vaikka se olisikin ollut samaa toistoa tietyillä erilaisilla muuttujilla ja vaatimuksilla.

21. Vihollisvariaatio - Steelrising

Pomotaistelut on tehty, pelattavuus toimii ja ympäristöt toimivat hyvin, muttta tästä kokonaisuudesta puuttuu merkittävä variaatio perusvihollisissa, koska monet viholliset toistuvat liiankin paljon alueelta toiselle. Lisäksi monet viholliset eivät ole ulkoisestikaan erityisen iskeviä, mitä olisi myös voinut kehittää paljon pidemmälle.

20. Laatu, ei määrä tavarassa - Rise of the Ronin

Ottaen huomioon että Rise of the Ronin tekee niin monet asiat, joiden pitäisi alkaa olla standarteja nykypeleissä, tuntuu todella oudolta, että tämä on silti yksi asia, mitä peli ei vain osaa tehdä oikein. Loppupuolella peliä tähän saa kyllä erään ratkaisun, mutta sekään ei oikeastaan ole ratkaisu, vaan laastari virheellisen suunnittelun päälle.

19. Kikkailupomotaistelut - Lies of P

Pomotaisteluissa peli ei ole erityisen onnistunut koska monet lähinnä huitovat, tai ovat muuten vain ärsyttäviä. Tämä peli tarvitsisi enemmän kikkailupomotaisteluja joita Dark Soulsissa ja kumppaneissa on ollut vaikka kuinka paljon. Monesti ne ovat olleet aika helppoja, mutta juttu onkin enemmän siinä, että ne ovat olleet erilaisia. Tässä niitä ei ole kuin ehkä yksi (mikä tulee mieleen) ja sekin todella huonosti tehty.

18. Vähemmän lyhtypulmanratkontaa - Lords of the Fallen

Peli menee liiankin paljon lyhdyllä leikkimiseen, erilaisten juttujen repimiseen ja muuhun vastaavaan mikä pitkässä juoksussa alkaa vain ärsyttää enemmän ja enemmän. Toiminnassa lyhdyllä on tietysti oma juttunsa, mutta se miten sitä käytetään toiminnnan ulkopuolella menee monesti liian pitkälle ja vaihtelun sijaan, ne osuudet ovat kaikista huonoimpia mitä pelillä on tarjottavanaan.

17. Enemmän dialogivaihtoehtoja - Hogwarts Legacy

Tuntuu että tämä on niitä pelejä jossa dialogi on valintoja kahden eri vaihtoehdon välillä ja monesti tyyliin kyllä/ei. Tämä olisi ollut hyvä tilaisuus avata peliä vähän enemmän ja tehdä hahmosta oikeasti omanlaisensa. Tästä huomaa että pelin tarinallisessa puolessa on menty matalammasta kohdasta aitaa, eikä tähän osaan ole juurikaan panostettu, vaikka tästä olisi helposti saatu irti merkittävästi enemmän.

16. Toimintasysteemi - Iron Danger

Tämän pelin idea on todella hyvä, mitä tulee toimintaan, mutta sen toteutus ontuut todella pahasti. Komentojen antaminen ei ole läheskään niin sulavaa kuin pitäisi ja sen lisäksi kokonaisuudessa on liiankin paljon erilaisia muuttujia jotka eivät vain tunnu toimivan yhdessä juuri ollenkaan, ei ainakaan tässä systeemissä. Tämä olisi tarvinnut paljon enemmän aikaa uunissa.

15. Hahmonkustomointi alusta asti - Marvel's Midnight Suns

Tämän pelin kanssa yhtä jos toistakin asiaa voitaisiin muuttaa lähinnä tekemällä se monipuolisemmaksi, mutta tämän olisi pitänyt olla alusta asti yhtä rikasta, mitä se pelin edetessä tulee olemaan. Monet muokkaukset saa avattua myöhemmin, joten on harmillista että pelihahmoa pystyy muokkaamaan kunnolla mieleisekseen vasta paljon myöhemmin. Tässä kohtaa New Game + todella osoittaa arvonsa ja näyttää olevansa se oikea tapa pelata peliä.

14. Enemmän "pomovihollisia" - Max Payne 2: The Fall of Max Payne

Ensimmäisessä Max Payne pelissä oli ihan muuta asia, joita jäi kaipaamaan kun niitä ei jatko-osassa sitten ollutkaan. Yksi näistä, ovat tälläiset pomovihollismaiset hahmot joita ykköspelissä oli jokunen, tässä ehkä yksi tai kaksi. Tämä on melko pieni asia, mutta ehdottomasti sellainen joka todella olisi voinut toimia todella hyvin. Kauffman on tästä hyvä esimerkki sillä hän on yhdessä kohdassa ja tehty silti todella hyvin. Vastaavia saisi olla merkittävästi enemmänkin.

