Monet pelit ovat sellaisia että ne pelaa kerran tai kaksi, ilman että tekee läheskään kaikkea. Sitten on niitä pelejä jotka pelaa yhden kerran tehden kaiken. Jotkut harvat pelit ovat sellaisia että ne pelaa monta kertaa ja tekee kaiken ja joissakin peleissä ei lopulta ole edes kovin paljoa tekemistä, jolloin kaiken tekeminen on hieman tulkinnanvaraista.

Varsinkin PS2 aikakaudella, kun sai pelin, niin siinä tehtiin kaikki mahdollinen mitä pelin tarinassa tai vastaavassa oli tarjolla, koska uusia pelejä ei tullut kovinkaan paljoa saataville. Itse aloin PS3:lla itse päättää että mitä hankin, joten vaihtoehtoja alkoi olla enemmän ja kun hankin PS Plussan, niin pelien määrä kasvoi niin paljon että pelejä ei aina edes pelattu loppuun asti. Tietyt pelit, ovat kuitenkin aina olleet sellaisia, että niissä pyrkii tekemään kaiken, mikä on kohtuullisen tehtävissä.

Täysi läpäiseminen tarkoittaa pääasiassa sitä että tekee kaikki pää- ja sivutehtävät sekä mahdolliset oheisjutut. Nyt ei tarkoiteta sitä että läpäisee pelin kaikilla vaikeusasteilla ja sitä rataa. Helpointa täysi läpäiseminen on tulkita, jos peli antaa jonkin läpäisyprosentin.

Pelissä täytyy olla jotakin, minkä mukaan voi todeta että jotakn on läpäisty täysin, tai läpäisty osittain.

Yksi per pelisarja

KUNNIAMAININTOJA

Resident Evil 4

Alkuperäinen peli on loppuviimeksi melko suppea varsinaisissa tavoitteissa, mutta pääasiassa kaikki mistä voi saada jotain palkintoja, on tehty.

Spyro 2: Ripto's Rage

Päälle 100% tehty, kuten peli laskee, joten kaikki mahdollinen on tehty, sekä alkuperäisessä pelissä, että Reignited versiossa.

Sly 2: Konnakopla

Kaikki kentät tehty täysin ja vielä extrana kaikkia varastettavia esineitä on jätetty varastoon, vaikka siitä ei saakaan mitään erillistä palkintoa tai saavutusta.

Ratchet & Clank 3: Up Your Arsenal

Iso juttu on siinä, että kaikki aseet on kehitetty tappiin asti, mikä on suurin saavutus. Tosin, kyllä kaikki on myös kerätty kentistä ja kaikki avattu valikoista.

Batman: Arkham Knight

Kaikki tavoitteet tehty, kaikki kerättävä löydetty ja myös kaikki trophyt hoidettu, joten kyllä tässäkin kokonaisuudessa on tehty kaikki mitä ns. Vaaditaan.

24. Van Helsing

Pääasiassa aika simppeli kokonaisuus mutta muutamat aseet vaativat vähän sivutekemistä siinä määrin että ne on suhteellisen heppoa olla huomaamatta, tai mahdollisesti niitä ei viitsi tehdä. Tämä on lähinnä sellainen tapaus jossa kaiken tekeminen on hyvin pienimuotoista, mutta silti sopiva pieni lisä kokonaisuuteen.

23. Jak & Daxter: Precursor Legacy

Keräilymaraton eikä oikein mitään muutama. Muutamassa osassa kokonaisuutta on selvää kusetuksen tuntua, mutta pääasiassa peli on sieltä parhaasta päästä mitä tulee klassisemmanpuoleisiin keräilymaratooneihin. Kaikki on löydetty ja koottu kasaan, josta palkintona on yksi cliffhanger lopetus.

