Tietyt pelisarjat ovat sitä sorttia, että ne muuttuvat merkittävästi edetessään, kun taas toiset eivät muutu juuri ollenkaan. Tästä syystä koko sarjasta ei välttämättä saa yhden pelin kautta täyttä kuvaa, mutta kun on pelannut useampaa peliä sarjassa, voi saada jo aika hyvän kokonaiskuvan. Varsinkin siinä mielessä että pitääkö sarjasta.

Sääntöinä (jotka menevät hyvin yhteen):

- Pelisarjassa on oltava vähintään kolme peliä.

- Minun on täytynyt pelata pelisarjaa itse.

• Ja useampaa peliä pelisarjassa.

Näiden sääntöjen vuoksi tietyt pelisarjat eivät voi olla osa listaa. Kuten:

Bayonetta (olen pelannut vain yhtä peliä sarjassa)

Dark Cloud (sarjassa on vain kaksi peliä)

Fifa & Pro Evolution Soccer (olen pelannut vain yhtä peliä kummassakin sarjassa)

EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA

Metal Gear Solid

Muutama erittäin hyvä peli ei kokonaisuutta pelasta ja iso ongelma on monesti siinä hiiviskelypainotteisuudessa, jossa se toiminta ei sitten pakotettuna yleensä ole erityisen sujuvaa.

Dead or Alive

Ei pääse samaan sarjaan genren parhaimmiston kanssa sillä jopa viimeisimmätkin pelit ovat parhaimmillaan peruskivaa mättöä muutamalla oikeasti hyvällä hahmolla.

Life is Strange

Ensimmäinen peli on huipputasoa, mutta sitten on menty reippaastia alamäkeen ja vaikka kolmas ei ollut yhtä huono kuin toinen, ei se päässyt ensimmäisen tasolle, eikä myöskään ensimmäisen esiosa.

God of War

Itse en pidä päähenkilöstä, juuri ollenkaan. Pelit ovat pääasiassa toiminnaltaan hyviä, mutta viimeisimmät varsinkin ovat pärsänneet käyttämänsä mytologian erittäin rumasti.

Far Cry

Pääasiassa hyvin tehtyä räiskintää hyvin omanlaisellaan tyylillä jossa pyritään uudestaan ja uudestaan shokkiarvoon ja arvaamattomiin lopputuloksiin. Mutta myös selvään täytteeseen ja huonoihin tarinakokonaisuuksiin.

24. God Eater

Tämän sarjan ongelma on siinä että vaikka se on tyyliseikoiltaan erittäin hyvä ja idealtaan hyvä, ei se ole kovin hyvä pelata, eikä se ole isommin kehittynyt edetessään. Tämä on myös yksi sellainen sarja josta itse haluaisin todella pitää paljon enemmän ja jos pelissä olisi onnistuttu tarjoamaan mielekästä toimintaa tälläisen suht Monster Hunter tyylisen hidastempoisen jyystön sijaan, olisivat tyyliseikat yksikään tarpeeksi tekemään tästä erittäin hyvän kokonaisuuden, mutta toisin on käynyt.

23. Street Fighter

Tappelupelien joukossa tämä sarja on yksi niitä joka yhdessä Dead or Alive sarjan kanssa on sieltä heikkomasta päästä. Perustappelu on ihan peruskivaa mutta se ei ole samalla tavalla iskevää kuin oikeasti parhaissa tappelupelisarjoissa, vaan tuppaa jäämään sinne keskivertotasolle pitkälti kaikilla osa-alueilla.

22. Ace Attorney 

Tämän pelisarjan ongelma on siinä, että vaikka oikeus-saliosuudet ovat erittäin hyvää sisältöä, niin peleissä on aivan liian paljon sitä turhauttavaa harhailua, todisteiden keräilyä ja paikoin ihan tylsää paskanjauhantaa. Kun se hyvä osuus tuntuu olevan parhaimmillaan kolmannes peliajasta, niin siinä jäädään harmillisesti miinuksen puolelle.

