Just%20Cause%203.jpg

Syy räjäyttää kaikki minkä voi räjäyttää

 

 

Peli jossa panostetaan Michael Bay tyylisesti suurin määrään räjähdyksiä. Pelihahmo on äijämäinen Rico Rodriguez jonka tehtävänä on syrjäyttää diktaattori Di Ravello. Se onnistuu tuhoamalla kaikki mikä tukee Di Ravelloa.

 

 

 

Just Cause sarja ei ole itselleni entuudesta muuten tuttu kuin nimeltä ja idealtaan. Rico Rodriguez on expertti kun pitää syrjäyttää diktaattori. Sen hän tekee heikentämällä diktaattorin asemaa, esimerkiksi tuhoamalla kaikki tämän resurssit. Tuhottavana on siis valtava määrä tavaraa kuten bensatankkereita, ilmoitustauluja, vesitorneja jne. Välillä tavaraa pitää tuhota kaupungissa/kylässä ja toisinaan sotilastukikohdassa/vartioasemalla, pari muutakin variaatiota löytyy ja lisätekemistä tulee erilaisista haasteista joita suorittamalla Ricoa voi kehittää. Mutta pähkinänkuoressa tämä peli ei juuri enempää tarjoa. Pelin todellista äijämäistä asennetta tukee sen yliampuva tunnelma jossa Rico kestää korkeita pudotuksia ja reagoi luoteihin kuin ampiaisen pistoihin.

Tarina on vain syy hajottaa paikkoja, ampua pahiksia ja kaahailla ympäriinsä erilaisilla ajoneuvoilla kuten autoilla, moottoripyörillä, helikoptereilla, lentokoneilla, moottoriveneillä… ja näistä kaikista on pari eri mallia. Tarinassa ei ole juuri mitään kovin omanlaistaan. Rico on kuin karvainen versio Nathan Drakesta, tosin se charmikas huumori on korvattu äijämäisellä asenteella, se on aluksi aika tylsää, mutta kyllä siinä on oma särmänsä ja huumorinsa.

Mukana on myös ärsyttävä serkkupoika Mario, jota tekisi pari kertaa mieli vetää ympäri korvia. Valtaosan pelin hahmoista on nähty monta kertaa aiemminkin, oli sitten kyseessä äijämäinen Annika, stereotyyppinen Texasilainen CIA klisee Sheldon tai perin tylsä kapinajohtaja Alessia joka Marion tavoin on pitkässä juoksussa enemmänkin ärsyttävä.

Pääpahiksena on niin tyypillinen ja kliseinen diktaattorimies kuin vain olla voi. Di Ravello on pääroistona juurikin sellainen, millainen huonosti tehty pääpahis on. Hänessä ei ole oikeastaan mitään omaa, hän ei missään kohtaa tunnu oikealta uhalta ja loppuhuipennus häntä vastaan on pomotaistelu huonoimmasta päästä.

Toiminnallisessa mielessä Just Cause 3 on monella tavalla todella onnistunut.

Tuhottavaa ja ammuttavaa riittää ja lisää tulee jos kaaosta vain jaksaa kylvää. Aseita Ricolla on käytössään vaikka kuinka, mutta niistä voi kantaa mukanaan vain kolmea: Pistoolit, kahdenkäden ase ja erikoisase. Tämä on ihan järkevä ratkaisu, mutta varsinkin erikoisase on nopeasti tyhjä ammuksista ja niitä ei saa ihan tyhjästä. Tämä kannustaa omalla tavallaan vaihtamaan asetta ja kokeilemaan uutta. Ajoneuvoista saa myös varsin suurta apua ja ajoittain tuntuu että tarpeeksi tehokkaalla helikopterilla voi pyyhkiä yhden pienen tukikohdan hetkessä maan tasalle.

Itse huomasin että tämä on sellainen peli jossa kannattaa aina olla mukana sinko tai vastaava, sillä niillä paikkojen tuhoaminen on vain niin paljon helpompaa ja hauskempaa. Vihollisten ampumiseen voi sitten käyttää muita leluja.

Lisämaustetta toimintaan tuovat Ricon lisävarusteet, jotka auttavat myös liikkumaan varsin laajassa maailmassa. Ricolla on käytössään itsestään sulkeutuva laskuvarjo jolla voi leijua hitaasti alas ja mahdollisesti nousta ylöspäin. Apuna on myös köysi jonka Rico voi ampua ranteestaan. Köydellä matka etenee vauhdilla suuntaan kuin suuntaan. Rico voi kelata itsensä köyden suuntaan ja vetää myös kohteita kiinni toisiinsa. Kolmantena työkaluna ovat liitosiivet joiden avulla matka etenee nopeasti. Näiden kolmen varusteen avulla matka taittuu nopeasti, näyttävästi ja hauskasti. Näillä leluilla on ajoittain todella hauska leikkiä.

