On selvää että kaikkia pelejä ei ehdi pelaamaan, joitakin ei koskaan pysty pelaamaan joitakin ei edes halua. Mutta kun puhutaan kokonaisista pelisarjoista, on hyvin vähän sellaisia, joista ei olisi pelannut yhtäkään peliä. Varsinkaan jos kyseinen sarja on pitkäikäinen.

 

 

 

Pelisarjan määritelmä on tässä tapauksessa keino rajata sitä että mitä kaikkea mukaan mahtuu joten vaikka pelisarjoja ei varsinaisesti pyritä sulkemaan pois, niin mitä enemmän pelejä sarja ja mitä vähemmän niitä on pelattu, sitä todennäköisemmin ne ovat osana vertailua.

Yksittäisiä pelejä ei nyt lasketa ja korostetaan että nyt puhutaan pelisarjoista, joista olen pelannut edes yhtä peliä kyseessä olevasta sarjasta.

 

MAININTOJA

 

Sherlock Holmes (2/9)

Sherlock Holmes pelit eivät ole sieltä kiinnostavimmasta päästä, koska ne monesti menevät täysin pulmanratkontaan. Niitä on kuitenkin pelattu muutamaa, ja niitä on se vajaa kymmenen.

 

Wolfenstein (5/13)

Paljon vähemmän pelattu mitä ajattelin sen olevan, mutta pääasiassa pelisarjan alkuvaiheet ovat niitä, jotka eivät ole sieltä tutummasta päästä.

 

Onimusha (1/8)

Tämäkin on niitä tapauksia kun olen pelannut vain yhtä peliä sarjassa, jonka ajattelin olevan jotakin trilogian tasoa, mutta jossa olikin enemmä pelejä.

 

God Eater (1/9)

Yksi peli jota sitäkään ei loputtomiin jaksanut, koska peli on hivenen laahaavaa sorttia. Tyyliltään peli on kuitenkin yllättävän hyvä.

 

Leisure Suit Larry (1/10)

Mangna Cum Laudea on pelannut, mutta mikään muu peli sarjasta ei ole tuttu, eikä isommin edes kiinnosta kokeilla.

 




24. Ghost n Goblins (2/14)

Pari peliä on tuttua, mutta pääasiassa iso osa sarjasta sivupeleineen ei ole tuttua juttua, joten sarjan alku on tuttu, mutta ei se mihin sarja on mennyt.


23. Contra (3/15)

Muutamaa peliä olen kokeillut vähän enemmän mutta sanoisin että kolmea olen pelannut vähän enemmän ja paikoitellen pelien taso on ollut paremmalla tasolla ja jokusta peliä sarjassa olisi ollut kiinnostavampaa pelata enemmänkin, kuten Hard Corps: Uprisingia, jonka pelaaminen on jäänyt demoon, mutta joka voisi olla oikein hyvä peli isona kokonaisuutena.


22. Colin MacRae Rally / Dirt (2/14)

Rallipeli josta olen tavallaan pelannut kahta peliä, kumpikin kakkosia ja kumpikin antanut aivan samanlaisen vaikutelman, vaikkakin eri konsoleilla. Ei jättänyt hyvää vaikutusta.


21. Ace Attorney (1/14)

Trilogiasta olen pelannut sitä ensimmäistä ja sen perusteella ei ole merkittävää kiinnostusta tutustua muihin peleihin, sillä näissä on tuhottomasti luettavaa ja paljon laahaavaa sisältöä.


20. Duke Nukem (2/15)

Hyvin vähälle huomiolle jäänt peli ja kun toinen pelatuista peleistä on yksi huonoimpia pelejä mitä olen pelannut, ei se anna erityisen vahvaa kuvaa isosta kokonaisuudesta.


19. Virtua Fighter (1/15)

Yksi uusimmista peleistä on osunut kohdalle, eikä se isommin vakuuttanut että tämä olisi genrensä parhaimmistoa. Ihan kelvollinen tappelupeli, mutta ilman mitään erikoisempaa materiaalia.