13. Taistelun tarkkuus - Maneater

Pelin suurin ongelma on siinä että kaikissa taisteluissa peli menee todella epätarkaksi räpiköimiseksi. Pelkästään kameran laittaminen kuriin olisi vahva alku. Tästä pelistä olisi saanut irti vaikka mitä koska siinä on paljon hyviä ideoita ja toteutus ja tyyli nappaavat, mutta pelattavuus jättää valtavasti toivomisenvaraa ja taistelu on siinä se kaikista surkeimmin toteutettu kokonaisuus.

12. Miekkailusysteemi - Skull and Bones

Merirosvopeli tarvitsee ehdottomasti miekkailua. Pelkästään laivan valloittamisessa olisi voinut olla jonkinlainen miekkailusysteemi. Se on tietysti vain yksi pieni alku korjaamaan tätä isoa fiaskoa jossa koko merirosvoidea on pilattu todella lahjakkaasti.

11. Nopeampi rytmi - Warhammer 40K: Space Wolf

Tämä voi summata helposti siihe, että pelihahmot tässä pelissä liikkuvat aivan liian hitaasti ja väsymysmekaniikka on aivan liian raju. Se kuormittaa muutoin hyvää toimintapuoltakin siinä määrin että kaikki pelissä tuntuu todella hitaalta. Kaikki etenee hitaasti, kehittyy hitaasti ja kun mukaan heitetään kenttien melko armoton vihollismäärä, tuntuu kokonaisuus tämän asian vuoksi, hyvin epäreilulta, hyvin usein.

10. Ei aaltoilua - Theatrhythm: Final Bar Line

Isona kokonaisuutena tämä on oikein systeemi, mutta siinä on yksi erittäin ärsyttävä osa ja se on aaltoilevat osat. Niitä ei pitäisi olla ollenkaan, koska ne ovat todella surkeita ja tehty hieman kyseenalaisesti. Muutoin peli toimii erittäin hyvin ja on yllättävän koukuttavaa pelattavaa.

9. Darkness Manifested ulkoasu - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Tämä pelin eräänlainen pääroisto/loppuhuipennus on pääasiassa vähän samanlainen mitä Chaos sarjassa on, mutta tehty jotenkin hoopomman näköiseksi ja saisi olla paljon hienomman tyylinen. Itse en merkittävästi pidä tästä neljän käden tyylistä mihin Final Fantasy on mennyt enemmän ja enemmän (mm. FFXVI) ja muutenkin Chaos tuntuu olevan liian ihmismäinen, eikä sellainen hirviö, millainen se on sarjassa ollut ensimmäisestä pelistä alkaen. Tämä ei ole pelille erityisen hyvä loppuhuipennus.

8. Yksinpeli - moninpelitasapainotus - Lords of the Rings: War in the North

Tämän pelin kohdalla tuntuu että moninpeli on ollut kohteena ja yksinpeliä ei ole tästä syystä kunnolla viimeistelty. Tämä näkyy erityisesti siinä, että pelihahmoista vain pelaamaansa voi muokata ja kehittää, eikä pelihahmon vaihtaminen toimi erityisen hyvin. Tämä ärsyttää erityisesti silloin, kun tarvitsee toisen hahmon ominaisuutta, että voi viedä sivutehtävän loppuun. Se jos mikä on sikamainen peliratkaisu muutoin erittäin hyvin tehdyssä pelissä, jossa tekoäly on isona kokonaisuutena, merkittävästi pätevämpi kuin monissa muissa peleissä.

7. Batmanin loppu - Suicide Squad: Kill the Justice League

Tämä on pyhäinhäväistys ja iskee erityisen kovaa, koska tämä on Kevin Conroyn viimeinen Batmanrooli videopelissä ja tapa jolla Batman tässä pelissä kohtaa loppunsa on todella surkea. Siitä huomaa tietyn yhtenäisyyden erääseen jaksoon animaatiosarjassa, mutta tämä ei ole Conroyn Batmanperinnölle sopiva lopetus ja sitä kautta se ei pilaa vain tätä peliä vielä enemmän. Se pilaa myös pelintekijöiden uskottavuuden laadukkaiden pelien tekijöinä.

