Omasta mielestäni jokaisesta pelistä löytyy jotain heikkouksia. Ei ole olemassa peliä (ja tuskin tuleekaan) jossa ei olisi jotakin sellaista, mikä olisi voitu tehdä paremmin. Mutta joidenkin pelien tai pelisarjojen tapauksessa tuntuu että kyseistä peliä/pelisarjaa ei saa mollata.

Aika usein huomaa että jos peli on todella hyvä, niin siitä ei saisi sanoa mitään pahaa, ellei halua kaikkein kärkkäimpien fanien alkavan mielettömää poraamista. Joiden pelisarjojen tapauksessa tämä on vielä selvempää, etenkin jos kyseessä on pitkäikäinen pelisarja.

Jos pelisarja tekee jotakin erityistä jota muut eivät ole vielä tehneet niin se on jo aika hyvä alku tälläiselle asetemalle. Myös sellaiset todella korkeasti arvioidut pelit saavuttavat herkästi tälläisen statukset, tai sitten ne pelit jotka ovat osa sellaista pelisarjaa jossa ei ole selvästi huonoja osia.

Itse pystyn nyppimään jopa suosikkipeleistä esiin niitä selviä heikkouksia, mutta jos vastaan tulee peli jota itse pelaan ensimmäistä kertaa, en ole niin konsensusvaikutteinen että välittömästi alkaisin ylistää peliä, vain koska niin monet muut tekevät niin.

EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA

Doom

Hyvä räiskintäpeli varsinkin omalla aikakaudellaan, mutta tuntuu että tämä on myös niitä tapauksia jossa kukaan ei tunnu näkevän mitään huonoa.

Returnal

Peli jossa on vaikka kuinka paljon heikkouksia mutta joita kukaan ei tunnu haluavan myöntää niitä vaan korostaa ainoastaan niitä hyviä puolia.

Disco Elysium

Peli jossa on vaikka kuinka paljon vahvuuksia, mutta joka on samalla aikaa myös kyseenalainen tavalla jos toisellakin. Ei mikään täydellisyys, mutta paljoa yrittävä kokonaisuus joka tapauksessa.

24. Star Wars: Knights of the Old Republic

Kokonaisuutena hyvä peli, mahtava jopa. Tarina on yksi parhaita mitä on pelihistoriassa tullut vastaan ja yksi käänne on mahdollisesti parempi kuin yksikään toinen mitä on vastaan tullut. Mutta toimintasysteemi on kaukana mielekkäästä ja yksi jos toinenkin asia ärsyttää. Tämä on kuitenkin yksi niitä pelejä jota kaikki tuntuvat pitävät pääasiassa täydellisenä, ilman vikoja olevana kokonaisuutena, vaikka pelissä on useita asioita joista voisi sanoa yhden jos toisenkin kritiikin ja jonka mahdollinen remake voisi korjata.

23. Baldur's Gate 3

Loistava peli jonka teossa on nähty paljon vaivaa, jossa on muuttujia vaikka kuinka paljon ja jonka laadukas toteutus tuntuu todella selvästi monella tavalla ja usealla osa-alueella. Mutta pelissä on myös heikkouksia jotka kaikki tuntuvat joko sivuuttavan, vai leikkivän että niitä ei ole, vain ettei tätä peliä millään tavalla kritisoitasi milloin mistäkin syystä.

22. Portal 2

Valven peleissä on monta vastaavaa tapausta mutta Portal 2 todellakin tuntuu olevan peli jossa kukaan ei näe mitään huonoa. Pulmapelien joukossa tai muutenkin tämä on hyvä esimerkki pelistä joka on suhteellisen yksitoikkoinen ja lyhyehkö, mutta siinä nähdään pelkkiä vahvuuksia, varsinkin ykkösen jälkeen.

21. Yakuza Kiwami

Tämä tuntuu pätevän kaikkiin Yakuza sarjan peleihin, oli sitten kyseessä ensimmäinen tai viimeisin. Kiwami on nyt lähinnä yksi esimerkki tästä. Koko Yakuza sarja tuntuu olevan sellainen kokonaisuus jossa sen monia erikoisuuksia pidetään joko nokkelana tai hauskana, mutta jonka mitään heikkouksia ei missään mielessä tunnuta huomioivan.

20. Fallout 3

Syystä tai toisesta mitään tämän pelin heikkouksia ei haluta nähdä, vaikka niitä on todella paljon, eikä edes sitä pidetä minkäänlaisena heikkoutena että peli on hyvin erilainen aiempiin peleihin nähden. Tässä pelissä vain korostuvat monet Bethesdan tekemät kokonaisuudet jossa on heikkouksia vaikka muille jakaa.

19. Braid

Peli josta itse en pidä juuri yhtään, mutta jota pidetään yleisesti yhtenä nokkelimmista ja parhaista pulmapeleistä mitä löytyy ja josta harvemmin kuulee yhtäkään pahaa sanaa.

