Hyvä tarina paikkaa helposti monet pelilliset virheet, mutta edes todella hyvä tarina ei suoraan pelasta täysin surkeaa peliä. Positiivista on kuitenkin se, että tarina voi olla erittäin hyvä erittäin pienistäkin syistä, mutta erityisen hyvä tarina on todella monen asian summa, johon vaikuttavat erittäin pienetkin asiat kokonaisuudessa.

 

 

 

Vain yksi per sarja (kun peleissä on jatkuva tarina)

- Monet pelisarjat pitävät sisällään yhtenäisen tarinan joten se osa valitaan, jossa tarina on parhaimmillaan.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Cyberpunk 2077

Pääasiassa hyvä tarina, vaikka siinä saisikin olla enemmän ratkaisevia päätöksiä.

 

Second Sight

Tarina joka tuntuu kokoajan muuttuvan pelin edetessä

 

Catherine

Pelaajasta riippuen tarina voi olla melko monenlainen. Omani oli yliluonnollinen.

 

Call of Duty Black Ops: Cold War

Tiivistunnelmainen vakoojatrilleri hyvällä käänteellä ja tarpeettomalla cliffhangerlopetuksella

 

Death and Taxes

Erinomainen asetelma joka avautuu hiljalleen

 

24. Dead to Rights: Retribution

Kliseinen, mutta silti toimiva tarinakokonaisuus jossa todella hyvä ote alusta loppuun asti. Niin ja Shadow, Shadow kantaa pitkälle. Pelkästään pelin aloitus on todella hyvä, mutta taustoituksen kanssa juoni paranee oitis. Vaikka peli onkin monella tavalla kuin ennalta-arvatta poliisisarja tai leffa, niin ainakin se on hienosti tehty sellainen. Tunnelma on onnistunut ja onpahan olemassa jokin syy ampua porukkaa ja usuttaa koiraa heidän kimppuunsa.

23. Ghost of Tsushima

Historian tapahtumien lomaan keskittyvä hienosti rakentuva tarina kaikkine suht kliseisine käänteineen. Pääasiassa kokonaisuus on kuin mikä hyvänsä samuraielokuva, mutta vaikka paketti on aika kliseinen ja ennalta-arvattava niin ainakin se toimii erittäin hyvin.

22. Marvel's Guardians of the Galaxy

Varsin hyvä tarina Galaxin vartijoista, joka alkaa todella ryminällä kun ensimmäisen jakson ensimmäisessä pätkässä tehdään se mihin MCU:lta meni koko Infinity saaga. Siitä eteenpäin mennään kuitenkin aika isoilla ratkaisuilla ja varsin pelin lopputulos voi olla todella erilainen riippuen valinnoista, mikä tekee tästä kokonaisuudesta samalla tavalla erityisen kuin monista muistakin TT:n peleistä. Lisäksi tässä pelissä kaikkien ryhmän jäsenten taustoja availlaan vähän.

21. Mafia: Definitive Edition

Juurikin sellainen todella klassisen oloinen mafiatarina kaikkine ilmiselvine käänteineen. Mutta tapa jolla tarina on kerrottu ja jaksotettu toimii todella hyvin. Vaikka monet tilanteet arvaakin ennalta, niin luvassa on silti useita erittäin hienosti tehtyjä hetkiä jotka todellakin onnistuvat luomaan vahvan tunnelman järjestäytyneen rikollisuuden maailmasta loppuun asti, johon jatko-osat eivät ole yltäneet yhden yhtä kertaa.

20. Days Gone

Heikosta päähenkilöstä ja useasta huonosta sivuhahmosta huolimatta on peli tarinallisessa mielessä oikein hyvin kerrottu zombien täyttämä maailmanloppukertomus. Monet pelin käänteet arvaa kyllä ennalta mutta monet eri puolet paketista on kerrottu todella hyvin ja jaksotettu hyvin. Lisäksi huonojen hahmojen joukossa monet muut hahmot korostuvat erinomaisesti ja tarina mahdollisesti tulee vielä jatkumaankin.