22. Control

Peli jossa iso osa on vain paikkoja täyttä tutkimista ja niihin pääsemistä. Valtaosa pelin sisällöstä on melko simppelisti löydettävissä tietyn pisteen jälkeen, mutta koska peli isona kokonaisuutena on kuin yksi valtava sokkelo, on kaiken tekeminen ja löytäminen jatkuva prosessi joka voi tuntua melko merkittävältä keräilymaratoonilta ja hahmonkehitykseltä.

21. 24 the Game

Pelissä jossa kentät arvioidaan suorituksen mukaan ja jossa on tästä syystä selvä kokonaispisteytys, mikä vaatii paikoin todella tarkkaa pelaamista ja mukautumista erilaisiin tilanteisiin. Muutoin pelissä ei ole mitään ihmeellistä.

20. Legend of Spyro: Dawn of the Dragon

Keräiltävää siellä täällä mutta ei mitään erityisen haastavaa tai ylivedettyä. Iso kokonaisuus on monella tavalla melko supistettu ja kaikki mahdollinen tekeminen on tehtävissä melko pian, kunhan kaiken vain viitsii tehdä.

19. Punisher

Tässä tapauksessa merkittävä syy minkä katson täydeksi läpäisyksi on se, että tekee kaikki uniikit teloitukset ja vastaavat. Avattavaa on jonkin verran mutta pääasiassa pelissä ei ole mitään erityisen haastavaa, lähinnä sellaisia asioita joissa pitää olla hereillä.

18. Toy Story 2

Haaste on lähinnä kaikkien pizzaplaneettamerkkien keräämisessä, mikä vaatii paikoin erittäin tarkkaan paikkojen tutkimista, ajoittain palaamista aiempiin kenttiin ja tietyt haasteet ovat erittäin turhauttavia. Mutta loppuviimeksi monet pelin osat ovat hillittyjä ja isot haasteet ovat siinä, miten pelattavuuteen tottuu ja miten sitä vastaan pystyy taistelemaan.

17. Max Payne 2: The Fall of Max Payne

Tämän pelin tapauksessa se mikä tarkoittaa täyttä läpäisyä on korkeimman vaikeustason läpäisy, jotta näkee vaihtoehtoisen lopetuksen. Muutoin pelissä ei ole merkittävästi mitään erikoista keräiltävää tai avattaa. Kaikessa on kyse haasteesta, ei mistään monimutkaisemmasta.

16. Gun

Kaikki oheistehtävät, kaikki metsästykset, kaikki aseet ja muutenkin koko helahoito. Gun ei ole läheskään yhtä laaja kokonaisuus mitä Red Dead Redemption, mutta siinä oli runsaasti tekemistä PS2:lla ja vaikka se oli hillittyä, niin se silti vaati tekemään kaiken sitä mukaa kuin sitä tuli saatavilla, jolla lopulta sai kaikki parhaat aseet ja vastaavat.

15. Middle-Earth: Shadow of Mordor

Siinä missä Shadow of War on parilla tavalla haastavaa määritellä täysin suoritetuksi, on tässä hyvin simppelit puitteet. Varsinkin aseiden kanssa tämä peli asettaa selvät puitteet ja muutenkin iso osa sivutekemisestä ja vastaavasta on selkeää sisältöä. Puhumattakaan että laajudessaan tämä on suhteellisen hillitty kokonaisuus.

14. Star Wars Jedi: Fallen Order

Kaikki löytyy, kaikki on avattu ja kaikki vaadittava on tehty. Ainoa todellinen ero Survivoriin on lähinnä siinä määrässä mitä kaikkea pitää löytää ja tehdä. Tosin Survivorin laatu peittoaa tämän kokonaisuuden todella merkittävästi joten kumpi peli hyvänsä kelpaisi tähän. Fallen Order tuntuu enemmän siltä, joka on viety loppuun asti sillä Surivorissa on ikävä bugi joka hieman hajottaa sitä.

