Viholliskäsite on hyvin heiluva, jos peli tekee siitä sellaisen. Enemmän ja enemmän tuntuu että pelaajan päätettäväksi jää se, että kuka pelissä on oikeastaan sitten se vihollinen. Tätä sekoittaa entuudestaan vielä sekin, että missä menee vihollisen ja pääroiston raja, niissä astetta tulkinnanvaraisemmissa tapauksissa.

 

 

 

Kertaus:

- Vain yksi per peli

- Ei pääroistoja

- Hahmon pitää tuntua enemmän viholliselta kuin liittolaiselta (vaikka olisi vähän molempia)

- Mikäli sama pahis on mukana useammassa pelissä, niin hänet voidaan valita vain yhdestä

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Elizebeth - Ninja Gaiden Sigma 2

- Se näkyvin näistä tärkeämmistä demoneista.

 

Artemis - Devil May Cry V

- Suoraan Devil May Cry 3:n ajoilta vitoseen.

 

Yozora - Kingdom Hearts III: ReMind

- Teorioita hahmosta löytyy.

 

Nobunaga Oda - NiOh

- Historiallinen henkilö vaihtoehtoisessa historiassa.

 

Woodland Spirit - Witcher 3: Wild Hunt

- Leshen on todellakin yksi hienoimpia hirviöitä sarjassa.

 




24. Phantom - Devil May Cry

Ensimmäisen pelin ensimmäinen pomovihollinen ja varsin haastava sellainen, eikä edes luovuta kerrasta. Tässä on todella onnistunut tapa aloittaa pelisarja sillä Phantom pärjää vertailussa monille muille pelin/pelisarjan pomovihollisille varsin hyvin. Se on hienon näköinen hämähäkkihirviö/skorpionimörkö joka tarjoaa monta erinomaisesti tehtyä hetkeä.


23. Gulp - Spyro 2: Ripto's Rage

Huvittava tarinallisesti, mielekäs pelillisesti. Gulp ei ole sieltä hienoimmasta päästä eikä ole muutenkaan kovin erikoinen pitkään aikaa, mutta pomotaistelu tätä dinosaurusta vastaan on todella onnistunut ja varsinkin alkuperäisessä pelissä, mylvintä jota Gulp pitää, on todella vahvasti jäänyt mieleen, koska se on niin loistava ja todella omanlaisensa.


22. Abomination - Marvel's Avengers

Kuvotus on yksi niitä harvoja todellisia pomovihollisia koko pelissä ja ansaitsee siksi erityiset pisteet. Tämä mörkö näyttää todella hyvältä, kuullostaa todella hyvältä ja on vihollisena juurikin sitä tasoa mitä voisi olettaakin. Juurikin se vihollisvastine Hulkille ja näitä ei pelissä paljoa ole, joten normaalisti ei niin hyvätkin nousevat merkittävästi esiin.


21. Masakado - Ninja Gaiden Sigma

Oikealla tavalla erilainen ja näyttävä samuraihahmo. Ei käytä miekkaa kuten monet muut, vaan keihäsmäisempää asetta ja vihollinen vielä saapuu ratsain. Itselläni tämä on tosin jäänyt mieleen sinä todellisena vaikeustasollisena portinvartijana sillä tämä on vasta-alkajalle aika kova paikka. Masakado on pitkälti perustyylinen pomovihollinen, mutta erityisen hyvin onnistunut sellainen.


20. Jack Baker - Resident Evil VII

Tämä kahjo ukko on yksi pelin ahdistavimpia tapauksia. Siinä missä Evelinen kanssa kauhu on piilosleikkiä on Jackin kanssa se on hippaa. Jaska Leipuri on varsin vikkelä jaloistaan ja kun häntä vastaan joutuu tappelemaan, niin hän leikittelee pelaajan kanssa. Kaiken tämän alla on kuitenkin riivattu mies, mikä tekee tästä paljon traagisempaa, mutta ei poista sitä faktaa, että tämä on pelin pelottavimpia elementtejä.


19. William Carver - Walking Dead: Season 2

Yksi niitä oikeasti onnistuneita ihmispahiksia eikä pelkästään Michael Madsenin erityisen hyvän ääniroolin ansiosta. Carver vaikuttaa varsin reilulta, mutta myös rautakouraiselta hahmolta joka rankaisee kovalla kädellä, mutta tekee myös hyviä pointteja isosta kokonaisuudesta. Suhteellisen kliseinen hahmotyyppi, mutta enemmän kuin onnistunut, puhumattakaan että ensimmäinen juttutuokio hahmon kanssa on todella hyvin tehty.


18. Stefano Valentini - Evil Within 2

Pelin ensimmäinen ja onnistunein roisto. Tämä ei ole ulkoisesti se erikoisin tapaus, mutta se tyyli jolla hahmo toimii, iskee todella hyvin. Todella erikoista taidetta tekevä psykopaatti, joka muutamilla pienillä asioilla on saatu yllättävän kiinnostavaksi ja toimivaksi roistohahmoksi.


17. Pinstripe Potoroo - Crash Bandicoot

Tyylillisesti viimeisen päälle ja sisällöllisesti ihan kahjo. Hieman Tony Montana vaikutteita, mutta selvästi enemmän vanhaa gangsterikoulukuntaa ja sehän toimii. Pinstripe on selvästi yksi niitä häijyimmän näköisiä pahiksi pelisarjassa, jo pelkästään sen perusteella miten hän käyttäytyy ja miten häijy hänen katseensakin on.


