Monet huonot puolet ovat sellaisia että ne pystyy sivuuttamaan varsin helposti kun taas toiset ovat sellaisia että ne todella ärsyttävät ja saattavat jopa laskea pelin yleistä tasoa jonkin verran alaspäin.

 

 

 

Jotkut heikkoudet voivat olla sellaisia, että niitä on muissakin peleissä.

Sen verran rajoitan tätä, että yksittäisiä hahmoja ei tähän kelpuuteta, sillä huonoimmille hahmoille on ihan omiakin listoja.

 

EPÄKUNNIALLISIA KUNNIAMAININTOJA

 

Hahmokehitys - Code Vein

Tämä on yksi asia jonka peli todella tarvitsisi. Tavallaan tämä tulee vastaan Koodien valinnassa ja ominaisuuksien valinnassa, mutta tämä on yksi tapaus, jossa Soulstyylinen ominaisuuksien tehostus olisi todella paikallaan.

 

Voimalinkki syö elinvoimaa - Transformers

Pelihahmo voi voimalinkillä tehostaa hyökkäysvoimaansa, mutta tämä ominaisuus kuitenkin kuluttaa pelihahmon omaa elinvoimaa niin nopeasti että se on täysin käyttökelvoton tehoste.

 

Tehtävien itseääntoistavuus - Marvel's Avengers

Tehtävissä tupataan tekemään samoja asioita uudestaan ja uudestaan, ilman että mitään oikeaa vaihtelua on edes yritetty tuoda mukaan.

 

Liian helpot pomotaistelut - Castlevania: Symphony of the Night

Aika monet pelin pomovihollisista tuntuvat liian helpoilta, mikä on sinällään aika harvinainen heikkous peliin. Mutta esim. Cerberus olisi saanut olla vaikeampi.

 

Pistooli puuttuu - Doom Eternal

Tämä on ongelma lähinnä siksi, että tässä pelissä voi periaatteessa loppua ammukse kaikista aseista mutta omalla kohdalla pistooli on tyyliseikka räiskintäpelissä.

 

24. Vaihtoehtojen vähäisyys - Cyberpunk 2077

Tämä on niitä pelejä, jossa on niin paljon heikkouksia ja niin paljon puutteita, että on erittäin vaikeaa valita sitä yhtä ja ratkaisevaa. Sanoisin että omalla kohdalla tuntuu että se kaikki kuitenkin päätyy siihen, että niitä vaihtoehtoja on lähemmäs kaikkialla aivan liian vähän. Liian vähän romanssivaihtoehtoja, liian vähän oikeasti hienoja vaatteita, liian vähän dialogiin merkittävästi vaikuttavia päätöksiä ja tarinapäätöksiä ylipäätään. Tämä on peli joka on tehty niin hätäisesti, että mikään ei ole niin laadukasta ja laajaa, kuin sen olisi pitänyt olla.

23. Tulvamekaniikkapomotaistelut - Remnant: From the Ashes

Liian monessa tämän pelin pomotaistelussa on vallitsevana mekaniikkana se, että pomovihollisen lisäksi pelaaja saa kimppuunsa valtavan määrän pikkuvihollisia ja joskus ei edes niin pikku vihollisia. Tuntuu että sen sijaan että pomovihollisesta olisi tehty se haaste, on sitä haastetta pyritty kerryttämään lisäämällä vihollisia ruutuun joita väistellä tai ampua.

22. Vaihtoehtoisten hahmomallien puuttuminen - Spyro: Reignited Trilogy

Tämä näkyy erityisesti kolmannessa pelissä ja jos jokin esimerkki pitää hakea, niin Moneypagsissa. Tämä hahmo todellakin olisi tarvinnut erääseen loppupuolen rahatehtävään vaihtoehtoisen animaatiomallin koska se standartimalli ei vain toimi siinä tilanteessa. Siitä ei välity samanalista tunnetta mitä alkuperäisessä pelissä välittyi, rajallisen hahmografiikan ansiosta. Tämä on aika pieni asia, mutta tuntuu todella isolta koska muutoin tämä peli on lähemmäs virheettömästi paranneltu.