19. The Messenger

Tarina alkaa melko tavanomaisesti. Sankari saa tehtävän ja lähtee matkalle. Matkan aikana kokonaisuudesta alkaa paljastua kokoajan enemmän uusia puolia, erinomaisen huumorin sävyttämänä. Tietyssä vaiheessa paketti saa aivan uudenlaisen merkityksen mitä huvittavimmalla tavalla. Tämän lisäksi siinä puolenvälin tienoilla peliin tulee kokonaan uusi puoli lisää.

18. A Way Out

Vaikka peli rakentuukin monien kliseiden päälle, niin ainakin se on hyvin rakennu kokoelma. Kaikki alkaa vankilapaosta ja johtaaa monien seikkailujen kautta tulitaisteluun jossa ratkeaa aivan kaikki. Kahden miehen tuskien tiet särkevät väkisinkin toisen puolen sydämet ja vaikka paketti onkin monin paikoin ennalta-arvattava, niin ainakin se hauska ja näyttävä kokonaisuus käydä läpi.

17. Dark Messiah of Might and Magic

Kaikki mikä alkaa melko tavallisenoloisena fantasiatarinana kehittyy kokoajan enemmän ja enemmän arveluttavampaan suuntaan kun pelaajalle tapahtuneet tilanteet alkavat saamaan uusia puolia. Kaikki johtaa lopulta paljon isompaan kokonaisuuteen jossa pelihahmolla on paljon isompi ja merkittävämpi rooli kuin aluksi vaikuttaa. Siinä ohessa alkaa käymään myös todella selväksi että kukaan kuvioissa mukana ollut ei ole sitä miltä aluksi vaikutti.

16. Immortal: Unchained

Tämän pelin tapauksessa kokonaisuus rakentuu yhteen isoon yllätykseen pelin loppupuolella ja sen jälkeen kokonaisuuden alkaa nähdä aika eri tavalla. Tosin samalla aikaa on sääli että näin yllättävä ja erilainen loppuratkaisu on hassattu näin heikosti toteutettuun peliin.

15. Spawn: Armageddon

Spawn tyylisessä mielessä erittäin onnistunut tarina. Siis kokonaisuus ei nyt ei ole mitään sellaista joka on pakko kokea, mutta kun otetaan sellainen hahmo kuin Spawn, niin Armageddonin tarina kertoo ne oleellisimmat asiat ja siirtyy siitä sitten erinomaisesti luotuun kokonaisuuteen jossa tämä aihealueen isoimmat jutut tulevat hyvään käyttöön. Vaikka kokonaisuus onkin monella tavalla ennalta-arvattavaa, niin siitä huolimatta siinä on todella hyvä asenne ja fiilis joka pitää paketin erinomaisesti kasassa.

14. Call of Duty: Modern Warfare 3 (Modern Warfare sarja)

Modern Warfare on helposti se osa Call of Dutya joka on onnistunut isona tarinakokonaisuutena nousemaan astetta paremmaksi. Henkilöhahmot toimivat hyvin vaikka pelaajan ohjaamat hahmot ison osan ajasta ovatkin lähinnä täytettä. Käänteet ovat todella hyviä ja nykyaikaan sijoittuvana kokonaisuutena paketti onnistuu yllättämään todella merkittävästi ja korottamaan panoksia useammankin kerran. Isona kokonaisuutena kolmen pelin tarinat toimivat todella hyvänä kokonaisuutena ja kaikki todellakin saavuttaa lakipsiteensä kolmannessa pelissä.

13. Silent Hill 2

Kokonaisuutena toimiva ja psykologinen kauhutarina joka ahdistavuudessaan ja juuri oikealla tavalla onnistuneilla kauhutyyliseikoillaan tarjoaa erittäin tunnelmallisen kokonaisuuden. Pelin juonikuviot toimivat erinomaisesti sillä tapa jolla kokonaisuus on jaksotettu ja miten kaikki lopussa sopiikaan yhteen. Tunnelma on monesti se mikä pelissä ratkaisee.

