Ensimmäisen persoonan räiskinnät ovat niitä tapauksia joita tuntuu olevan todella paljon ja tulevan jatkuvasti lisää. Tämän ymmärtää todella hyvin sillä tietynlaista tyyliä näissä peleissä usein on. Mutta kun etsitään parhaista parhaita, niin monet jyrätään tylysti sivuun, vaikka niissä puolensa olisikin.

 

 

 

Ammuskelupelit saivat oman listansa, mutta kun teki mieli tehdä lista myös nimenomaan FPS peleistä, niin tässä ollaan ja tässä huomataan miten paljon näitä ensimmäisen persoonan räiskintöjä onkaan. Muutamat pelisarjat saattavat olla todellisia kuninkaallisia tässä lajissa, mutta näitä pelejä on niin paljon, että kyllä tämä yksi per pelisarja sääntö voidaan ottaa käyttöön.

Myös ne pelit missä räiskintä on selvästi ykkösjuttuna, mutta jaetusta muiden elementtien kanssa, voidaan hyväksyä, mutta pelit joissa räiskintä on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa esim. Warhammer: End Times - Vermintide ei ole varsinainen räiskintä, vaan ensimmäisen persoonan toimintapeli joka on helposti enemmän lyömäaseiden käyttämistä vaikka räiskintä onkin isossa osassa. Lisäksi itse kun pelasin Fallout 4:n ja kumppanit kolmannesta persoonasta, niin ne eivät ole osana listaa ja sitten on Oddworld: Stranger's Wrath joka on vain osittain FPS. Sama pätee pitkälti myös Star Wars: Jedi Knight II: Jedi Outcast peliin, joka myös on vain osittain FPS (ja lähinnä vain kun on pakko).

Yksi per pelisarja

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Left 4 Dead 2

Moninpelinä toimii huomattavasti yksinpeliä paremmin. Erinomainen valinta kun haluaa ampua laumoittain zombeja ilman mitään sen erikoisempaa.

 

Half-Life 2

Painovoima-ase ja varsin tyylikäs toteutus ovat plussaa, vaikka tarina onkin vähän niin ja näin, on räiskinnässä on ehdottomasti puolensa.

 

Wolfenstein: New Order

Tästä sarjasta on tavallaan hyvin haastavaa valita sitä oikeasti parasta peliä koska muutamassa pelissä on todella vahvasti oman puolensa. Perushyvää räiskintää joka tapauksessa.

 

Overwatch

Todella yliarvostettu peli, mutta myös aika hyvä räiskintä mistä kiitos menee suoraan kattavalle hahmovalikoimalla jossa monta oikeasti toisistaan erilaista hahmoa joilla pelatessa tuntuu todella omanaliseltaan. 

 

Destiny

Melkein se ja sama että onko valinta ensimmäinen vai toinen Destiny sillä kokonaisuutena kyseessä on hyvin samankaltainen duo.

 

24. BioShock: Infinite

BioShock sarjassa nyt ei mitään maailmaamuuttavaa ole, mutta Infinite onnistuu ehkä parhaiten tarjoamaan varsin onnistuneen kokonaisuuden oikeanlaisine tyyliseikkoineen, erinomaisine hahmoineen ja kiinnostava tarina on sekin plussaa. Tietysti, todella isot pisteet vetää myös todella hienosti tehty räiskintä.

23. Star Wars: Dark Forces

Pelisarja menee nopeasti pois tästä räiskinnästä ja tämäkin peli nousee joukosta edukseen vain siksi, että kyseessä on Star Wars peli. Tämä peli tarjoaa juurikin sellaista Tähtien Sodan otetta, vaikkakin vähän aikaansa nähneellä ulkoasulla ja pelattavuudella, mutta aikakauteensa nähden, tämä on todella onnistunut tapaus, vaikka se ei enää nykyään olekaan sieltä parhaasta päästä.