18. Armored Core (2/16)

Pelisarja jossa tuhottomasti sivupelejä ja josta olen pelannut ihan tarpeeksi, tässä tapauksessa kahta, vieläpä uudempaa peliä sarjassa.


17. Yakuza (4/18)

Pelisarja joka on laajentunut valtavasti ja tarjonnut vaikka mitä. Omat kokemukset ovat melko rajallisia sillä useampaa peliä olen aloittanut, mutta harvaa katsonut vähän pidemmälle. Pelisarjalla on aika selkeä oma tyylinsä, mikä ei ole se kiinostavin, joten ei ole iso ihme, että tämä on jäänyt vähäiselle huomiolle, koska kiinnostus pelisarjaa kohtaan on niin vähäistä.


16. Silent Hill (3/17)

Näistä peleistä olisi ollut kiinnostavaa pelata useampaakin, mutta monessa tapauksessa ei ole ollut mahdollisuutta, vaikka peleissä olisikin ollut kiinnostavat puolensa. Origins ja Homecoming vaikuttivat kiinnostavilta, mutta eivät koskaan ole osuneet kohdalle, kuten ei ole myöskään ensimmäinen peli sarjassa.


15. Serious Sam (1/16)

Yksi peli on kokonaan katsottu läpi ja siihen se on pitkälti jäänyt. Sanotaan että tässä tapauksessa on todella yllättävää että näitä pelejä on näin monta sillä ajattelin että näitä olisi ollut noin kourallinen.


14. Harry Potter (2/17)

Tässäkin sarjassa on tuhoton määrä sisältöä ja omat kokemukseni ovat ihan alusta ja ihan lopusta. LEGO pelejä en ole sarjasta pelannut yhtäkään, enkä extrapelejäkään. Pelattavaa olisi vaikka kuinka, mutta nämä ovat syystä tai toisesta jääneet sivuun, vaikka olisivat voineet parissa tapauksessa olla oikein mielekästä pelattavaa.


13. Metal Slug (1/17)

Yksi peli tässä sarjassa on antanut aika selvän kuvan. Tämäkin on sellainen pelisarja jossa pelejä pystyy puskemaan aika helposti lisää, koska ne ovat loppuviimeksi melko simppeleitä kokonaisuuksia.


12. Dead or Alive (2/18)

Tappelupelisarjana alkanut ja lentopalloon laajentunut kokonaisuus jossa pari tappelupeliä tulee mieleen, joista toinen on viimeisin. Sanotaan että tässä on puolensa, varsinkin hahmojoukossa, mutta iso kokonaisuus ei toimi niin hyvin, kuin sen toivoisi ja monella tavalla tämä on hieman sitä heikompaa sorttia.


11. Five Nights at Freddy's (1/18)

Tämäkin sarja on yllättävän laajaksi kasvanut ja monimuotoistunut. Itse en ole pelannut kuin ihan paria peliä tässä kokonaisuudessa ja vain yhtä niistä vähän enemmän. Tämä idea ei ole missään kohtaa isommin napannut, mutta tavallaan ne taustatarinat tässä kokonaisuudessa kiinnostavat enemmän, kuin se varsinainen pelaaminen.


10. Street Fighter (2/+20)

Tämä on hankala sarja määritellä koska Street Fighter 2 tavallaan eli kokonaan omaa elämäänsä pitkään ja on haastavaa sanoa että kuinka monta peliä tässä sarjassa lopulta edes. Puhumattakaan että tämä ei ole edes niitä ns. Parempia tappelupelejä.


9. Pac-man (2/+20)

Tämä sarja on monella tavalla pysynyt aika samanlaisena, mutta ajoittain tarjonnut muutamia uusiakin juttuja. Pääasiassa tuntuu että kun pelannut yhden pelin, on pelannut suuren osan ja toivottavasti se yksi on ollut vähän paremmin tehty. Mutta klassikkosarja joka tapauksessa, Tetrisin tavoin ja siihen verrattuna muuttunut hieman enemmän. Tai ainakin siltä vaikuttaa.


