Jotkut pelit ovat sellaisia, että kun niitä pelaa tunnin, niin on saanut tarpeekseen täysin. Jotkut taas, saavat saman vaikutuksen aikaiseksi, noin vartissa. Tälläiset jäävät mieleen joko varoittavana esimerkkinä, tai unohtuvat saman tien.
Kokoelma arvioista jotka on kirjoitettu aikaa sitten, mutta missään kohtaa ei ollut kerralla niin montaa, että niitä olisi viitsinyt julkaista.
Värikäs maailma mutanteille
Radikaali vai Radioaktiivinen
PlayStation Now
Rad
Näitä pelejä josta ei keksi mitään erikoista sanottavaa. Tavallaan nokkela idea tuoda vaihtelua erilaisilla mutaatioilla eikä värikäs ulkoasu ole sekään mitenkään huono asia. Mutta se mikä pelissä mättää enemmän on se, että toiminnassa ei ole oikeastaan mitään sellaista joka todella tekisi siitä edes lievästi mielekästä ja tarina on lähinnä kivana lisänä, eikä juuri toimi. Tälläisenään kyseessä on siis pääasiassa todella tylsänpuoleinen peli jonka parissa ei kovin kauaa viihdy.
Radin maailma on varsin radioaktiivinen, mikä on johtanut monenlaisiin mutaatioihin ihmisissä ja eläimissä. Erilaisia hirviöitä on monenlaisia ja pelihahmokin voi mutaatioiden kautta saada vähän lisää maustetta muuten niin tavallisen tylsään toimintaan. Mutta edes se ei merkittävästi tuo kokonaisuuteen mitään sellaista mitä ei olisi niin monessa muussakin pelissä nähty ja usein vielä paremmin toteutettuna.
Jos jotakin astetta positiivisempaa pelistä kaivaisi esiin, niin ainakin ohjattavuus toimii. Harmillista on tosin se, että pelissä ei ole oikeastaan mitään sellaista, jonka vuoksi sitä viitsisi pelata, koska mikään osa-alue pelissä ei nappaa mukaansa sitäkään vähää, että pelin kanssa katsoisi että mihin pelattavuus lopulta kehittyisi, jos kehittyisi johonkin.
Yhteenveto
Perusmättöä ilman mitään oikeasti erikoista sisältöä. Värikäs ulkoasu ja toimiva pelattavuus auttavat kyllä, mutta ei Rad ole mitenkään erikoinen tapaus. Sen tarinasta ei jää mieleen yhtään mitään, samanlaista pelattavuutta on nähty monesti ennenkin eikä pelissä ole mitään sellaista, mikä koukuttaisi jatkamaan pelin parissa varsin lyhyen kokeilun jälkeen.
+ Värikäs ulkoasu ja toimiva pelattavuus
- Geneerisen tylsä
Arvosana: 4,5
Huonommalla puolella
Halvan näköinen ensi hetkistä alkaen
Maan Aamunkoitto
PlayStation Now
Earth's Dawn
Tässä on yksi niitä pelejä joka näyttää välittömästi todella joukosta erottuvalta, sillä huonolla tavalla. Pelin grafiikka tuo mieleen jotkut todella huonot paperinukkeanimaatioita joista en ole koskaan pitänyt ja tässä tapauksessa se ulkoasu näkyy todella selvästi, lähinnä pelihahmojen päistä. Pelattavuus kuin korostaa tätä osa-aluetta tyylissään, eli sitä ei pääse karkuun millään. Graafisesti peli olisi muuten ihan siedettävä mutta tämä hahmo grafiikka on aivan karseaa.
Pelattavuus voisi pelastaa kokonaisuuden edes hieman, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan peli ei millään tavalla erityisesti erotu joukosta. Tämä on tätä varsin simppeliä mättöä, joskis varsin verisellä otteella, mutta se nyt ei varsinaisesti erota peliä joukosta sen enempää kuin toimintakaan. Tälläinen pelattavuus kun tuppaa käymään aika nopeasti aika tylsäksi.
Earth's Dawn on sellainen tapaus josta puuttuvat monet ratkaisevat asiat jotka voisivat tehdä pelistä edes ajantappomielessä hauskan. Koska sekä ulkoasu että pelattavuus ovat aika heikkoa laatua, niin ei tälläisen pelin kanssa vain viitsi tuhlata aikaa, koska mikään osa pelissä ei vain nappaa niin kyllä tämä on niitä pelejä jonka muistaa lähinnä sitten kun sen näkee jossakin.
Yhteenveto
Graafisesti peli ei ole mitenkään puoleensavetävä vaan päinvastoin. Tämähän ei olisi suoraan ongelma, jos pelattavuus olisi koukuttava, mutta sekin on sieltä kehnommasta päästä. Earth's Dawn ei oikein millään tavalla erotu positiivisesti joukosta, joten kyllä se on helppo unohtaa hyvin äkkiä. Mikä saattaa olla ihan positiivinen asia.