22. Judge Dredd: Dredd vs Death

Graafisesti aika rujo, mutta tyylillisesti, todella rautaa. Tässä pelissä on juurikin sellaista oikeanlaista Dredd otetta jossa on vain yksi mutta paljon ammuksia. Peli on vähän vanhentuneemman puoleinen, mutta se toimii erinomaisesti siitä huolimatta ja tarjoaa todella hyvän kokonaisuuden, vaikka ammuksia saisikin olla enemmän, jotta voisi vähän retostella.

21. Singularity

Yllättävän onnistunut tapaus jossa se ero keskivertoon massaan tulee siitä, miten hienosti ajan manipulointi on tuotu mukaan peliin. Monet kliseet ovat läsnä, mutta tapa jolla toimintaa on tehty oikeasti omanlaisekseen, auttaa peliä erottumaan joukosta edes hieman.

20. Paladins

Isoimmaksi ongelma nousee se, että kaikissa ei deathmatch tyylisissä kokonaisuuksissa on täysin muiden pelaajien taidon varassa, kun kyseessä tiimi peli on. Paladins kuitenkin tarjoaa monta todella hyvin tehtyä hahmoa mikä enemmän kuin onnistuu tarjoamaan mielekästä pelattavaa toimivana kokonaisuutena. Ilmaispelin kohdalla odotusten tulisikin olla vähän alempana, mutta Paladins sentään toimii ratkaisevilla tavoilla.

19. Metro: Last Light

Yksi tyylikkäimpiä ja syvään immersioon tähtääviä synkkiä tapauksia mitä FPS pelien joukosta löytyy. Luodit ovat arvokkaita, varovainen ja hiiviskelypainotteinen lähestymistapa on monesti se kannustettu ratkaisu, mutta suoraviivaisempi toiminta on myös mahdollisuus. Metro sarjassa tämä peli tuntuu löytävän sen parhaan tasapainon eri osa-alueiden välillä, sillä Exodus nojaa paljon enemmän hiiviskelyyn.

18. Quake 3: Revolution

Tästä pelistä on parhaiten jäänyt mieleen pari asiaa, viimeinen taistelu erittäin haastavaa Vadrigoria vastaan, sekä ne pitkät latausajat. Mutta pelattavuudessa tämä on todella onnistunut räiskintä sillä siinäon erittäin järeää asennetta. Aseet ovat mielekkäitä käyttää, rujo tyyli sopii kokonaisuuteen ja muutenkin pelissä on enemmän kuin puolensa monien kaltaistensa joukossa.

17. 007: Agent Under Fire

Tämä on jäänyt todella vahvasti mieleen monista moninpelisessioista ja siinä mielessä se onnistuu vetämään astetta pidemmän korren, vaikka onkin monella tavalla todella perusräiskintä. Mutta omassa lähipiirissä, tämä oli oman aikansa Goldeneye, sitä oli vain niin hauska pelata, vaikka se monesti menikin yhden kentän pelaamiseksi, mutta muutamilla vivahteilla.

16. Call of Duty: Modern Warfare 3

Erittäin haastava valinta koska sekä Advanced Warfare, että Modern Warfare 2 ovat erittäin vahvoja kandidaatteja, mutta koska pelattavuus on sitä samaa tasoa kaikissa, niin tarina ratkaisee ja kolmannessa Modernissa sodankäynnissä tarina on parhaimmillaan. Toiminta nyt on esimerkillistä räiskintää josta jokaisen FPS pelin tulisi ottaa mallia. Se on mielekästä, hauskaa ja erinomaisesti jaksotettua.

15. Pistol Whip

VR pelien joukossa ehdotonta eliittiä ja tyylillisesti tämä on sellainen jota voisi myös pelata ilman virtuaalitodellisuutta. Ammuskelussa on juurikin ne parhaat puolet pelattavuuden suhteen mutta myös tyylillisesti pistooliruoska on todella onnistunut ja miellyttävän näköinen.

14.  Halo: Combat Evolved

Master Chief nyt on todellinen äijä ja palautuva elinvoima on nerokas pelimekaniikka. Räiskintä on todella mielekästä ja pelin tarina ei sekään ole huono. Kokonaisuutena Halo on erittäin tasokas paketti hyvällä jaksotuksella ja muutamilla erinomaisilla aseilla. Siinä on muutamia aika ikäviä heikkouksiakin, mutta kyllä tästä huomaa, että siinä on pelisarjapotentiaalia.

