Castlevania sarja on nähnyt monet ylä- ja alamäet. Sen ehdoton huippu on Symphony of the Night, mutta moni muukin osa pelisarjaa on päässyt loistamaan. Sarja pitää sisällään myös valtavasti erinomaisia pomovihollisia.

 

 

 

Mitä tulee Castlevania sarjaan, niin Yön Sinfonia on sarjan peleistä se kaikkein ylivoimaisin. Vaikka Lords of Shadow ja Super Castlevania IV ovatkin ihan hyviä pelejä, niin Symphony of the Night jyrää ne täysin. Koska valtaosa valinnoista olisi tullut Symphony of Night valikoimasta, niin päädyin tähän ratkaisuun, sillä tässä pelissä on pomotaisteluita mistä valita.

Nyt on ideana listata parhaat Castlevania pomotaistelut pelistä jossa Alucardilla käydään koko Draculan linnassa kaikkia pimeyden voimia vastaan, päämääränä itse kaiken pahan alku ja juuri. Alucardin isä.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Lesser Demon - Castlevania: Symphony of the Night

- Tämä taistelu voi tuntua vähän mitättömältä, mutta on kaikessa yksinkertaisuudessa oikein hyvin tehty.

Galamoth - Castlevania: Symphony of the Night

- Yksi pelin järeimmistä vihollisista. Kokoa ja voimaa riittää, mutta myös heikkoksia.

Medusa - Castlevania: Symphony of the Night

- Tämä on yksinkertainen, mutta todella hyvin tehty taistelu joka sopii erinomaisesti vihollisen tyyliin.

 




12. Darkwing Bat

Käänteisen linnan ensimmäisiä pomovihollisia jotka kohtasin. Pakko sanoa että tämä taistelu on todella hieno katsaus menneeseen. Tässä pomotaistelussa ei ole mitään erityisen vaikeaa, mutta se mikä tästä tekee niin hyvän on paikassa ja vihollisessa. Tämä valtava lepakko näyttää todella hienolta ja kun taistelu alkaa, se alkaa erittäin hyvän. Ympäristö on erittäin upea ja vaikka haaste ei ole pelin suurimpia, niin taistelu on todella hauska.


11. Count Orlox

Kaksivaiheinen taistelu jossa ensimmäinen osa alkaa todella hienosti. Orlox aloittaa taistelun jossa on oikeaa kaksintaistelun tunnelmaa. Ihmisen kokoinen vampyyri jolla omat temppunsa. Seuraavassa vaiheessa Orlox muuttuu suureksi vihreäksi vampyyrihirviöksi. Tässä kohtaa taistelua vihollinen muuttuu aika paljon heikomman näköiseksi mutta kyllä se ensimmäinen vaihe on syy miksi tämä taistelu vain tuntuu todella sopivalta ja suuri sali on hieno paikka tälle taistelulle.


10. Scylla - Castlevania

Tämä on yksi niitä taisteluita joiden kohdalla pomovihollinen osa oikealla tavalla yllättää. Scylla ei ole järin vaikea mutta se oikealla tavalla haastava pomovihollinen. Kaunis naishahmo jolla valta hirviölonkeroarmeija. Tässä taistelussa pomovihollinen on tehty erittäin hyvin mutta ympäristö on hivenen tylsä.


9. Richter Belmont

Tämä taistelu nousee näin korkealle johtuen siitä, mitä tähän on kätketty. Taistelun voi käydä siten että tappaa Richterin, mutta toinen vaihtoehto on tutkia linnaa ja saada haltuunsa lasit joilla näkee valokehrän jonka tuhoaminen johtaa käänteiseen linnaan. Tämä on erittäin hyvä käänne tarinaan joka on hyvin vahva. Tässä on yksi syy miksi, pomotaistelussa ei ole tarkoitus kukistaa pomovihollista, vaan takapiru.


8. Succubus

Sanotaan että jos pelissä etenee niin että ei huomioi pieniä asioita, niin tämä voi tulla melkoisena yllätyksenä. Itse huomaan yksityiskohdat varsin hyvin joten tämä ei tullut ihan puun takaa. Se miten taistelu alkaa on erityisen hyvä. Katsaus Alucardin menneisyyteen tuo taisteluun oitis oman painokkuutensa. Sitten savuverhon takaa paljastaa hyvin kaunis vihollinen. Kenttä itsessään on erittäin upea näky ja tuo taisteluun oman painonsa. Succubus on taistelu jossa haaste, vihollinen, tarina ja ympäristö kaikki toimivat esimerkillisesti.


7. Legion

Yksi omalaatuisimpia taisteluita. Valtaosassa vihollisia on selvää että mikä on vastassa ja miten sitä vastaan taistellaan. Niin on tässäkin, mutta sellainen lisäjuttu tulee siinä kohtaa kun käy ilmi että tämä valtava pallo koostuu ihmismäisistä olennoista joita putoaa lisää tapettavaksi kun hyökkää vihollisen kimppuun. Ensin taistelu tuntuu hyvin helpolta ja yksinkertaiselta, mutta kun legioonan sisus paljastuu, niin mukaan tulee aivan uusi haaste joka tekee taistelusta lyhyessä hetkessä paljon vaikeamman. Legion on yksi kekseliäimpiä taisteluita ja erittäin hyvä kokonaisuus, kenttää myöten.


