Mitä tulee huonoimpiin peleihin niin niiden järjestäminen tuntuu monesti paljon vaikeammalta kuin parhaiden pelien. Osittain johtuu se johtuu siitä että niitä huonoja pelejä ei samalla tavalla muista, tai sitten niitä pelaa niin vähän aikaa, että ne eivät pääse karsinnoista läpi.

 

 

 

Lyhyt sääntökertaus:

 

Vain yksi peli sarjasta ja yhdestä genrestä

Vain pelejä joita olen itse pelannut   

Ei kokoelmia, vain yksittäiset pelit

Ei pelejä jotka muuttuvat selvästi ja usein

Pieninä lisäsääntöinä:

Ei ilmaispelejä

Vain pelejä joita olen pelannut vähintään noin tunnin.

- Paitsi jos pelin pelaa läpi alta tunnin.

 

EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA

 

Hunted: Demon's Siege

Doom 3

Sekiro: Shadows Die Twice

Judgment

Dreams

 




100. Bound By Flame

Yksi näitä tapauksia kun peli on vain niin uskomattoman mitäänsanomaton. Vaikka monet peruspilarit ovatkin kunnossa enemmän tai vähemmän niin kokonaisuudessa on väkisinkin vähän sellainen tylsän puuduttava ote. Siinä kun ei tunnu olevan mitään sellaista, joka aivan todella nostaisi peliä millään tavalla paremmaksi.


99. Shadwen

Muutamat hyvät ideat eivät pelasta ja pelattavuus on itseääntoistavaa ja aivan liian pikkutarkkaa hiippailukikkailua. Jos mennään kuitenkin siihen pisteeseen että aletaan vertailemaan kokonaisuutta moniin muihin hiiviskelypeleihin, niin paketti alkaa tuntumaan huomattavasti pearemmalta. Mutta siitäkin huolimatta kokonaisuus saisi olla merkittävästi mielekkäämpikin, vaikka tietysti tarinallisessa mielessä se toimiikin hyvin.


98. Catherine

Yllättävän hyvä tarina ei kestä rasittavaa pelattavuutta. Muutoin ei olisi mitään isompaa ongelmaa mutta ne monet pulmapainotteiset kiipeilyosuudet muuttuvat loppupuolelle mentäessä niin rasittaviksi että siitä kärsii isompikin kokonaisuus.


97. For Honor

Niin paljon potentiaalia, heitettynä hukkaan. For Honor on niin monella tavalla niin hyvältä vaikutta koska siinä yhdistyvät niin ritarit, viikingit kuin samuraitkin ja peli on ulkoisesti todella hienon näköinen. Ongelmallisinta on se, että pelin taistelusysteemi on monin paikoin tarpeettoman monimutkainen, mikä johtaa siihen, että peliin on hankala päästä sisään.


96. Minecraft: Story Mode

Ihan kaikkeen ei Telltalen hieno taktiikka vain toimi. Minecraft ei ole graafisesti miellyttävä, eikä oikein millään muullakaan tavalla jos vertaa muihin Telltale tyylisiin tapauksiin. Tästä pelistä kun puuttuu "se jokin" vaikka se paperilla vaikuttaakin samalta kuin monet loistopelit.


95. Deadly Premonition

Outous ei ole huono juttu, sellainen turhauttavan verkkainen eteneminen on. Tämä on siinä mielessä erikoinen peli että siinä on todella paljon omanlaisiaan puolia, jotka eivät ole suoraan hyviä tai huonoja, mutta sitten on paljon sellaisia outouksia jotka eivät varsinaisesti auta viemään peliä mihinkään päin.


94. Mirror's Edge: Catalyst

Paperilla hyvä idea josta on kuitenkin saatu aikaiseksi aika itseääntoistava, eikä järin vapaa avoimemman pelimaailman parkour peli. Tarina ei myöskään tee minkään valtakunnan palveluksia pelille, koska se ei juuri liitä sitä edeltäjäänsä, eikä ole edes kovin hyvä, jättäen kaiken tarpeettomaan cliffhangeriin. Pitkälti kaikki se mitä edeltäjä saavutti ja mistä jatko-osa olisi sitten voinut parantaa, on heitetty hukkaan.


93. Trojan

Ehdottomasti heikkoa laatua koska on haasteellisesti pääasiassa epäreilu. NES vaikea peli jossa haastee tulee pääasiassa monista heikoista ratkaisuista. Pelissä on siis ehdottomasti puolensa, mutta se on myös monella tavalla aivan liian turhauttava jotta sitä voisi pitää edes NES tasolla kelvollisena ja pelaamisen arvoisena.


92. Trials Fusion

Sanoisin että aluksi todella hauskan tuntuinen peli, mutta alkaa lopulta vaatia sen verran paljon pikkutarkkaa nyhväämistä ja todella tarkkaa fysiikkatemppuilua ja että kaikki mielenkiinto katoaa lopulta.


91. Max Payne 3

Peli jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä. Toiminta on näyttävää, ei epäilystäkään, mutta on rienausta väittää tätä Max Payneksi kun se yrittää surkeasti imitoida sitä, mitä Remedy osaa tehdä. Tarinallisesti tämä on erittäin heikko esitys eikä edes kunnolla jatka edeltäjänsä jalanjäljissä. Tätä alemmas pääsee vain Marky Mark elokuvaversiolla (ja se on pohjalla niin monella tavalla).


