Tämä on sitä ajanjaksoa kun oma pelaamiseni todella alkoi laajentumaan. Tuttavapiirin kautta tuli kokeiltua monenlaista peliä, mutta myös pelien määrä alkoi isompi kun omaakin rahaa alkoi olla. Tässäkin tapauksessa monia tämän aikakauden pelejä tuli pelattua myös paljon myöhemminkin, sillä monet itse hankitut pelit olivat niitä, jotka eivät olleet sieltä huonoimmasta päästä.

 

 

 

Korostetaan varuiksi taas sitä että vain sellaiset pelit voivat olla osa vertailua joita olen itse pelannut. Se ei riitä olisin katsonut peliä tai arvioita pelistä, vain ne pelit joiden huonouden olen oman pelaamisen kautta todennut kelpaavat tähän vertailuun. Esimerkiksi Spyro: Enter the Dragonfly, Rogue Warrior, Tomb Raider: Angel of Darkness, Drake of the 99 Dragons sekä Mortal Kombat: Special Forces ovat pelejä joita en ole pelannut, joten niitä en voi myöskään liittää tähän vertailuun.

 

EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA

 

Devil May Cry 2

- Pettymys niin monella tapaa

 

Grand Theft Auto IV

- Se vaihe kun GTA alkoi tuntua jo oikeasti huonolta

 

Crash Nitro Kart

- Ei läheskään edeltäjänsä veroinen

 




24. BioShock

Todella yliarvostettu tapaus. Räiskintä on parhaimmillaan perustasoa jota erikoisvoimat hieman maustavat. Tunnelma on synkkä ja hahmot maailmassa enemmän tai vähemmän tärähtäneitä. Tarinassa on yksi isompi ylläri, mutta kokonaisuutena BioShock on niitä pelejä josta puhutaan aivan liikaa hyvää, sillä todella perustason mättöähän se on.


23. Simpsons

Graafinen ulkoasu on kelvollinen mutta ongelmallista on se pelattavuus ja tyyli. Tämä peli ei ole hauska sarjan tavoin ja kaksinpelinä kaikki on kaksi kertaa huonompaa. Simpsons pelistä kun tuntuu puuttuvan kaikki se mielekkyys mitä siltä kaipaisi. Ohjattavuuskin on vähän kömpelö ja pelin näennäinen vaihtelu liittyy pääasiassa kenttiin sillä pelattavuus on aika puuduttavaa alusta loppuun asti.


22. Doom 3

Doom sarjassa ei kovin montaa oikeasti huonoa tapaus ole, mutta tämä on sellainen. Doom 3 yrittää olla erilainen ja paljon kauhupainotteisempi. Sen seurauksena se ei tunnu Doomilta juuri yhtään. Aseissa ei ole sitä asennetta, kaikkialla on hämärää ja viholliset eivät nekään vakuuta. Tämä on niitä tapauksia kun jatko-osa yrittää olla erilainen ja sen seurauksena epäonnistuu todella hyvin.


21.  Brütal Legend

Todella harhaanjohtava peli alun perusteella. Verinen ja kiroilun täyttämä rock n roll meininki on kyllä hienoa ja toimintaakin on, mutta päähahmo ei nappaa, monet sivuhahmotkaan eivät toimi ja muutenkin pelin toistuvat strategiaosuudet vähentävät pelin mielekkyyttä merkittävästi.


20. Resistance 2

Insomniac Gamesilta voisi odottaa enemmänkin kuin näin tavallista räiskintää. Resistance 2 ei nouse monien muiden yli oikeastaan mitenkään vaikka se voisi. Vähän maustetta tulee sentään vihollisten kautta ja muutenkin mukana on vähän isompaa tavaraa, mutta kokonaisuus on niin mitäänsanomaton ja tylsä, että ei se nouse kuin parhaimmillaan keskiverto räiskinnäksi.


19. Killzone 2

Perusräiskintä hyvin monella tavalla, mutta se mikä todella heikentää kokonaisuutta, on se, että tämä on paikoin aivan liian vaikea. Kun mukana ei ole mitään mikä oikeasti nappaisi, niin kyllä tämä jää nopeasti täysin sivuun.