Toiminnan suurin heikkous on toistuvuus. Suurta variaatiota ei pitkässä juoksussa ole ja kun löytää tietyt hyvät varusteet niin ei niitä juuri vaihtele. Tarkkuuskivääri on muuten hyvä, mutta harvemmin tässä pelissä on aikaa hienosäädölle. Singot ja vastaavat ovat valtaosan ajasta oikeasti hyödyllisiä sillä tukikohdissa on todella isoja kohteita joita ei ilman raskasta kalusta saa hajalle. Tämä on eräs asia mikä vähän ärsyttää, toinen on se, että ilman karttaa näiden kohteiden etsiminen on turhauttavaa. Pienenä apuna on se, että kun Rico kuolee, niin hän saa lisää ammuksia mutta mikä on aiemmin tuhottu, pysyy tuhoutuneena.

Pelin tarina ei ole järin pitkä, se koostuu aika nopeasti läpipelatuista ja hieman itseään toistavista tehtävistä. Iso osa peliä on kuitenkin alueiden vapautus joka onnistuu tuhoamalla vihollisen resursseja. Tämä on sellainen asia, joka myös toistaa itseään nopeasti, sillä oikeaa vaihtelua ei juuri löydy ja vaikeimmat paikat ovat vaikeita vääristä syistä. Suurin haaste on siinä, että tietyt kohteet eivät vain ota tuhoutuakseen ilman kunnon varusteita. Tämä on tosin sellainen asia mikä vaatii pelaajaa varustautumaan aina ennen iskua, vaikka helikopterilla.

Mitä tuleekin ajoneuvoihin, niin helikopterit ovat pelin hyödyllisimmät sillä niitä on helppo ohjata, niissä on usein oikeaa tulivoimaa ja niillä matkat taittuvat nopeasti. Tässä pelissä ajoneuvot tosin tuhoutuvat helposti, joten varovaisuus on tärkeä pitää mielessä. Tankit ovat kestäviä mutta aika hitaita joten ellei niitä löydy viholliselta, niin niistä ei ole juuri apua.

Pelissä voi myös kutsua kapinallisia toimittamaan Ricolle resursseja jos on tarvittava varuste, merkkimajakka jonka sijaintiin varusteet toimitetaan. Kapinnallisten kyydillä voi myös nopeasti matkustaa paikasta toiseen. Toisen asian rajallisuuden näistä kahdesta ymmärrän täysin, mutta se että nopeaa matkustusta rajoitetaan törkeästi, on rasittavaa. Valoammuksella voi kutsua kyydin matkustukseen. Majakoita ja valoammuksia on aika vähän ja niiden hankkiminen on myös tehty joten tarpeettoman hankalaksi. Niitä saa lisää haasteita suorittamalla, mutta osa näistä haasteista on vain niin tylsiä että niitä ei vain halua tehdä, etenkin kun niitä hyviä päivityksiä varten pitää tehdä monta haastetta. Käy järkeen, mutta on ärsyttävää, liian ärsyttävää.

Tekemistä pelissä on todella paljon, mutta vaihtelua ei ole kovin paljoa. Maailma on täynnä myös keräiltäviä esineitä kuten osia joilla voisi rakentaa revolverit. Tämä on kuitenkin sellainen peli joka ei ole niin hyvä ja kiinnostava että olisin itse jaksanut vaivautua etsimään kaiken mahdollisen. Sellaiset oikeasti mestarilliset pelit kuin Uncharted 4: Thief’s End tai Middle-Earth: Shadow of Mordor ovat sellaisia joiden tapauksessa etsittävät alueet ovat kohtuullisen kokoisia ja peli oikeasti niin hyvä, että sen haluaa suorittaa täysin. Just Cause 3 ei ole sellainen peli.

Oikea syy 3 on sellainen peli jonka suurimmat vahvuudet näkee helposti mutta niissä piilevät myös pelin suurimmat heikkoudet. Onko kyseessä sitten hyvä peli, on. Onko se sellainen peli jolla on uudelleenpeluu arvoa, ei. Jääkö tämä peli mieleen, eipä juuri.

Vaikka Just Cause 3 onkin monella tavalla varsin hyvä peli, niin se on kuitenkin kokonaisuudessaan sellainen peli joka ei vain millään osa-alueella nouse mitenkään erikoiseksi. Tarinassa ei ole mitään erityistä ja toiminta muuttuu puuduttavaksi. Rico Rodriguez on ihan ok pelihahmo, mutta parempiakin on. Lopputaistelu kiteyttää kaiken erittäin hyvin. Taistelu on sellainen jonka voittaa jos vain osaa käyttää ammuksia harkiten. Taistelu on sellainen joka on tehty juuri sillä väärällä tavalla. Haaste on kärsivällisyydessä ja monet osat pelistä perustuvat ihan samaan. Toiminta on hauskaa mutta ei suurissa määrin, koska oikein muutakaan ei sitten ole.

 

 

+ Paljon tuhottavaa

+ Äijämäinen asenne

+ Paljon pelattavaa

 

- Paljon saman toistoa

- Puuduttava

- Tarina, pääroisto ja sivuhahmot ovat tylsiä

 

 

Arvosana: 6,5

 

Erinomainen