12. Zero Time Dilemma

Monimutkainen kokonaisuus joka ensimmäisellä kerralla päättyy erittäin nopeasti, mutta joka pitkässä juoksussa kehittyy kehittymistään, monimutkaistuen jokaisella askelmalla, kunnes jäljellä on enää sellainen palapeli joka vaatii aika paljon ajatustyötä jotta sen todella tajuaa, jos tajuaa. Tarinallisessa mielessä kokonaisuus on yllättävän toimiva, vaikka sen kokeminen onkin helposti työn ja tuskan takana.

11. Godfather

Tuttu ensimmäisen elokuvan tarina tuttuine kohtauksineen, mutta uudesta näkökulmasta uusilla lisäkuvioilla. Tuntuu yllättävän tuoreelta sillä vaikka monet isot kuviot ovatkin elokuvan nähneille aivan selkeitä, niin kun niitä seuraa uudesta näkökulmasta uusilla lisävivahteilla, niin silloin tarinasta saa irti aivan uuden tarinan. Elokuvan tapahtumat ovat edelleen se päänäyttämö, mutta siinä ohessa käydään läpi myös pelihahmon omaa tietä siellä kulisseissa.

10. Call of Juarez: Gunslinger

Täyttä valetta ja osatotuuksia. Vai onko? Tämä westerntarina on sitä tasoa että se vaikuttaa aluksi selvältä valheelta jossa on runsaasti liioittelua, mutta siinä on myös sen tyylinen tarina joka todella viihdyttää koska yhdistelee niin paljon erilaisia historiallisia henkilöitä hyvään toimintaan. Tarinallisessa mielessä tuntuu että päähenkilö olisi voinut olal parempikin, mutta se on pääasiassa sivuseikka.

9. Immortals: Fenyx Rising

Komedia kreikkalaisen mytologian piiristä. Pelkästään Zeusin ja Prometheusin välinen kemia ja ylijumalan satunnaiset kommentit milloin mistäkin onnistuvat korostamaan sitä että kyseessä on todella hauska kokonaisuus. Mitään osaa paketista ei oteta turhan vakavasti mikä todellakin toimii tarinallisessa mielessä. Tuttuja hahmoja riittää ja erinomaisia draamasarjakäänteitä myös eri jumalien välillä, mikä todellakin tuo peliin sellaisen todella letkeän komediasarjafiiliksen jota mielellään näkisi enemmänkin.

8. F.E.A.R (FEAR sarja)

Yliluonnollinen ja kauhusävytteinen jännitysnäytelmä joka onnistuu luomaan erinomaisen kokonaisuuden, vaikka vain ensimmäisen pelin perusteella. Pelissä on juurikin sellainen tiivis tunnelma jossa kauhupuoli on paremmin mukana kuin monissa muissa peleissä ollenkaan. Tarina ei ole se kaikkein ilmeisin ja selkeimmin esillä oleva, mutta se on omiaan luomaan kokonaisuuteen sellaista monitahoista ja salaperäistä tyylikkyyttä. 

7. The Council

Historiallisia hahmojen yliluonnollisiin tapahtumiin yhdistelevä salaseuran ympärille rakentuva jännitysnäytelmä jonka tarinallinen painokkuus rakentuu pelaajan hahmon rakentamisen ja muutamien kriittisten päätösten ympärille. Varsinkin loppua kohden kokonaisuus lisää merkittävästi kierroksia ja onnistuu yltymään täysin pois historiallisista ympyröistä ja siirtyen enemmän ja enemmän tilanteisiin jotka ovat täyttä fiktiota.