21. Sims

Pelisarja ei todellakaan ole sitä, mitä itse pidän mielekkäänä ja muutaman pelin kautta täytyy sanoa että sarja ei merkittävästi tunnu edes kehittyneen sieltä PS2:n Sims 2:sta PS4:n Sims 4:ään. Isona kokonaisuutena pelisarjalla on selvä oma juttunsa, mutta se ei ole sieltä kiinnostavimmasta päästä.

20. Star Ocean

Monien jrpg sarjojen parissa Star Ocean tuntuu olevan se pelisarja jolla ei ole ihan samanlaista identiteettiä kuin monella muulla, mitä tulee toiminnalliseen otteeseen. Tyylillisesti peleille on samanlainen asetelma, mutta ne eivät onnistu useinkaan tarjoamaan samanalaista mielekästä sisältöä kuin niin monet muut pelit samassa genressä.

19. Thief

Muutaman pelin kautta voi sanoa että pääasiassa tämä on niitä hiiviskelypelejä jota kohtaan aika ei ole ollut se kaikista mukavin. Alunperin sarjan kanssa ongelmat tulivat puhtaasti sen haasteellisuudesta, mutta nykyään ohjattavuus on vanhemmissa peleissä se ongelmallinen osa. Uusin peli sarjassa, helposti se paras, vaikka siitä puuttuukin jokunen vanhempien pelien avainasioista.

18. Twisted Metal

Sarja joka parin pelin jälkeen ei ole napannut yhtään. Iso ongelma on lähinnä siinä, että pelattavuus jättää paljon toivomisenvaraa sillä vaikka idea on hyvä, niin PS1 tasolla se ei vain nappaa, juuri yhtään. Iso ongelma on ohjattavuudessa ja sen vuoksi kokonaisuus lopulta lakoaa käsiin.

17. Yakuza

Hyvin yliarvostettu pelisarja joka parin viimeisimmän pelin kanssa on hyötynyt englanninkielisestä ääninäyttelystä. Mutta senkin kanssa tuntuu että nämä pelit etenevät varsinkin aluksi todella hitaasti ja ovat monesti jopa kiusallista pelattavaa kaiken perseilyn muodossa. Minipelejä on paljon ja monesti hyvin tehtyjä, mutta isossa kokonaisuudessa on vaikea sanoa että yrittääkö pelisarja olla vakavasti otettava vai kiusallisen humoristinen häröily, sillä vakavasti sitä ei ainakaan voi ottaa aiheestaan huolimatta ja isona kokonaisuutena sarja ei ole vakuuttanut, paria poikkeusta lukuunottamatta ja nekin vasta Like a Dragon aikakaudella.

16. Syphon Filter

PSP pelit Dark Mirror ja Logan's Shadow toimivat yllättävät hyvin, mutta ne alkuperäiset pelit sarjassa, pitkälti ensimmäinen trilogia ovat todella epämiellyttävää pelattavaa monine heikkouksineen joista yksi merkittävimpiä on se suhteellisen epäreilu toteutus toiminnallisessa mielessä ja ohjattavuudessa PS1:llä. Ensimmäinen peli on ehkä arvostettu PS1 pelien joukossa, mutta ei se ole sitä ansainnut eikä taso ole juurikaan parantanut sarjan edetessä.

15. Monster Hunter

Itsellä ongelma tämän pelisarjan kanssa on se, että se on todella hidas lähemmäs kaikilla osa-alueilla. Mukana on monta erinomaista juttua, kuten Risen koira ja kissapartnerit, mutta niidenkin kanssa kokonaisuudessa tuntuu edelleen olevan paljon samoja heikkouksia kuin aiemminkin. Peli etenee verkkaisesti, on täynnä luettevaa ja niin pakettiin kuuluu tuhoton määrä opeteltavaa että tämän pelin pariin palaaminen on todella tuskallista. Ja pitkälti yhtä turhauttavaa kuin pelin aloittaminen ja opetteleminen ensimmäiselläkin kertaa.