18. Deathloop

Pelkästään se että tämä pelin on saanut täydet pisteet jossakin arviossa tuntuu ihan järjettömältä koska tässä pelissä on heikkouksia vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei tunnuta koskaan huomioivan, vaikka pelissä ei isommin tunnu olevan edes erityisen suurta määrää vahvuuksia.

17. Amnesia: Dark Descent

Tämän pelin kanssa tuntuu että kukaan ei näe pelissä mitään huonoa ja jos pelistä ei pidä, niin ei vain ymmärrä sitä. Mutta loppuviimeksi tämä on peli joka ei ole edes kovin hyvä vaan melko epämiellyttävä pelata ja se johtuuu monista seikoista joita pidetään tämän pelin suurimpina vahvuuksina jos niistä ei pidä, ei monien mukaan "ymmärrä" peliä.

16. Bayonetta

Mahdollisesti vielä enemmän tässä sarjassa korostetaan jatko-osaa mutta pelkästään tämän ensimmäisen pelin kanssa tuntuu että vaikka pelissä on heikkouksia vaikka kuinka paljon, niin tuntuu että mitään niistä ei koskaan noteerata, vaikka tämä on sellainen kokonaisuus jossa tuntuu että heikkouksia on enemmän kuin vahvuuksia.

15. Sekiro: Shadows Die Twice

Peli jonka kaikkia heikkouksia pidetään olemattomina ja jos ei pidä jostakin pelissä, niin sanotaan että ei vain osaa pelata peliä. Mutta tämä tuntuu lähinnä tekosyyltä olla mainitsematta mitään negatiivista osaa kokonaisuudesta. Lisäksi tämä on From Softwaren peli, joten sitä korostetaan entistään vain siksi. Yksi liiankin hyvä esimerkki siitä että peliä tunnutaan isona kokonaisuutena pitävän hyvänä ei vaikeudestaan huolimatta, vaan sen vuoksi, vaikka pelissä on omat ongelmansa puhtaasti siitä johtuenkin.

14. Death Stranding

Tämän pelin heikkoudet ovat naurettavan suuria ja silti tuntuu että monet eivät näe tässä pelissä mitään huonoa ja korostavat liiaksikin sitä että kaikki erikoisuudet pelissä ovat ainoastaan hyviä asioita ja mikään pelissä ei ole huonoa, koska se on Hideo Kojiman peli. Mutta tämä on yksi huonoimpia pelejä mitä tulee mieleen puhtaasti pelattavuuden vuoksi.

13. Cuphead

Piirrossarjaulko ja vaikka mitkä muut puolet joita pelissä nopeasti nousee esiin tuntuvat olevan korostettuja vahvuuksia, mutta mitään osaa kokonaisuudesta ei tunnuta huomioivan millään tavalla heikkouksina. Vaikeustasoa ei koskaan pidetä millään tavalla huonona asiana, tai mitään osaa siitä, vaikka ne eivät ole suoraan myöskään hyviä puolia.

12. Metal Gear Solid

Hideo Kojiman pelejä ei yleisestikään saisi krititisoida koska fanipojat hermostuvat. Syystä tai toisesta tämä on niitä pelisarjoja jossa ei koskaan nähdä mitään väärää, vaikka monesti niissä on yhtä jos toistakin huonoa ja asiaa vain korostaa se, että jos genrestä ei pidä, niin sekin on väärin.

11. Resident Evil VII

Tämän kanssa tuntuu että ne ovat ne kauhupelifanit jotka aina korostavat tätä peliä ja haukkuvat RE6:sta, vaikka RE6 oikeasti tuntuu Resident Evil sarjan peliltä ja RE7 ei juuri ollenkaan. Kummassakin pelissä on omat heikkoutensa, mutta vain toisen kohdalla tuntuu että ne halutaan todella nähdä, kun taas toisen kanssa niitä ei haluta millään nähdä, olivat ne kuinka ilmeisiä tahansa.

10. BioShock

Tyylikäs ja synkkä räiskintäpeli syvällisellä tarinalla jota lähinnä yhden käänteen/yllätyksen vuoksi pidetään aivan omaa luokkaansa olevana kokonaisuutena, vaikka peli on räiskintäpelinä lähinnä perustasoa eikä peli yllätyksensä kanssa ole myöskään niin ihmeellinen, koska peli on suoraviivainen. Nämä muutavat erittäin arvostetut puolet tuntuvat sokaisevan kaikki tämän pelin heikkouksien suhteen.

9. Grand Theft Auto V

Peli toisensa jälkeen GTA tuntuu olevan kokoajan virheettömämpi, vaikka siinä on pelistä toiseen aina yksi jos toinenkin heikkous, joita ei vain haluta hyväksyä. Hyvä esimerkki siitä että kun pelillä on iso fanikunta, niin puolustajia löytyy aina, eikä mitään kritiikkiä tunnuta hyväksyttävän vaikka ne olisivat kuinka ilmeisiä.