18. Battlefield: Bad Company

Tylsän tavallinen armeijaräiskintä ilman mitään sellaista mikä jäisi positiivisena mieleen. Tarina unohtuu nopeasti eikä pelattavuudessakaan ole mitään sellaista mikä kiinnostaisi niin paljon että tämän pelin pariin palaisi koskaan.


17. Heavenly Sword

Taistelussa on sentään jotakin sisua, mutta pelihahmot ovat toinen toistaan huonompia eikä tarinakaan vakuuta. Tämän pelin tapauksessa käy nopeasti selväksi että vaikka pelattavuus toimisikin, niin jos se on pelissä, mikä ei millään tavalla onnistu koukuttamaan, niin ei se pitkälle kanna.


16. Command & Conquer 3: Tiberium Wars

Ainoa sarjan peli mitä olen pelannut ja todella vahvasti sellainen tapaus joka ei kiinnosta juuri yhtään. Tarinallisesti ok, pelattavuudeltaan siedettävä, mutta silti rasittava ja tylsä kokonaisuus jossa ei ole oikein mitään mielekästä.


15. Shadow of the Colossus

Yksi todellisia esimerkkejä siitä, miten joitakin pelejä suositaan todella selkeästi. Heikkouksille ollaan sokeita vaikka peli itsessään maailmaltaan tyhjä, tarinaltaan tylsä ja pelihahmolta mitäänsanomaton Link wannabe synkemmällä otteella. Hirviöiden kaataminen on paikoin todella rasittavaa pulmanratkontaa eikä pelattavuudessa ole juuri mitään sellaista mikä todella saisi kiinnostumaan kokonaisuudesta joka pelattavuudessakin on siedettävä.


14. Elder Scrolls III: Morrowind

Ensimmäinen pelaamani Elder Scrolls joka ei tehnyt millään tavalla hyvää vaikutusta. Ohjattavuus on ok, mutta peliä on todella rasittavaa pelata koska hetkessä pelaajalla on liikaa tavaraa yllään. Muutenkin Morrowind on todella hidas peli. Se on valtava peli, mutta se ei millään tavalla kiinnosta tai tunnu mielekkäältä, vaan lähemmäs täysin päin vastoin.


13. Fallout 3

Tämä on niitä tapauksia kun peli kaverin toimesta todella ylihypetettiin. Fallout 3 on todella rasittava peli. Se on todella laaja peli jossa paljon pelattavaa, mutta siitä ei oikein mikään osa todella nappaa mukaansa ja saa kiinostumaan pelistä.


12. Jak & Daxter: Lost Frontier

Tämä kirpaisee todella kovaa koska se ratsastaa Jak & Daxterin maineella. Pelissä on kuitenkin aivan liikaa ilmataistelua eivätkä tasohyppelypätkätkään vakuuta. Erityisen huonon tästä tekee se, että graafinen ulkoasu on todella heikko verrattuna aiempiin peleihin eikä huumorikaan kuki samalla tavalla.


11. Spore

Tämä oli aikanaan varsin kiinnostavan oloinen tapaus joka sanotaan että kun peliä alkaa pelaamaan, niin aluksi se toimii. Mutta kun kehitys etenee tarpeeksi pitkälle niin peli alkaa tuntua enemmän ja enemmän tarpeettomalta kikkailulta, eikä mukana ole enää mitään oikeasti kiinnostavaa ja toimivaa. Spore yrittää aivan liian monia asioita eikä tee oikeastaan mitään hyvin.


10. Final Fantasy XII

Tämän ei pitäisi kulkea Final Fantasy nimellä, koska se ei tunnu Final Fantasyltä juuri yhtään. Päähenkilö Vaan on ehkä koko sarjan huonoin päähenkilö ja uusi taistelusysteemi on täyttä p*skaa verrattuna klassiseen tyyliin. Tämän lisäksi peli on täynnä tylsää kamaa joka vain hidastaa pelaamista. Tämän pelin kanssa on paljon mistä puhua ja valtaosa siitä on vain ja ainoastaan negatiivista.