14. Grand Theft Auto

Todella yliarvostettu sarja jossa määrä ei korvaa laatua. Tarinat harvemmin toimivat, oheistekeminen on toimivaa jokusten minipelien kautta, mutta pääasiassa tämä on sarja jossa tuntuu että toiminta jää ajamisen varjoon ja hyvin usein pelien päätarinat ovat kauakana hyvin tehdyistä kokonaisuuksista ja lopulta pääpaino on siinä että ajetaan paikasta toiseen ammuskelemaan ja sitten toistetaan ja toistetaan.

13. Legend of Zelda

Ehkä se kaikista yliarvostetuin sarja mitä mieleen tulee ja jonka peleistä yhdestäkään en ole pitänyt niin paljon, kuin monet arvostelijat tuntuvat pitävän. Ensimmäinen peli ei napannut yhtään, viimeisimmät eivät ole tuttuja, mutta useampi peli matkan varrelta on tullut tavalla tai toisella tutuksia ja kokonaisuutena tämä sarja ei ole se huonoin koskaan, mutta ei myöskään erityisen miellyttävää pelattavaa isossa kokonaisuudessa.

12. Alone in the Dark

Vaikka viimeisin peli sarjassa on pätevä b-luokan Resident Evil, ovat monet aiemmat pelit sarjassa ehdottomasti sieltä heikommasta päästä ja melkein voisi sanoa että mitä kauemmas sarjassa mennään sitä heikommin homma toimii. Isona syynä on se että tietyssä vaiheessa pelisarja kopioi ensimmäisiä Resident Evil sarjan pelejä ja tietyssä vaiheessa, se oli selvä edelläkävijä sarjalle.

11. Armored Core

Tälle pelisarjalle en ole lämmennyt yhtään ja tämän kanssa olen pelannut juuri sen minivaatimukset että pelin voi lisätä listalle. Koska itse olen pelannut melko uusia pelejä sarjassa, joka on ollut lepotilassa jonkin aikaa, niin täytyy todeta että mitään uskoa vanhempiin peleihin sarjassa ei ole oikeastaan yhtään. Nämä kun tuppaavat olevaan erittäin turhauttavaa pelattavaa ja väärällä tavalla vaikeita pelejä.

10. Oddworld

Stranger's Wrath on se yksi hyvä peli mikä tulee sarjasta mieleen ja se on hyvin erilainen muihin peleihin verrattuna sillä Oddeysseestä Soulstormiin nämä pulmapainotteiset pelit eivät ole vakuuttaneet mistään muusta, kuin pelisarjan kehnosta yleistasosta.

9. Need for Speed

Keskivertoa rallisarjaa merkittävästi parempi kokonaisuus jossa on hyvätkin pelinsä, mutta joka on silti isona kokonaisuutena sellainen sarja, joka kehittyy hyvin verkkaisesti ja jonka yhtenä ongelmana on se, että vaikka peleissä on monesti hyviä puolia, niin niissä on myös selkeitä heikkouksia jotka toistetaan uudestaan ja uudestaan.

8. Elder's Scrolls

Yksi pelisarja jolla on vahva fanikunta, mutta joka ei ole yhdenkään pelin kautta onnistunut vakuuttamaan laadustaan. Etenkin Skyrim on monesti korostettu yhtenä parhaista peleistä koskaan ja itse en todellakaan ymmärrä että miksi. Edes tyylikkyydessään peli ei ole onnistunut vakuuttamaan sillä laadun sisään tämä sarja korostaa määrää ja siihen määrään liittyy myös suuri joukko bugeja pelistä toiseen. Ehdottomasti yliarvostetuimpia pelisarjoja mitä mieleen tulee ja Morrowind etenkin on jäänyt mieleen huonona pelinä.