21. Liian vähän Dantea - Devil May Cry V

Hyvin näennäinen kauneusvirhe. Danten osuudet ovat ylivoimaisesti koko pelin parhaita ja siksi niitä haluaisi enemmän. V on lähinnä turha täytehahmo ja Nero on vain heikompi versio Dantesta. Onhan se vaihtelu tietysti kivaa, mutta suurimman osan pelistä, ainoa mitä odottaa on se, että pääsee pelaamaan Dantella.

20. Suppea lopetus - Mass Effect 3

Lopetus jossa ei juuri yhtään käytetä kolmen pelin aikana tehtyjä päätöksiä ja tarinamahdollisuuksia. Siis kolmen trilogian ajan on tehty erilaisia päätöksiä, lähennytty liittolaisten kanssa ja saatu aikaan vaikka mitä, tämä lopetus (myös se pidennetty versio) aivan liian suppea, koska siinä ei oikeastaan kerrota yhtään siitä, että mitä liittolaiset tekivät myöhemmin.

19. Ylimoitettu laajuus - Assassin's Creed: Valhalla

Osa syy tähän on siinä, että tämän kaiken läpikoluaminen on turhankin puuduttava idea jo pelkästään ajatustasolla. Toisekseen, yli puolet tästä kaikesta on samojen asioiden toistamista uudestaan ja uudestaan johon kyllästyy lopullisesti jo kauan ennen kuin nämä kaikki on tehty. Laajuudessa ei monesti ole mitään pahaa, koska silloin pelistä saa enemmän irti. Mutta tämä on jälleen yksi tilanne jossa määrä ei korvaa laatua.

18. Vesitetyt kohtaukset - Kingdom Hearts II

Läheistä sukua hätäisesti tehdyille osuuksille, mikä pätee koko sarjaan, kuten myös tämä. KH2 nyt vain on se mikä tulee ensimmäisenä mieleen. Jotkut kohtaukset ovat sellaisia, että niissä on todellakin oikea ajatus, mutta se tapa jolla kaikki toteutetaan on elokuvan vastaavaan kohtaukseen verrattuna todella heikosti tehty. Ei ole voitu suoraan kopioida pätkää elokuvasta, vaan sen sijaan on tehty hyvin mitäänsanomaton, laiska ja paikoitellen jo häpeällisen vesitetty versio kyseisestä kohtauksesta.

17. Tietyn hahmon vaativat sivutehtävät - Lord of the Rings: War in the North

Jokunen tehtävä vaatii käyttämään tiettyä hahmoa, että sen pystyy suorittamaan, mikä tuntuu aika tökeröltä vedolta, varsinkin kun sitä ei pelissä oikeastaan edes kerrota, vaan pelaajan pitää joko itse tietää se, tai lukea siitä. Muutenkin koko moninpelin mukaan änkeäminen on aika huono idea, varsinkin kun yksinpelissä mihinkään kahdesta muusta hahmosta ei voi oikeastaan edes vaikuttaa, mutta se on kokonaan uusi heikkous.

16. Puuttuvat pomotaistelut - Kingdom Hearts: Dread Drop Distance

Lähinnä yksi pomotaistelu puuttuu selvästi, mutta sarjan muissakin peleissä on tietyissä pätkissä tehty oikoteitä, joissa ei sitten tarjotaan pomotaistelua joka selvästi kuuluisi kyseiseen peliin. Jo ensimmäinen Kingdom Hearts teki näin, mutta tässä pelissä se on mennyt aivan liian pitkälle.

15. Live Service asetelma - Marvel's Avengers

Tässä pelissä on muutama todella valtava heikkous ja sitten muutamia näennäisiä heikkouksia. Itse kuitekin nostaisin esini sen yhden heikkouden joka on kuin se kaiken pahan alku ja juuri, nimittäin tämä jonkin pässinpää ääliön idea tehdä tästä pelistä live service mallia noudattava kokonaisuus, sen sijaan että olisi panostettu tarinaan. Pelissä on puolensa, mutta tämä live service idea on se mistä kaikki ongelmat ovat alkaneet, sillä se rutto saastuttaa kaiken. Tietysti tehtävätavoitteiden hyvin nopea toisto ei kerää minkään valtakunnan pisteitä, mutta Live Service on, mistä kaikki alkaa.