6. Arvostelusysteemi - Evil West

Kulkee käsikädessä muutaman muun muutoksen kanssa joita tämä peli todellakin tarvitsisi ja joiden puuttuminen on melkoinen ihme. Se että pelissä olisi käynnissä jatkuva kombonlaskenta, mahdollisesti Devil May Cry tyylinen lisänimike kun kombo tarpeeksi korkea ja lisämainintoja tietyistä yhdistelmistä ja jne jne. Tämä tuntuu merkittävältä hukatulta tilaisuudelta, koska tällä tavalla pelin melko yksinkertainen systeemi olisi saatu näyttämään merkittävästi eeppisemmältä, siistimmältä ja hurjemmalta miltä se lopulta näyttää.

5. Enemmän/parempia erikoistumisia - Dragon's Dogma II

Tässä pelissä on lukuisia juttuja joita itse muuttaisin, jopa siinä määrin että niistä voisi saada oman listansa. Yksi juttu tässä kokonaisuudessa, mikä tuntuu selvältä takapakilta alkuperäiseen verrattuna on se, että erikoishahmoluokkia on lopulta aika vähän ja osa mitkä olivat todella hyviä aiemmassa pelissä, loistavat poissaolollaan. Asiaa ei auta sekään että Pawn ei voi käyttää erikoishahmoluokkia. Se että Strider puuttuu on rasittavaa, mutta tavallaan Warfarer pystyy korvaamaan tämän. Vaikka Warfarer on loistava, niin silti tuntuu että tämä on yksi osa-alue, jossa peli ei suoranaisesti voita edeltäjäänsä, vaikka ehdottomasti pitäisi. Remnant II onnistui paljon paremmin.

4. 4-pelaajan paikallispeli - Crash Team Racing: Nitro Fueled

Tämä on eräs asia jonka luulisi olevan sitä peruskauraa, jotenkin mikä pitäisi olla tälläisessä pelissä mukana oletuksena. Sitä ei ole tässä pelissä edes verkkomuodossa mikä vain osoittaa että tämän tekijät eivät nyt ihan tajunneet että mitä heidän olisi pitänyt tehdä. Tuntuu että tämä on sellainen asia mitä ei pitäisi edes tarvita nostaa esiin, koska kenenkään ei uskoisi olevan niin typerä, että ei tajua laittaa tälläistä mekaniikkaa mukaan peliin, joka todella hyöytyisi siitä.

3. Loputtomat taitopisteet - Remnant II

Tämä on eräs asia jonka ykköspeli tekee merkittävästi paremmin. Pelaajalla tulee tässä pelissä tietyssä vaiheessa vastaan raja jossa trait pointseja edelleen saa, mutta niitä ei voi käyttää mihinkään ja mitään vaihtoehtoista kerättävää ei saa, mikä vain korostaa miten typerä tämä idea on. Itse lisäisin tähän peliin loputtomat trait pointsit, tai tavallaan poistaisin pelistä sen rajoituksen. Joka tapauksessa, tämä on yksi pelin suurimpia typeriä muutoksia ja ykköspeli onnistui tällä saralla merkittävästi paremmin.

2. Chadley keskustelut taustalle - Final Fantasy VII Rebirth

Chadleyn kanssa joutuu tässä pelissä keskustelemaan ihan liikaa sillä monet maailmasta löytyvät jutut pitävät sisällään turhanpäiväistä höpinää tämän hahmon kanssa joka itseä ottaa todella päähän. Jos nämä halutaan osaksi kokonaisuutta, niin niiden pitäisi olla sellaisia, että ne kuuluvat tavallaan taustalla, samalla kun pelaaja voi jo liikkua toiseen paikkaan. Ei tälläistä tyyliä että peli pysähtyy, Cloud avaa keskutelun Chadleyn kanssa ja kaikki alkaa aina samalla tavalla ja jatkuu aivan liian pitkään ja aivan liian monta kertaa pelin aikana.

1. Torgal isompana osana taistelua - Final Fantasy XVI

Tämä on eräs asia, mikä ottaa todella päähän, koska tästä koirasta olisi saatu irti merkittävästi enemmän mitä otettiin. Ehdottomasti yksi suurimpia hukattuja potentiaaleja mitä mieleen tulee ja se on aika paljon se. Varsinkin FF sarjassa tämä on sellainen tapaus jossa kaikki on jätetty aika minimiin. Fenrir puolta ei ole tuotu esiin juuri ollenkaan ja Torgalin käyttö on lähinnä kahden eri hyökkäyksen vaihtelua, sen sijaan että koirapartnerista olisi otettu kunnolla irti usealla eri taistelutyylillä, siihen malliin miten Clivesta on otettu usealla eri Eikon taistelutyylillä.