9. Red Faction 2

Tämä erittäin hyvä esimerkki pelistä joka on ohjattavuudeltaan todella vanhanaikainen, eikä ohjattavuutta voi muokata. Tämä tekee pelaamisesta erittäin vastenmielistä kun ohjaus on käänteinen. Ilman sitäkin peli olisi pitkälti sellaista tavallista ensimmäisen persoonan räiskintää, mutta ohjattavuus on se mikä heikentää kokonaisuutta kaikkein selvimmin.


8. Ico

Mitenkäs tätä kuvailisi. Peli näyttää graafisesti hienolta, mutta pelihahmo on todella typerän näköinen eikä pelissä ole mitenkään oikeasti erikoista. Tarina ei sekään nappaa juuri millään tavalla koska näin huonosti tehdyn ja jopa ärsyttävän Short Round tyylisen hahmon kohtalo tai tarina ei vain kiinnosta.


7. Legend of Kay

Että osaa päähahmo kuullostaa typerältä. Sen voisi sietää jos peli olisi mielekäs, mutta se ei ole. Toiminnasta puuttuu mielekkyys eikä pelattavuus muutenkaan ole sieltä parhaasta päästä. Tämä on niitä tapauksia kun peliin menee maku varsin nopeasti ja sitä vauhdittaa se, että tarinakaan ei ole sieltä kiinnostavimmasta pääst.


6. Dark Cloud

Miten onkaan, että peli alkaa todella nopeasti ärsyttää jos pelihahmon ääntelystä on tehty todella rasittavaa. Dark Cloudin tapauksessa se on tosin vasta ensimmäinen asia, koska pelattavuus on aivan kaamea. Pelissä on niin paljon asioita jotka tekevät pelaamisesta niin ärsyttävää janomittarita ja aseiden heikosta kunnosta alkane. Unohtamatta valtavaa määrä tekstiä ja todella tylsän oloisia hahmoja ja saman idean toistoa kyllästymiseen asti.


5. Gran Turismo 3

Ensimmäinen ja varmaan viimeinen Gran Turismo jota olen pelannut. Kilpa-ajoa ilman minkäänlaista mielekkyyttä tai todellista vauhtia. 


4. Colin McRae Rally 2

Tämä on niitä harvoja pelejä jotka syystä tai toisesta päätyivät on saatu lahjaksi, ei tosin minulle, mutta samaan talouteen. Tätä jaksaa pelata aika vähän aikaa, siinä kun ei ole mitään oikeasti hauskaa. Se on rallia, ei mitään mikä itseä kiinnostaisi.


3. Pro Evolution Soccer 6

En ole aivan varma että mikä PES oli se jota aikanaan hieman pelasinkin. En paljoa koska se ei juurikaan napannut ja toimi samalla tavalla viimeisenä niittini urheilupelien kokeilemiselle. 


2. NHL 2003

Tässäkin kohtaa on erehtymisenmahdollisuutta koska en ole varma että oliko kyseinen joskus pelaamani lätkäpeli tämä 2003 vaiko  sitä edeltävä tai seuraava peli. Oli se mikä hyvänsä niin erityisesti se on hyvä esimerkki siitä miten paljon vihaankaan jääkiekkopelejä. Siinä ei ole oikeastaan mitään sellaista mistä todella tykkäisin.


1. He-Man: Defender of the Grayskull

Tämä on helposti yksi suurimpia pettymyksiä mitä olen pelien parissa kohdanut ja tämä oli PS2 kaudella jolloin vastaan tuli monia huippuhyviä pelejä joissa riitti pelattavaa. Vastaavan TV-sarjan vaikutuksesta tämän pelinkin hankin ja vaikka pelattavuus ja graafinen ulkoasu ovatkin vähän niin ja näin, niin se selkein heikkous on pelin pituus, tässä on todella vähän pelattavaa, mikä on tämän pelin ilmestymisen aikaan todella anteeksiantamatonta.