90. Yakuza: Kiwami

Niin paljon tekstiä ja varsinkin aluksi niin laahaavaa tekemistä. Tarina nappaa heikosti ja iso pelistä on melkoista pelleilyä. Taistelussa on kuitenkin puolensa ja sitä kautta pelistä saa jopa irtikin jotakin. Mutta kokonaisuudessa on liian paljon luettavaa ja huomioitavaa mikä todella heikentää kokonaisuutta, kun tarina ei sinällään kiinnosta.


89. Damnation

Peli joka teemallisesti ja tyylillisesti kyllä uppoaisi, mutta joka pelattavuudessa on aivan mieletöntä kuraa, että sitä ei todellakaan voi hyvällä omallatunnolla väittää hyväksi peliksi. Ohjattavuus jättää aivan liikaa toivomisenvaraa ja kokonaisuudesta tulee nopeasti sellainen vaikutelma että sitä ei ole viimeistelty yhtään.


88. Blacksad: Under the Skin

Tämä on kuin Telltalen peli, ilman mitään siitä mielekkäästä sisällöstä. Päätökset tuntuvat mitättömiltä eikä pelin omat jututkaan juuri toimi. Muutama erinomainen hahmo löytyy, mutta niin monet käänteet ja tilanteet eivät vain rakennu kovin hyvin.


87. Conan Exiles

Turhauttava, aivan liian hidas ja vieläpä jotenkin niin puolivillaisesti tehty. Tässä pelissä pitäisi olla niin paljon enemmän vauhtia jotta peliin pääsisi kunnolla kiinni ja siitä pystyisi nauttimaan edes hieman, ilman että kaikkea pitää joko toistaa kyllästymiseen asti tai kituuttaa eteenpäin ennenkuin peli alkaa maistua.


86. Day of the Tentacle

Yrittää selvästikin olla hauska ja veikeä, mutta sortuu kaikkiin genrensä heikkouksiin. Monet osat peliä ovat jatkuvaa arpomista mistä tulee pelin selvästi suurin heikkous josta ei pääse eroon sitten millään.


85. Psychopass Mandatory Happiness

Tämän nostan esille koska idea on kuitenkin hyvä ja lähdemateriaali ei sekään ole sieltä huonoimmasta päästä. Mutta tämä peli on pelkkää tekstiä tekstin perään ja välillä tehdään joku random päätös joka ei aina välttämättä edes vaikuta mihinkään ja joskus kahdesta vaihtoehdosta toinen johtaa välittömään game overiin. Tämän pelin kanssa tuntuu siltä että mihinkään ei ole panostettu.

 


84.  Prey

Päähenkilö ei ole hyvä, sivuhahmot eivät ole järin kiinnostavia ja peli on jotenkin todella rasittava. Tuntuu räiskintäpeliltä jossa idea on hiiviskellä siinä samalla kun ravaa paikasta toiseen. Vähän väliä peli laittaa paikan jossa useampi reitti eteenpäin, jos onnistut löytämään yhdenkään. Toiminnassa ei ole mielekkyyttä ja vaikka kokonaisuudessa onkin muutama hyvä idea, niin niitä ei ole käytetty kovin vahvasti.

 


83. Turing Test

Asetelma on todella hyvä mutta pulmat ovat tylsiä, eikä asetelmasta oteta missään vaiheessa oikeastaan mitään irti. Hyvän tarinan kanssa tämä toimisi merkittävästi paremmin kuin tälläisenään, tylsänä pulmapelinä.


82. Kingdom Come: Deliverance

Uskomattoman tylsä, hidas ja puuduttava. Vaikka pelin ajatukset ovatkin suhteellisen hyviä, niin tästä ei vain tunnu saavan irti yhtään mitään sellaista, joka edes lievästi kannustaisi jatkamaan pelin kanssa. Juurikin siksi koska kaikki on niin puuduttavaksi tehtyä.


81. Battle Toads

NES pelien joukossa aivan liian vaikea, sillä turhauttavalla tavalla. Peli alkaa oikein hyvin, mutta ei kestä pari tasoa pidempään oikeastaan yhtään. Pelin ideat eivät ole huonoja, mutta niiden toteutus on.


80. Croc 2

Tämä on jäänyt mieleen niistä todella kulmikkaista kontrolleista. Sanotaan että PS1 aikakaudella tämä on sitä merkittävästi heikompaa tasahyppelylaatua eikä se ole kestnyt oikeastaan yhtään. Tämä on juurikin niitä pelejä joka ei ole kestänyt aikaa sitten mitenkään.


79. Aragami

Aivan liian turhauttava ollakseen kiinnostava, mikä on sääli koska peli näyttää upealta. Ninjailu on hienon näköistä kaikkine tyyliseikkoineen ja lisävivahteineen, mutta samalla aikaa siitä puuttuu niin paljon sellaisia asioita jotka todella nappaavat.


78. Inversion

Räiskintäpelejä on monenlaisia. Yleensä se peruskaava on se että ensin harjoitellaan, sitten pelataan peliä joka on kohtaus toisensa jälkeen samanlaista vihollisten ampumista. Yleensä tarkoitus on hävittää kaikki vihut alueelta ja tämä vaikeutuu kokoajan. Inversion on juurikin tälläinen, mutta tehtynä huonosti. Mukana on vähän painovoimalla leikkimistä, mutta siitä ei ole oikein osattu tehdä toimivaa elementtiä peliin. Toiminta on aika tylsää ja siitä puuttuu tietty asenne. Tämä peli toi mieleen Gears of War sarjan, mutta huonosti tehtynä. Ampumisessa ei ole juuri mieltä ja pomovihollisia on vain pari, joita vastaan joutuu tappelemaan kerran toisensa jälkeen. Puuduttavaa peruspelaamista ilman mitään ihmeempää.