6. Death

Sanotaan että taistelussa Kuolemaa vastaan, mukana on erittäin vahva tarinallinen paino. Viikatemies on se joka vei Alucardin varusteet alussa ja nyt on takaisin maksun aika. Death on varsin haasteellinen vihollinen ja samalla aikaa erityisen näyttävä sellainen. Supermuoto ei ole yhtä hieno kuin se klassinen muoto, mutta taistelu itsessään on todella miellyttävä kokemus ja kyllä tunnelma nousee tarinan kautta omalle tasolleen.


5. Cerberus

Tämä on yksi omia suosikkejani. Tässä taistelussa käydään ottamaan yhteen itse Tuonelan vartijan kanssa. Cerberus on mytologiassa erittäin kiinnostava ja usein varsin hyvin tehty olento. Tässä pelissä oli todella iloinen yllätys että vastassa on tämä kolmipäinen koira. Taistelu on omalla tavallaan haastava, mutta tämä on tapaus jossa pomovihollinen olisi voinut olla vaikeampikin. Tässä taistelussa on myös yksi pelin parhaita areenoita, erittäin hyvä kokonaisuus, todellakin tämän pedon arvoinen.


4. Fake trio (Trevor, Sypha & Grant)

Tässä taistelussa on oikeaa painokkuutta, yllättävyyttä, haastetta ja tunnelmaa. Vastaan tulee Alucardin vahvat taistelutoverut kun kopiot soturi Trevorista, maagikko Syphasta ja varas Grantista kaikista käyvät Alucardin kimppuun. Trevor on tehokas taistelija ruoskansa kanssa, Sypha on kauempaa taisteleva maagikko joka heittelee loitsuja. Grant taas härvää pitkin kenttää, hakien oikeaa iskupaikkaa. Areena on erittäin hyvä näytön paikka tälle taistelulle jossa haaste on todellakin kohdallaan.


3. Doppelganger

Tässä on todellista kaksintaistelun tunnelmaa. Vihollisena on Alucard itse, tai hänen kopionsa. Tämä on juurikin oikealla tavalla haastava taistelu, saattaa jopa olla yksi pelin vaikeimpia. Vihollinen käyttää samoja temppuja kuin pelaaja ja nyt katsotaan että kumpi on parempi. Vihollinen on näyttävä ja paikka jossa taistelu käydään on juurikin oikeanlainen. Tilaa ei ole liikaa joten on syytä huomioida se, samalla kun pitäisi pysyä liikkeessä ja katsoa milloin on hetki iskeä ja milloin torjua tai väistää. Tässä on helposti yksi koko pelin mielekkäimpiä taisteluita jossa kaikki tärkeimmät asiat kohtaavat.


2. Wolfman & Minotaur

Sanotaan että yksi asia tässä pelissä todella harmittaa, se että Susimiestä vastaan ei missään kohtaa taistella yksi vastaan yksi. Mutta kun katsotaan tätä taistelua on pakko sanoa että kyllä tässä on vain paljon kaikkea mikä on tehty enemmän kuin oikein. Tässä tulee yllätyksenä että oletkin vastakkain kahden vihollisen kanssa, jotka todellakin tukevat toisiaan erinomaisesti. Ihmissusi on nopea ja minotaurus on vahva. Kun vastassa on kaksi vihollista niin taktiikka on muutettava sen mukaiseksi. Tämä taistelu on myös tarinallisesti erityisen vahva mutta kyllä se tunnelma ja asenne todella merkitsee. Molemmat viholliset ovat todella hyviä ja haaste on varsin korkea.


1. Dracula

Kyllä tähän sitten päädytään. Kaiken jälkeen, vastassa on pahoista pahin, Vlad Tepes itse, Alucardin isä. Tämän takia tässä taistelussa on kaikkein vahvin tarinallinen painokkuus. Tunnelma on myös huipussaan koska kaikkien haasteiden jälkeen on päädytty tähän paikkaan. Vastassa on alue jossa on täysi pimeys ja vastakkain vain ja ainoastaan isä ja poika. Sanotaan että Dracula on todella näyttävä vihollinen, vaikka tämä iso hirviövaltaistuinhässäkkä onkin vähän yliampuava. Itse olisin tavallaan toivonut että taistelussa Dracula olisi ollut enemmän kuin doppelganger, se olisi ollut tapa tehdä vielä legendaarisempi. Mutta kyllä täytyy sanoa että tämä on ehdottomasti yksi parhaita viimeisiä taisteluita koskaan, videopelihistoriassa. Kaikki palaset ovat kohdallaan ja vaikka niitä tiettyjä kauneusvirheitä löytyykin, niin tämä on juurikin oikea loppuhuipennus tälle legendaariselle pelille.