+ Idea ja pelimaailma
- Tyyli ja pelattavuus
Arvosana: 4,0
Huono
Kaukana lumoasta pelistä
Lumo
PlayStation Now
Lumo
Perusidealtaan peli ei ole huono, mutta se ei myöskään ole erityisen kiinnostava. Pelissä ohjataan He-Manin Orkoa muistuttavaa kaapuheppua joka seikkailee pitkin tasohyppelypulmaratkontatyrmää jossa etsitään avaimia ja muuta roinaa jolla sitten päästään syvemmälle tyrmään. Isometrisestä näkövinkkelistä kuvattu peli näyttää graafisesti ihan kivalta mutta pelattavuudessa ja kenttäsuunnittelussa piilevät ne monet heikkoudet. Tämä kun tuppaa olemaan sellainen peli josta puuttuu lähemmäs kaikki mielekäs tekeminen.
Pelattavuudessa korostuu suhteellisen tarkka tasohyppely ja seikkaileminen tyrmän monissa huoneissa. Huoneet ovat varsin pieniä ja monissa niistä on erittäin selkeää että mitä niistä löytyy ja mitä niissä pitäisi tehdä. Kenttälabyrintti on kuitenkin sitä sorttia että siellä joutuu seikkailemaan vähän siellä ja täällä ja ravaamaan ees ja taas kunnes sattuu löytämään kaiken tarvittavan. Tämä on aika tylsää, joten maku peliin menee aika äkkiä.
Lumo ei ole sellainen peli joka itsellä nappaisi, mutta se on sen tyylinen peli jota voisi suositella kokeiltavaksi sellaisille, jotka tykkäävät tasohyppelypulmapeleistä. Lumo on varsin simppeli peli, mutta se on itselleni aivan liian tylsä eikä pidä sisällään oikeastaan mitään sellaista joka edes lievästi koukuttaisi jatkamaan pidemmälle, sillä mielenkiinto loppuu vartin sisään.
Yhteenveto
Peli joka on monella tavalla hyvin mitäänsanomaton ja jonka unohtaa erittäin äkkiä. Isoin syy tähän on siinä, että Lumossa ei ole oikeastaan mitään sellaista joka edes hieman erottaisi sitä joukosta positiivisessa mielessä. Graafisesti se on ihan hieno, pelattavuudessa simppeli ja niin edelleen. Idealisesti se on kuitenkin tylsä, ei tarjoa mitään erityisen mielekästä ja etenee niin hitaasti että sen kanssa tylsistyy todella pian.
+ Graafinen ulkoasu ja tietty veikeys
- Tylsä ja hidas
Arvosana: 4,0
Huono
Kuin lastenanimaatio, mutta sarjakuva
Hehkunta: Salama valtakunta
PlayStation Now
Shiness: The Lightning Kingdom
Tässä on peli joka tuo erittäin äkkiä mieleen kaksi asiaa. Pleikkari ykkösen tasohyppelyt, ehkä vähän Pleikkari kakkosenkin sekä lauantaiaamujen piirretyt. Tasohyppelypuolella pelattavuus sentään on Pleikkari kolmosen puolella, mutta piirrettymuodossa peli sakkaa pahasti, koska iso osa pelin tarinasta tulee sarjakuvana ja graafinen ulkoasu ei sekään ole sieltä kehuttavimmasta päästä. Pelihahmokin on kuin joku wannabe maskottihahmo joka yrittää olla pirun cool, mutta jää kauas Ty the Tasmanian Tigerista ja muista edes lievästi mieleen jääneistä maskotti hahmoista, jotka eivät yllä samalla tasolle kuin Spyro the Dragon ja Crash Bandicoot.
Tarinallisesti meno on varsin tavanomaista. Päähenkilöt ovat päätyneet vieraalle maalle jossa vastaan tulee uhkia ja mahdollisuuksia. Seikkailu avautuu hiljalleen ja samalla peli opettaa pelaajaa pelaamaan. Pelattavia hahmoja on pari, mutta kumpikaan ei ole sieltä erityisestä päästä. Kärkihahmolla taistelu on kuin halpaa Arkham settiä, eli menee aika nopeasti aika tylsäski ja itseääntoistavaksi eikä ole edes sieltä parhaiten toteutetusta päästä. Tasohyppely on lähinnä välttämätön paha josta ei paljoa irtoa. Pelattavuus ei siis ole erityisen huonoa settiä, sillä sellaistakin on tullut vastaan ja ohjattavuus on pelin yleinen taso ja laatu huomoiden varsin vastaantulevaa.
Pelin isoin ongelma on siinä, että sen yleinen taso on hyvin alhainen. Siis tälläinen peli sopii lapsille varsin hyvin, mutta tosiin kuin Spyro, Sly tai muut animaatioelokuvavivahteiset pelit jotka ovat laadukkaasti tehtyjä ja vanhempiakin pelaajia puhuttelevia tapauksia, on Shiness kaikkea muuta, se on heikosti tehty kokonaisuus jossa on hyvin vähän sellaisia osia jotka saisivat kiinnostumaan kokonaisuudesta. Toteutus on lähemmäs jokaisella osa-alueella vähän sinne päin, siitä vain huomaa että siihen ei ole erityisen paljoa panostettu, ei graafisesti, pelillisesti saati ideallisesti.