13. Ziggurat

Tämä on niitä tapauksia joka onnistuu erottumaan joukosta erittäin selvästi, sillä räiskintä tapahtuu erilaisten taikavoimien muodossa. Vastaavia pelejä ei ollut tullut muita vastaan ja Ziggurat on paljon hauskempi peli kuin aluksi voisi ajatellakaan. Tässä on omanlaistaan koukuttavuutta ja vielä enemmän todella omanlaistaan tyyliä joka toimii, esimerkillisesti.

12. Rage 2

Todella Mad Max vivahteikas tapaus jossa maailma on rujo, aseet ovat karkeita ja kahjoja vihollisia riittää. Välillä ajellaan autollakin, mutta kyllä se räiskintä on pelin parasta antia. Rage 2 on edeltäjäänsä parempi monien tehosteiden ansiosta ja maailmaankin on tuotu vähän lisää väriä, tuomaan mukaan lisävivahteita.

11. Sniper Ghost Warrior Contracts 2

Tarkka-ampujapelien aatelia ja selvästi. Edeltäjäänsä verrattuna merkittävästi parempi ja juurikin ne tarkka-ammuntatehtävät ovat erityisen hyviä, mutta enemmän liikkumista vaativat tehtävät ovat myös todella vakuuttavasti toteutettuja erittäin hyvällä räiskinnälläkin jo niin haluaa edetä. Suunnitelmallinen toiminta on kuitenkin tämän helposti vahvinta antia.

10. Far Cry 3: Blood Dragon

Nostalgiaa todella tyylikkäällä ulkoasulla. Tyyliseikat tuntuvat pelissä olevan tärkeämpiä kuin mikään muu, mutta se ei tarkoita että kaikki olisi tehty toiminnan kustannuksella, sillä tässä pelissä on asennetta myös ammuskelussa. Aseissa on jytyä ja tyyliä samalla tavalla kuin pelihahmossa ja vaikka kokonaisuus onkin melko lyhyt, niin siinä on sitä jotakin, joka todella toimii.

9. Borderlands 2

Tämän pelin tapauksessa ensimmäisenä ja eniten pistää silmiin graafinen ulkoasu. Se on yksi parhaita valintoja joka pelisarjassa on tehty ja erottaa pelin nerokkaalla tavalla kilpailijoistaan. Pelattavuus on todella hyvällä tasolla ja useampi pelattava hahmo tarjoaa oitis vaihtelua. Niin ja tässä pelissä on aseita kymmenen pelin tarpeisiin. Monesti pelissä vedetään asiat aivan liikaa lekkeriksi, mutta samalla aikaa kyseessä on esimerkillisesti massasta erottuva ensimmäisen persoonan räiskintä, moninpelimahdollisuudella. Tiny Tina's Wonderlands olisi hyvä mahdollinen poiminta tästä sarjasta.

8. Bulletstorm

Hyvin niukka kakkonen, mutta kisa oli kolmosen kanssa. Bulletstorm on asenne peli. Se on monella tavalla perusräiskintä, mutta muutamat nerokkaat ratkaisut erottavat sen joukosta todella hyvin. Lieka ja saapas joista toisella voi kiskaista vihollisen lähemmäs ja toisella monottaa kauemmas. Erityistä plussaa tulee kekseliäistä aseista ja pisteidenlaskusysteemistä mikä saa jo valmiiksi upean pelin vaikuttamaan entistä upeammalta. Hurtti huumori on myös plussaa. Harmillista onkin että peli jää tarinallisesti todella pahasti kesken.

7. Call of Juarez: Gunslinger

Western teema on ehdotonta plussaa ja tästä tyyliratkaisusta on osattu ottaa todella paljon irti. Graafinen ulkoasu on erittäin onnistunut, pelissä on monta erinomaisesti tehtyä hahmoa ja toiminnassa on sitä tiettyä tyyliä joka näkyy jo siinäkin miten aseita ladataan. Tämän pelin räiskintä vangitsee erinomaisesti sellaisen länkkärin tunnelman ja pelin jaksotus tukee sitä erinomaisesti. Graafinen ulkoasu erottaa pelin myös massasta eriomaisesti ja pelattavuus tekee loput, sillä tärkeät palikat ovat paikoillaan.