6. Thronebreaker: Witcher Tales

Esiosa Witcher trilogialle sillä Geralt on mukana hyvin vähän, toimien yhtenä juonielementtinä. Pääpaino on paljon enemmän kuningatar Meavessa ja hänen lähipiirissään. Pelaajan valinnat muokkaavat osia tarinasta ja lopputulos voi olla merkittävästi erilainen eri pelikerroilla, riippuen juurikin siitä että ketä porukasta onnistuu miellyttämään ja ketä ei. Witcher tyylikkyys on hienosti osana tätä kaikkea ja vaikka paketti ei trilogian tasolle suoraan ylläkään, mutta ei se kauaskaan jää. Pääasiassa syy on siinä, että tämä on yhden pelin pituinen kun taas trilogia ehti koota pakettia kolmen pelin ajan.

5. Code Vein

Tarina joka on kuin yhdistelmä pariakin animesarjaa kaikkine kliseineen. Paljon todella hyviä hahmoja, oma kiinnostava mytologiansa ja hyvä jaksotus. Tarina itsessään toimii erinomaisesti juuri siksi että vaikka se onkin paikkapaikoin sellaista animekoheltamista, niin siinä on monia erinomaisesti lisättyjä pieniä asioita jotka todella vahvasti korostavat sitä isoa kokonaisuutta jota rikastetaan enemmän ja enemmän pelin edetessä. Vaikka monet asiat ovat sellaisia jotka tuntuvat todella tutuilta sieltä täältä, mutta ainakin pääasiat toimivat erittäin hyvin.

4. Metro: Last Light (Metro sarja)

Metro sarjan kohdalla on hyvin vaikeaa sanoa että mikä osa olisi oikeasti se paras, sillä ensimmäisen osan yllättävän toimiva kokonaisuus luo upeasti maailman jossa jatko-osa sitten korostaa panoksia ja onnistuu tekemään entistä paremman kokonaisuuden. Ensimmäisen pelin kanssa kaikki tulee yllätyksenä koska maailma on niin vieras. Toisen pelin kanssa se taas rakentuu ensimmäisen päälle ja silloin osaa jo pelata pelin säännöillä ja tarina rakentuu myös eri tavalla. Ehkä siksi se kahden ensimmäisen pelin tarinakokonaisuus toimii niin hyvin.

3. 007: Everything or Nothing

Pierce Brosnanin todellinen viimeinen Bond. Everything or Nothing on tarinallisesti erinomainen kokonaisuus joka on niin Bond kuin vain Bond voi olla. Tarinasta löytyvät pitkälti kaikki ne asiat mitä kunnon Bond elokuvalta voi toivoa. Willem Dafoe on erinomainen Bond roisto ja kokonaisuutena tämä peli on tarinallisesti ja tyylillisesti parempi kuin monet kokonaiset Bond elokuvat. Ehdottomasti kokemisenarvoinen tarina, vaikka pelattavuus onkin aikansa elänyt.

2. InJustice 2 (InJustice sarja)

Lepakkomiehen ja Teräsmiehen välinen taistelu kahden pelin läpi jatkuvana tarina saavuttaa todellisen huippunsa kakkosessa, mutta myös ykkönen toimii erittäin hyvin. Tämä synkkä osa multiversumia todella tarjoaa erinomaisen ja yllätyksellisen tarinan jossa hyvät ovat pahoja, pahat hyviä ja yllätyksellisiä käänteitä riittää. Vieläpä todella laadukkaalla toteutuksella.

1. Hades

Aika monet pelit menevät tarinankerronnallisessa mielessä todella tuttuja raiteita ja siinä mielessä Hades onnistuu yllättämään niin vahvasti että sen tarinallista kokonaisuutta ei millään voi olla kehumatta. Pelin tarinallinen kokonaisuus on niin valtava että se ei tunnu loppuvan koska niin monien hahmojen kautta niin monet eri sivutarinat jatkuvat ja jatkuvat. Vaikka pelissä onkin yksi päätarina, niin sekin tuntuu laajenevan ja laajenevan. Vaikka pelissä ei olekaan animaatioita nimeksikään, niin erinomainen ääninäyttely ja erinomainen jaksotus todellakin luovat erinomaisen kokonaisuuden, varsinkin indiepelien mittapuulla.