13. Transformers

Yksi todella iso miniconien metsästys yhdistettynä lisämateriaalikeräilyyn useammassa melko laajassa kentässä. Hyvin haastavaa kunnes löytyy se yksi, joka paljastaa muut ja helpottaa jahtia merkittävästi. Mutta tämä on yksi niitä PS2 pelejä johon sai upottaa aika paljon aikaa ja erilaisten miniconien kanssa se on erittäin hyvin tehty kokonaisuus, koska ikinä ei tiedä että mitä löytyy.

12. Marvel's Spider-Man 2

Valtava keräilymaraton suurella määrällä erilaista oheistekemistä. Kaiken tekeminen on iso urakka mutta valtava osa kaikesta on sellaista mitä voi tehdä siinä samalla kun liikkuu kaupungilla. Keräilyesineitä voi poimia samalla kun tekee sivutehtäviä ja vastaavaa. Moderniksi peliksi erinomainen yhdistelmä klassista keräilymaratoonia ja modernia kokoelmaa erilaisia minipelejä.

11. Castlevania: Symphony of the Night

100% kartasta paljastettu, kaikki tavarat kerätty mitä lasketaan ja lähemmäs kaikki aseetkin taitavat löytyä ja mitä voi ostaa, on ostettu. Kartan täysi paljastaminen on todella iso osa kokonaisuutta ja kaikessa haastavuudessaan se on ylättävän hauska prosessi jonka ohessa on paljon kehitettävää. Sanotaan että tietysti pelihahmoa voi kehittää vielä eteenpäin, mutta se mitä peli laskee, on tapissaan. 200,6%.

10. Ratchet & Clank: Rift Apart

Erinomainen kokonaisuus sopivalla määrällä keräiltävää, sopivalla määrällä haasteita ja mukavasti helpotuksia siihen keräilyyn. Juurikin sellainen peli joka on hauskaa suorittaa loppuun asti ja jonka voisi hyvinkin kuvitella tekevänsä uudestaankin joskus, vaikka se kaikki keräily ei erityisen houkuttelevaa olekaan.

9. Crash Bandicoot: Warped

Täysi setti joka on niin turhauttava ja haastava, että sen tekee mielellään vain yhden ainoan kerran. PS1:llä se on tehty ja Nsane trilogiassa, siihen tyssäsi platinaaminen. Mutta tämä on joka tapauksessa yksi niitä haastavimpia kokonaisuuksia joka ehdottomasti yksi sellainen saavutus jota ei kovin helposti unohda.

8. Marvel's Guardians of the Galaxy

Trophymielessä kaikkea ei tarvitse edes tehdä, mutta jotta pelin saa suoritettu kokonaan, täytyy tehdä yksi jos toinenkin asia eri tavalla eri pelikerroilla ja kentät täytyy tutkia erittäin tarkkaan että pystyy löytämään monet pienetkin asiat, mikä on näinkin hyvin suhteutetussa pelissä vaatii paljon aikaa ja perehtymistä.

7. Uncharted 4: Thief's End

Valtava määrä löydettävää, avattavaa ja tehtävää. Trophy mielessä, osa on suoraa farmaamista, mutta siinä mielessä mitä peli tarjoaa, on Thief's End ehdottomasti se paras Uncharted, koska pelinmuokkaukset ovat iso osa kokonaisuutta ja niiden kanssa kokonaisuudesta saa oitis vähän enemmän irti ja eri vaikeustasoilla pelaaminen ja muut on mielekkäämpää. Mutta kyllä pääosassa on kaikkien aarteiden löytäminen ja kaikien pelinmuokkausten avaaminen, minkä voi tehdä suhteellisen helposti. Pitää vain tutkia kaikki paikat todella tarkasti.