7. Battlefield

Perusräiskintää ilman mitään ihmeellistä tai edes erityisen laadukasta sisältöä. Häviää pitkälti kaikilla tavoilla Call of Duty sarjalle eikä isommin edes vakuuta perustason räiskintänä. Jopa tarinallisesti sarjassa on useampi täysi huti ja sama pätee myös hahmoihin. Kokonaisuudessa on ehkä yksi kelvollinen peli, mutta siihen se pitkälti sitten jääkin.

6. Five Nights at Freddy's

Sanotaan että asetelma on todella hyvä ja siitä pelaisi mielellään jotakin joka ei ole halpaan säikyttelyyn nojaavaa paikallaan kököttämistä, tai edes harhailua Security Breachin tapaan, mutta joka tapauksessa tämä sarja ei ole vakuuttanut suurella osalla sisällöstään. Security Breach on jo sellainen peli jossa ollaan menty vähän parempaan suuntaan mutta pääasiassa sarja ei ole napannut juuri ollenkaan.

5. Amnesia

Tämän pelisarjan ongelma ei ole sen tyylissä tai ideassa, vaan puhtaasti pelattavuudessa joka ensimmäisessä pelissä ei isommin napannut usean rasittavan ratkaisun vuoksi, eikä tämä ole kehittynyt sarjan edetessä juurikaan. Amnesia on idealtaan sellainen peli jossa on potentiaalia, mutta tuntuu että juurikin ne osat joista itse en todellakaan pidä, ovat niitä mitä monesti korostetaan pelin vahvempina puolina. Kauhupelien joukossa tämä on lisäksi eräänlainen tien-näyttäjä, kaikkine huonoine puolineen.

4. Shenmue

Suppea pelisarja, mutta kasvamassa määrin huono sellainen. Pelisarjassa on juuri se vaadittava kolme peliä, josta se kolmas on ylivoimaisesti ja todella selvästi se kaikista huonoin. Ensimmäinenkään peli nyt ei erityisen hyvää vaikutelmaa antanut, mutta iso ongelma tässä kokonaisuudessa on selvästi siinä että tekijöillä on ollut aivan liian suuret luulot projektistaan.

3. NHL

Ainoa urheilupelisarja joka mieleen tulee, josta olen pelannut useampaa peliä. Sarja itsessään ei todellakaan vakuuttanut, kuten eivät urheilupelit yleensäkään, joten ei ole ihme että tämä päätyy näin alas. Mukana olisi useampikin urheilupelisarja, jos olisin pelannut sellaisia tarpeeksi.

2. Gran Turismo

Rallipelien joukossa Gran Turismo on sellainen sarja josta olen jostakin syystä pelannut useampaa peliä ja mitään merkittävää tasollista nousua ei ole niiden välillä, vaikka välissä on useampi peli. Samalla voin sanoa että tämä on kuin sellainen peli rallipelien joukossa jossa on mukana juurikin ne huonoimmat puolet mitä genressä voi olla, sillä mitään mielekästä sisältöä ei ole. Ei ajammissa, eikä tyylikkyydessä.

1. Colin McRae Rally / Dirt Rally

Nämä ovat käsittääkseni sama sarja, vaikka nimi onkin jossain kohtaa matkaa vaihtunut. Näistä olen pelannut useampaa, alunperin tietämättä että ne olivat samaa sarjaa ja täytyy sanoa että jopa rallipelisarjojen joukossa, tämä on ehkä se mistä pidän kaikista vähiten. Yksittäiset pelit eivät välttämättä ole huonoimpia genressään, mutta yleisenä tasona voidaan sanoa että jos Colin McRae Rally 2.0 ja Dirt Rally 2.0 eivät kumpikaan vakuuttaneet vaan jakoivat pääasiassa kaikki heikkoudet, ei pelisarja ole päässyt parissa kymmenessä vuodessa yhtään mihinkään.