14. Edeltäjän tarinalliset heikkoudet uudestaan - Red Dead Redemption 2

Tarinallisesti tässä pelissä tehdään tietyt virheet uudestaan ja vaikka ne eivät ole pelin ainoita heikkouksia, niin ne ovat juurikin niitä, joiden ei todellakaan olisi pitänyt toistua. Se että lopuksi pelihahmo vaihdetaan taas kun ensimmäinen törkeästi tapetaan, kuin uusi keskisormen näyttö pelintekijöiltä. Kyllähän niitä virheitä on muitakin, mutta tämä on niin härskisti tehty, että se on sulaa tyhmyyttä.

13. Pistooli on ihan lelu - Darksiders

Mitään vahinkoa tällä ei saa aikaan, vaikka sillä voikin ampua vihollisia. Pistooli on enemmänkin pulmanratkontatyökalu, mikä tuntuu suorastaan pelaajan kiusaamiselta. Siis ihan ymmärrettävää että pistooli ei ole se tehokkain ase, mutta voisi luulla että tästä pistoolista olisi jotain hyötyä kun Warin velipoika Strife kuitenkin taistelee sillä.

12. Taistelusysteemi - Dragon Age: Origins

Voisi olla merkittävästi parempi ja on tässä pelisarjassa parantunutkin merkittävästi. Tosin tämä on parempi kuin KOTORin vastaava. Tietysti samasta aiheesta puhuttiin jo aiemmin, mutta kun löytyy peli, jossa taistelusysteemi on se huonoin asia, niin sitä on pakko korostaa siitä syystä, että tämän mekaniikan pitäisi olla sieltä parhaasta päästä. Todella monissa peleissä nimittäin taistelu on se paras osa. Jos tästä aiheesta kasaa seuraavan listan, niin Witcher tulee siellä vastaan tästä samasta aiheesta.

11. Päähenkilöllä ei ole äänenäyttelyä - Star Wars: Knights of the Old Republic

Jotakin jonka tuleva remake voi sitten tehdä paremmin, kunhan korjaa myös taistelumekaniikan. Aina kun tälläinen peli tulee vastaan, niin nostan tämän heikkouden jalustalle, jos pelissä muuten pyritään tilanteeseen että ideana olisi kattavat keskustelut ja dialogivalinnat.

10. Itseään toistavat päätehtävät - Assassin's Creed IV: Black Flag

Siinä ei ole mitään mieltä että päätehtävissä pitää kerran toisensa jälkeen seurata ihmisiä, hyvin varovasti. Tuntuu että ehto tarinan etenemiselle on juurikin tälläisten tehtävien tekeminen, mikä suorastaan pakottaa tekemään väliin muutamia sivutehtäviä, jos haluaa saada minkäänlaista vaihtelua kokonaisuuteen.

9. Mielikuvituksettomat viholliset - Star Wars Jedi: Fallen Order

Erikoisviholliset sun muut eivät ole sieltä kekseliäimmästä päästä ja tämä näkyy isossa osassa pomovihollisiakin. Siis kun pomovihollisena on normaali vartijadroidi, joka on vieläpä aika tylsän näköinen, niin ideat ovat vähissä. Palkkionmetsästäjät ovat liian samanlaisia toistensa kanssa ja yhtä vihollista vastaan taistellaan turhankin monta kertaa. Erikoisvihollisetkin ovat kestävämpiä versioita normaaleista vihollisista. Pomovihollisissa saisi olla enemmän Gorgaran tasoisia, oikeasti erinomaisia taisteluita.

8. Hyppimisen ja laskeutumisen kömpelyys - Transformers

Muutamia kohtia löytyy joissa pitäisi laskeutua liidosta tarkasti, tai tehdä pikkutarkkoja hyppyjä. Ei tule onnistumaan. PS2 aikakaudella tälläiset asiat olivat helposti aika kulmikkaita mutta tämä peli on jopa niillä standarteilla todella heikosti toteutettu mikä tekee muutaman kentän muutamasta kohdasta murhaavan haastavia ja aivan vääristä syistä.