6. Sly 3: Konnien kunnia

Peli jossa on valtavasti erilaista oheistekemistä, joka on samalla aikaa melko helposti saatavilla, vaatii vain että viitsii tehdä kaiken mahdollisen. Pääasiassa tämä on kaikki paljon helpompaa mitä edeltävässä pelissä ja osa mitä on karsittu pois olisi ollut hauskaa tehdä myös tässä pelissä. Mutta vaikka tämä on helpompi kuin edeltäjänsä, ei tarkoita että tämä olisi huonompi koska pelissä on tiettyjä puolia, joita aiemmin ei ollut ja merirosvominipeli titteleineen, on edelleen yksi parhaita merirosvopelejä mitä on tehty.

5. The Wolf Among Us

Monista Telltale peleistä poiketen tämä on yksi sellainen peli, jossa on ihan avattavaakin ja kaiken avatakseen täytyy peli pakostakin pelata kaksi kertaa läpi erilaisilla valinnoilla, jotta saa avattua kaikki viittaukset erilaisiin tarinoihin ja vastaaviin. Tämä on siinä mielessä juurikin itselle mieluista kokonaisuuden avaamista jossa monet asiat saa vain kun tutkii paikkoja tarpeeksi tarkkaan ja samalla aikaa tekee valintoja oikein, vieden kokonaisuutta tiettyyn suuntaan ja samalla saaden selville tiettyjä asioita, jotka ovat riippuvaisi tietyistä valinnoista.

4. Resident Evil 4 Remake

Alkuperäisestä poiketen tässä on paljon enemmän tekemistä. Paljon avattavaa josta osa on kiinni erilaisista lisähaasteita ja Mercenaries tila on näistä yksi. Voisi sanoa että Mercenaries ei ole täysin läpäisty jos kaikilla ei ole maksimiarvosanaa kaikista kentistä, mutta itse lasken kokonaisuuden enemmänkin sen mukaan että mistä kaikesta voi saada jotakin ja valtaosa pelin avattavista on kiinni erilaista vaikeustasoista ja arvosanoista. Peli on kuitenkin tehty niin hyvin, että suurin osa niiden avaamisesta on vaivan arvoista, joskaan ei houkuttelevaa kuin sen yhden ainoan kerran.

3. Heavy Rain

Pääasiassa tämän pelin kohdalla monet osat läpäisyä ovat erilaisten lopetusten hankkimisessa ja trophyt nyt ovat tietysti oma lisänsä. Pääasiassa kyse on kuitenkin siitä, mitä pelissä itsessään on ja erilaiset lopetukset vaativat erilaisia peliratkaisuja joiden kautta ne kaikki pystyy näkemään. Osa varsinkin on hyvin haastavia ja muuttuvat haastavammiksi jos ei tiedä etukääteen mistään mitään.

2. Batman: Arkham City

Omassa sarjassaan se peli jossa olen tehnyt kaiken mahdollisen sekä pääpelissä, että lisähaasteissa. Trophyjen suhteen peli pitkälti vaatii tekemään kaiken jos haluaa platinan ja tietyt haasteet ovat erittäin vaativia. Mutta isona kokonaisuutena tämä on erittäin hyvin tehty haastekokonaisuus jossa on paljon tekemistä jossa joutuu oikeasti näkemään paljon vaivaa. Valtaosa on tehty todella hyvin ja juuri niin haastavaa että sen tekee vain kerran ja silloinkin siihen uppoaa paljon aikaa, mutta ainakin platina on oikeasti ansaittu.

1. Spyro: Year of the Dragon

Pelattu läpi useamman kerran ja koska peli laskee prosentit sinne yli sataan (117%), on selvää että miten runsaan osan pelistä on läpäissyt. Koska pelissä on runsaasti erilaisia muuttujia jotka helpottavat kaiken tekemistä, on pelin suorittaminen loppuun asti melko miellyttävä kokemus, useammalla kerralla. Reignited version kanssa itse vedin vielä astetta pidemmälle ja keräsin kokoon 99 lisäriä, mikä ei ole pakollista, mutta ehdottomasti se viimeinen silaus. Mahdollisesti oma suosikkini peleistä jotka olen läpäissyt kokonaan.