6. Darkness II

Tyylikkäimpiä räiskintöjä, ehdottomasti. Kakkonen on jokaisella tavalla tyylikkäämpi ja parempi kuin ykkönen mitä tulee pelattavuuteen. Räiskintä on hauskaa ja Pimeys itse on todella hyvä lisä toimintaan jossa hurmeinen ote yhdistettynä sarjakuvamaiseen graafiseen ulkoasuun toimii uskomattoman hyvin. Darkness II ehkä päättyy tarinallisesti todella huonosti mutta pelattavuudessa tämä on yksi aliarvostetuimpia räiskintöjä PS3:lla.

5. Shadow Warrior

Vaikka pelihahmo ei olekaan erityisen hyvä, niin ase valikoima on todella kattava, samuraimiekka on erinomainen lisi ja huumori on huipputasoa, hurmeisesta tyylistä puhumattakaan. Shadow Warrior on peli joka onnistuu erottumaan joukosta juurikin siksi, että se näyttää todella upealta on erityisen mielekäs pelata ja tarjoaa tyylikkään kokonaisuuden juurikin sellaisilla pienillä mutta toimivilla lisillä.

4. TitanFall 2

Yllättävän hyvin tehty tarina, paljon erilaisia robotteja erilaisine varustuksineen ja päälle vielä todella ketterä pelihahmo jolla pelatessa peliin tulee enemmän tyyliä kuin voisi toivoakaan. Asevalikoima ja pomoviholliset jättävät toivomisenvaraa mutta tyylillisesti kyseessä on erittäin upea kokonaisuus jossa pelattavuus on enemmän kuin mielekästä juurikin sen nopeuden ketteryyden ja runsaan vaihtelun ansiosta.

3. F.E.A.R

Yksi parhaita varsin puhtaita kauhupelejä ja myös yksi oikealla tavalla pelottavimpia tapauksia. Toiminta on enemmän kuin loistavaa sillä ajanhidastaminen ylivertaisilla reflekseillä tekee toiminnasta erityisen näyttävää ja tarjoaa pelaajalle taktisen edun. Hyvä asevalikoima on myös plussaa mutta erityisen paljon pisteitä tulee pelin verisestä mutta tavallaan hillitystä otteesta ja todella intensiivisestä tunnelmasta ja haastavasta pelattavuudesta.

2. Resident Evil: Village

Peli joka tekee kaiken paremmin kuin edeltäjänsä ja ottaa juurikin oikeanlaisia vaikutteita sarjansa parhaasta pelistä. Tässä räiskinnässä on runsaasti sellaisia asioita jotka tekevät siitä todella mielekkään pelata uudestaan ja uudestaan ja aseistus on varsin kattavaa sorttia. Kauhutunnelmaltaan peli on erittäin vahva, mutta kyllä se on puhtaasti se erittäin mielekäs toiminta, joka nostaa tämän yhdeksi parhaaksi FPS peliksi mitä on vastaan tullut.

1. Doom Eternal

Kyllähän Doomin oli pakko olla jollakin paikalla ja useampi osa olisi helposti ansainnut paikkansa, mutta kun katsotaan pelisarjan paras peli, niin kyllä Eternal ottaa tämän paikan väkivalloin. Tässä pelissä kaikki asenne on huipussaan. Pelihahmo puhuu käsillään eikä turhia juttele. Aseita on valtava määrä ja kaikissa on jotakin todella omaa joka tekee niistä hyödyllisiä. Vihollisia on todella paljon, mutta niin on ammuksiakin. Pelissä on muutamia asioita joita todella jää kaipaamaan, mutta se miten mielekäs peli tämä on pelata, kyllä korjaa ne pienet heikkoudet. Puhumattakaan, että tässä pelissä on enemmän kuin onnistunut loppuhuipennus ja muutama erittäin mahtava ase, kuten Crucible.