8. Disgaea (2/20)

Sanotaan että näillä peleillä on ehdottomasti puolensa, mutta myös ärsyttävyytensä. Tästä syystä kun on pelannut yhtä vähän enemmän, niin seuraava voi tuntua haastavalta aloittaa. Puhumattakaan että nämä ovat melko pitkiä pelejä suurella määrällä farmattavaa. Ne ärsyttävyydet ovat sitten kokonaan oman juttunsa.


7. Super Monkey Ball (1/20)

Yksi peli tulee mieleen mitä olen pelannut ja se ei ollut kovinkaan miellyttävä kokemus ja helppoa on kuvitella että sarja ei ole merkittävästi kehittynyt tai muuttunut. Joten vanhemmat pelit ovat todennäköisesti uudempia heikompia.


6. Need for Speed (5/25)

Pääasiassa olen pelannut uudempia pelejä jotka ovat ollet osa PS Plus valikoimaa ja yhtä vanhempaa peliä kauan sitten ja tasollisesti pelisarja ei ole vakuuttanut missään kohtaa.


5. Monster Hunter (3/25)

Hyvin vähän pelattu pelisarja sillä tämän pelisarjan pelit ovat melko raskasta pelattavaa. Niillä kestää todella kauan kunnolla alkaa, ne ovat rytmiltään monesti todella laahaavia ja niiden rytmi on muutenkin heikolla tasolla. Mutta niissä on silti jotakin mikä houkuttaisi, vaikka se peittyykin monen muun asian alle.


4. King of Fighters (1/23)

Yksi monilukuisimpia tappelupelejä ja melko mitäänsanomaton verrattuna useampaan muuhun saman genren edustajaan. Tästäkin olen pelannut ehkä yhtä peliä, yhtä uusimmista ja sanotaan että vaikka se onkin peruspätevää pelattavaa, niin ei se ole mitään sellaista joka erityisemmin koukuttaisi.


3. Kirby (2/+30)

Pari peliä ainakin, mitä olen pelannut, mutta aika suuri määrähän näitä on. Kirby pelienkin tapauksessa tuntuu että monet pelit eivät merkittävästi ole kehittyneet mihinkään, mutta siitäkin huolimatta näissä on tiettyä tyyliä mikä todella toimii. Harmi vain että Kirby, monien muiden joukossa on Nintendon peli, joten me jotka emme juuri Nintendon laitteilla pelaa, emme pelaa näitä pelejä.


2. Warhammer 40K (4/+40)

Näitä pelejä on aivan tuhottomasti ja Warhammer sarjassa pelejä on vielä enemmän. 40K sarjassa olen pelannut arviolta neljää eri peliä ja näitä on listan perusteella ainakin kymmenen kertainen määrä. Mahdollista tietysti on osa on osan lisäreitä ja muuta vastaavaa. Kun ottaa huomioon että 40K on yksi sarja koko Warhammer kokonaisuudessa, on se melko kattava kokonaisuus. Voisi sanoa että Warhammer itsessään on kuin Marvel ja 40K on Kostajat, tai X-Men. Tai ainakin tällä perspektiivillä sitä voi ajatella. Tämä on lisäksi yksi sellainen sarja, jota kiinnostaisi pelata enemmänkin.


1. Bomberman (3/+60)

Määrä taitaa olla reilusti alakanttiin ja yllätti täysin kun katsoi että paljonko pelejä eri sarjoissa on. Tämä on jotakin mitä voisi odottaa joltakin Pokemonin tapaiselta, mutta Bomberman on pienoinen yllätys. Lisäksi, vaikka itse olen pelannut sarjassa ehkä kolmea peliä, niin ne ovat aika samanlaisia, pienellä määrällä muutoksia. Mutta kyllä tämä on näillä numeroilla selvästi se vähiten pelattu pelisarja. Ainakin niistä pelisarjoista joita olen kuitenkin pelannut.