7. Hiomaton pelattavuus - Code Vein

Tämä korostuu pääasiassa pomotaisteluissa, kun pitäisi pystyä jouhevasti tekemään väistöliikkeitä, parryja ja vastaavaa. Siinä ei vain tunnu olevan samanlaista erittäin jämptiä ja vastaanottavaa otetta mikä vaikkapa Bloodbornessa on. Code Vein on tässä mielessä jotenkin hidas, mikä ei juuri tee pelille isompia palveluksia. Muutoin pelin toiminta on erittäin hyvää, mutta se on tämä yksi osa-alue mikä merkittävästi kampittaa sitä pelattavuutta, etenkin pomotaisteluissa, jossa tästä olisi oikeasti hyötyä. 

6. Selkeät täytetehtävät - Batman: Arkham Knight

Dragon Age: Inquisition olisi myös erittäin osuva valinta tähän. Hyvin paljon sellaisia tehtäviä jotka ovat vain oheistekemisenä. Batmanissa on miinan purkua ja tarkastuspisteiden tuhoamista kun taas DA: Inquistionissa on repeämien sulkemista. Ne ovat oheistekemistä joita viljellään aivan liikaa, niin paljon että ne ovat enemmänkin puuduttavaa toistoa, kuin mielekästä vaihtelua, juurikin siksi, koska niitä on niin tuhottoman paljon ja Batmanissa, ne pitää monesti vielä ensin löytää.

5. Uniikkien aseiden puuttuminen - Middle-Earth: Shadow of War

Määrä ei laatua korvaa, ei ainakaan tässä tapauksessa kun sitä roinaa on enemmän kuin tarpeeksi. Shadow of Mordorissa oli Urfael miekka, no sellainen on tässä pelissä tavallaan, mutta sitä ei voi kehittää ja se jää nopeasti monien muiden miekkojen varjoon, mutta monet näistä paremmista miekoista ovat aika rumia ja nopeasti taas parempi miekka korvaa nekin. Sama pätee myös muihin varusteisiin ja koko tilanteesta tulee todella äkkiä loputon suo josta ei ole mitään toivoa päästä pois.

4. Mystique ja John Wrath - X-Men Origins: Wolverine

Tämä on todella typerä ratkaisu ja helposti yksi kaikkien aikojen huonoimpia romansseja pelihistoriassa. Puhumattakaan että tässä pilataan yhtä aikaa sekä Mystique että Night Crawler. Ei muuta sanottavaa.

3. Tarina - The Last of Us: Part II

Tätä voisi vähän tiivistääkin, mutta niin monella tavalla, tämä on se mihin se kaikki aina kulminoituu. Voisin sanoa että koko Abbyn osuus on täyttä roskaa, mutta siinäkin palataan aina siihen, että tarina ei saavuta sitä, mitä siltä ainakin itse toivoin, kun taas pelattavuus onnistuu erityisen hyvin. Joelia käytetään liian vähän, Dinaa ja Mannya käytetään liikaa ja lopetus on erittäin huono, lähemmäs täysin pelaajan valintaa huutava päätös.

2. Halpa tarinankerronta - Soul Calibur VI

Jo Soul Calibur III kertoi tarinaa animaatioille, joten miten pihi pitää tekijän olla, että ei pyri vähintään samaan uudemmassa pelissä. Heti kun tätä vertaa InJustice 2 peliin, niin sen todellisen laatueron näkee erittäin selvästi. Tarinaa kerrotaan hahmokorteilla ja pelkällä tekstillä. Muutamissa harvoissa paikoissa on laadukasta animaatiota, joten se ei ollut mahdoton ajatus, sitä vain ei jostakin syystä sitten käytetty ja se todellakin kertoo siitä laadusta jotakin.

1. Ei risteäviä tarinoita - Resident Evil 2 Remake

Alkuperäisessä Leonin ja Clairen reitit risteävät useaan otteeseen ja he vaihtavat kuulumisia ja jakavat resursseja. Tässä remakessa se idea on kadonnut kokonaan. Kaksi nippa nappaa näkee toisiaan, heillä on lähes täysin samat puzzlet, he kulkevat samoja reittejä ja muutenkin kaksi mukavas erillistä reittiä ovat niin lähellä toisiaan, että heidänhän pitäisi nähdä toisensa melkein kokoajan. Se tarinankerronta mikä oikeasti loisti alkuperäisessä, on täysin teurastettu tässä uusintaversiossa, joka muutoin on merkittävästi parempi peli