Yhteenveto
Shiness on kuin pelaisi jotakin vanhaa PS1-PS2 ajan taitteen tasohyppelyä wannabe maskottihahmolla. Kontrollit eivät sentään ole siltä ajalta, mutta valtaosa pelistä muutoin tuntuu olevan. Tyyliltään kyseessä voisi muutoin olla jokin lauantaiaamujen piirretyistä, mutta peli etenee lähinnä sarjakuvapätkinä ja satunnaisina animaatioina. Päähahmo ei ole sieltä kiinnostavimmasta päästä ja toiminta on lähinnä wannabe Arkahm tyyliä joka menee perusmätöksi. Yleinen ote on vähän niin ja näin ja peli muutenkin jää hyvin nopeasti ja helposti parempien jalkoihin.
+ Lapsille sopiva ote ja tyyli
+ Ohjattavuus
- Rasittavat hahmot
- Vähän sinnepäin toteutus
Arvosana: 4,0
Huono
Houston, olemme lirissä
Tarkkailu
PlayStation Now
Observation
Aivan aluksi pelissä vaikuttaa olevan lievästi kiinnostava asetelma kun pelaaja voi hieman määrittää miten kaikki on alkamassa. Erittäin nopeasti kuitenkin selviää että kyseessä on yksi tylsimpiä pelejä mitä on koskaan osunut kohdalle. Vaikka asetelma herättää ajatuksia ja asetelmassa voisi olla ihan mahdollisuuksiakin, niin pelaaminen ei ole millään tavalla hauskaa.
Asetelmassa ollaan avaruudessa ja alus on ilmeisesti mennyt epäkuntoon. Pelaaja kontrolloi aluksen tekoälyä tai vastaavaa ja seuraa kameroiden välityksellä mitä on tekeillä. Kameraa vaihtamalla pääsee kiinni eri kuvakulmiin joiden kautta pystyy sitten zoomaamalla vaikuttamaan ympäristöön, kuten tietokoneisiin. Tämä arpominen on erittäin tylsää ja lähemmäs kaikki tekeminen pelissä on tylsien valikoiden räpläämistä tai oikeiden esineiden etsimistä täydellä arpomisella. Tätä ei myöskään edesauta se, että iso osa pelistä on niin epäselvää, koska joidenkin asioiden kanssa tuntuu, että pitäisi painaa juuri oikeasta paikasta ja kulmasta jotta oikeasti pystyy tekemään yhtään mitään.
Observation on helposti yksi huonoimpia pelejä mitä olen koskaan pelannut, mutta sitä on pelattu niin vähän aikaa, että ei siitä ei ole kovin kaksista vaikutelmaa saanut, mutta lyhyessä ajassa, kaikki kiinnostus on mennyttä.
Yhteenveto
Tylsempää peliä saa hakea, ja heikommin tehtyä peliä saa hakea. Observationista puuttuu kaikki se, mikä tekisi pelistä edes lievästi mielekkään. Pääasiassa kaikki aika menee kamerakulmia vaihdellen ja zoomaillen ja valikoita näpräillen. Tämä on kaukana hauskasta pelaamisesta.
+ Ajatuksia herättävä asetelma
- Pelaaminen
Arvosana: 2,0
Surkea
Rymistelyä ja kaatuilua
MX vastaan ATV: Kaikki Ulos
PlayStation Now
MX vs ATV: All Out
Pitkälti kaikki mitä tämän pelin kanssa tuli tehtyä, oli sitä että otin kuvankaappauksia erilaisita kaatumisista. Pelillisesti kokonaisuus kun ei tarjoa oikeastaan mitään erikoista ja mielekästä vaan menee samaan sorttiin muutamien kaltaistensa kurarallipelien kanssa. Ohjattavuus on ok, mutta se ei juuri tee pelaamisesta hauskaa. Pitkälti samalla viivallaan kuin Monster Energy Supercrossin ja vastaavien kanssa. Peliä pelaa vartin verran ja saa tarpeekseen kun pelaaminen ei ole juuri kovinkaan mukaansa tempaavaa.
Pitkälti kikkailuksi ja pelleilyksihän tämä pelaaminen menee ja siitä saa juurikin sen verran irti. Siis hienoin näköinen peli on kyseessä, mutta kun tämä rallipelit eivät juuri koskaan tarjoa sen enempää mielekkyyttä, niin aika hankala tästä on poimia jotakin oikeasti positiivista.
Yhteenveto
Samanlaista settiä kuin niin monet muutkin rallipelin tapaiset teokset. Eli eipä tästä pitkäksi aikaa viihdettä irtoa kun ei ole sellaista pelattavaa joka kiinnostaisi.
+ Kikkailu ja pelleily
- Ei mitään järin kiinnostavaa
Arvosana: 3,5
Säälittävä
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.