8. Half-Life 2

Yksi näitä ns. 10/10 pelejä, jossa on heikkouksia vaikka kuinka paljon, mutta joita ei haluta nähdä ja joita halutaan aina puolustella, vaikka kokonaisuus on kaukana täydellisestä. Omana aikaan tuntui että kaikki Valven pelit olivat aina virheettömiä vaikka niissä olisi mitä heikkouksia ja koska peli yrittää paljon jotakin sellaista mitä ei ole koskaan aiemmin yritetty, tarkoittaa se että peli on virheetön, vaikka se on kaukana siitä.

7. Dark Souls

Peli josta löytyy vaikka kuinka paljon heikkouksia mutta jota yleisesti pidetään yhtenä ns. Virheettömänä pelinä jossa on vaikka kuinka paljon positiivisia asioita ilman mitään negatiivista. Tämän kanssa pelaajilla tuntuu olevan jonkinlainen putkinäkö jossa ilmeisiä heikkouksia ei millään tavalla noteerata, vaan ne monesti jopa käännetään positiivisiksi asioiksi. Asiaa korostaa entisestään se, että tällä pelillä on suuri fanikunta ja peliä on seurannut iso joukko muitakin pelejä jotka toistavat monia pelin juttuja ja tämä vain ruokkii illuusiota siitä ettei tässä pelissä ole mitään huonoa.

6. Super Mario 64

Yksi monista vanhemmista peleistä josta ei saisi sanoa mitään pahaa, koska tekosyy on yleensä se, että peli on vahempi, mutta pelissä on jopa oman aikakautensa pelien joukossa yksi jos toinenkin heikkous joita ei koskaan edes mainita tai haluta nähdä. Mario sarjan pelit monesti ovat tälläisiä, mutta tämä peli on niistä kaikista se kaikista ilmeisin ja suurin tapaus.

5. God of War

Vuosiamallia 2018 oleva GoW on peli josta en suoranaisesti ymmärrä että miksi sitä pidetään niin hyvänä eikä siinä tunnuta näkevän mitään huonoa, vaikka tämän pelin heikkoudet ovat monella tavalla todella ilmiselviä että kaikkien tulisi nähdä ne. Lisäksi tämä on pelikokonaisuutena monesti niin huono, että sen kanssa miettii että onko peli oikeastaan edes hyvä, sillä ainakin se on todella yliarvostettu.

4. Elden Ring

Soulslike pelien joukossa se mitä monet pitävät messias pelinä ja sitä kautta peliä maalataan täydelliseksi ja virheettömäksi, vaikka pelissä on myös selviä heikkouksiakin. Niitä heikkouksia ei vain tunnuta haluavan nähdä, koska pelissä on niin paljon hyviä puolia. Lisäksi koska tämä on ensimmäisten souls-like pelien tekijöiltä, halutaan sitä korostaa enitstä enemmän ja sitä kautta pelin kanssa tullaan entistä sokeammaksi kaikkea kritiikkiä kohtaan. Tämä on selvästi yksi viimeisimpiä pelejä, josta ei saisi sanoa mitään negatiivista.

3. Shadow of the Colossus

Tämän pelin kanssa en ole missään kohtaa ymmärtänyt että miten tätä pidetään niin virheettömänä, vaikka siinä korostuu todella nopeasti että pelissä on heikkouksia vaikka kuinka paljon. Ensimmäinen arviokin tuntui siltä että siinä suoraan sivuutettiin kaikkien heikkouksien läsnäolo ja korostettiin suoraan vahvuuksia. Hyvä esimerkki jossa pelissä huomioidaan heikkouksia, mutta ne eivät vain tunnu olevan mitään, vaikka niissä on heikkouksia vaikka kuinka, eikä peli isona kokonaisuutena ole edes kovin hyvä.

2. Elder Scrolls V: Skyrim

Yksi monista Bethesdan tekemistä peleistä jonka monia heikkouksia ei haluta millään tavalla noteerata. Skyrim on se kaikista paras esimerkki tästä, mutta Morrowind ja Oblivion ovat aika lähellä, puhumattakaan Fallout sarjasta. Skyrim on joka tapauksessa peli jossa heikkouksia on todella paljon. Lisäksi tämä on yksi niitä pelejä josta en itse edes ymmärrä että mikä tekee tästä niin erityisen hyvän, saati sitten yhden "parhaista".

1. Legend of Zelda: Ocarina of Time

Legend of Zelda sarjassa on vaikka kuinka paljon sellaisia pelejä joista ei koskaan saisi sanoa mitään pahaa, oli sitten kyseessä se ensimmäinen, tai Tears of the Kingdom. Ocarine of Time on joka tapauksessa se, jossa on vaikka kuinka monta heikkoutta vahvuuksien lisäksi, mutta sitä tunnutaan aina korostavan yhtenä parhaista peleistä mitä on koskaan tehty, eikä mitään sen heikkouksista haluta millään tavalla ymmärtää tai edes noteerata, koska se vain pilaisi tämän pelin maineen yhtenä parhaista.