16. Highland Ravager - Dragon Age: Inquisition

Ehkä se hienoin kaikista isoista lohikäärmeistä mitä maailmassa elää. Tälle paikalle voisi helposti valita vaikka minkä kaikista suurista lohikäärmeistä mutta Ravager on ehkä se hienoimman näköinen, vaikka Ferelden Frostback onkin ensimmäinen ilmestys ja Vinsomerin kanssa sijainti on ehdottomasti paras. Tässä mennään kuitenkin nyt suht puhtaasti sen mukaan että mikä kaikista lohikäärmeistä on hienoimman näköinen.


15. Lingering Will - Kingdom Hearts II: Final Mix

Kyllä näin mahtava haaste ansaitsee paikkansa. Silloin joskus kun tämä oli uusi tapaus niin kyseessä oli täysi mysteeri, mutta nyt kun tietää paremmin että mikä on homman nimi niin ainoa todellinen kysymys on, että miksi engima soldierinakin tunnettu haarniska ottaa yhteen Soran kanssa. Tietysti tässä tapauksessa voi kyseenalaistaa monta asiaa, mutta kyllä tämä on jäänyt mieleen yhtenä pelihistorian suurimpana haasteena. Ei sellainen ilmiselvä vihollinen, mutta tavallaan kyllä.


14. Beowulf - Devil May Cry 3

Tämä jää aika helposti monien muiden, paremmin tehtyjen, pomovihollisten jalkoihin. Beowulf on kuitenkin vihollinen sieltä varsin yllättävästä päästä, sillä se miten nopeasti erilaisia puolia paljastuu, tekee aika yllättäviä vaikutelmia, kuten siivet. Beowulfin tapauksessa se tarinallinen paino ja viholliselta saatavat aseet kuitenkin parantavat loppuvaikutelmaa entisestään.


13. Cavalier Angelo - Devil May Cry V

Viittaus menneeseen ja enemmän kuin loistava sellainen. Tämä on juurikin sellainen ritarivihollinen, joka toimii esimerkillisesti. Siitä saatava ase on omanlaisensa, enemmän kuin mikään aiemmista ja muutenkin se miten tätä hahmoa käytetään, toimii paljon paremmin kuin aluksi voisi aavistaakaan. Tietyillä tavoilla vaikuttaa suhteellisen tavallisen oloiselta, mutta kyllä se taistelu tätä vastaan korjaa ne muutamat pikkuviat.


12. Havel - Dark Souls

En väitä tietävänä kaikkia tarinallisia vivahteita mitä Dark Souls loresta löytyy, mutta Havel on monella tavalla onnistunut todella hyvin nousemaan niihin paremmin mieleenjääviin hahmoihin pelissä. Erittäin raskaasti panssaroitu, joten ei mitään hajua että mitä haarniskan alla on. Se mikä kuitenkin todellisesti sinetöi tämän hahmon paikan huipulla on se ase valinta. Siis tämä ritari käyttää lohikäärmeen hammasta nuijana. Siinä on asennetta ja mieleenpainuvaa tyyliä vaikka kuinka, joten isot pisteet.


11. Larxene - Kingdom Hearts: Chain of Memories

Organisaatiossa on aika vaikea erottua edukseen kun mukana on niin monta niin hyvin tehtyä hahmoa aina Xemnasista, Marluxianista ja Xigbarista alkaen. Mutta Larxene onnistuu erottumaan joukosta oikein hyvin. Tässä pahisjoukossa tämäkin raakalainen onnistuu erottumaan jo pelkästään siinä, miten julma hahmo hän onkaan ja miten häijyltä hän vaikuttaa. Haasteellisesti ei myöskään mikään läpihuutojuttu.


10. Wa Lee the Solicitor - Victor Vran

Kyseenalainen tapaus, mutta roistomainen enemmän kuin puhtaasti liittolainen. Pelissä on yksi jos toinenkin kyseenalainen tapaus mutta sen puhtaan mystiikan ja salaperäisyyden ansiota Solicitor on yksi paremmin mieleenjääneitä hahmoja ja on vieläpä tyylillisesti aika erikoinen, mutta onnistuneella tavalla. DLC taas vain korostaa sitä, että tämän hahmon kanssa on paljon kysymyksiä ilman vastauksia.


9. Nicholai Ginovaef - Resident Evil 3

Itse melkeinpä pidän enemmän alkuperäisestä kuin remaken versiosta vaikka molemmissa puolensa onkin. Alkuperäinen on jotenkin ammattimaisempi, enigmaattisempi ja kovempi. Uusi versio on enemmänkin tälläinen hahmo jota on oitis helppo vihata ja joka muutamien loppupuolen lausahdusten kautta on kuin kliseinen palkkasoturihahmo typerillä heitoilla. Mutta joka tapauksessa todella hyvä palkkasoturihahmo.


8. Laurence, First Vicar - Bloodborne: Old Hunters

Joissakin tapauksissa voisi sanoa että Laurence saattaisi jopa olla pelin pääroisto, mutta itse en tunne pelin isoa tarinakokonaisuutta niin hyvin, joten muiden vihollisten joukkoon jää hän. Mutta erottuu räjähtävällä tavalla joukosta. Tämä pappispedon liekkivariaation on ehdottomasti yksi pelin vaikeimpia vihollisia ja omalla tavallaan erittäin onnistunut versio ensimmäisestä pomovihollisesta. Mutta se mikä todella painaa on se tarina mikä hahmon taustalla on, ainakin sen verran mitä sitä muistan. Siksi tämä on hieman kiinnostavampi kuin vaikkapa Ludwig.


7. Hush - Batman: Arkham Knight

Nopeasti ohi menevä, mutta hyvän tarinakaaren päätös. Hush on yksi näitä hahmoja josta on useampi variaatio, mutta ainakin tässä pelissä, on käytetty sitä oikeaa variaatiota. Hushin päämäärät ovat vähän arveluttavat mutta tapa jolla kokonaisuus on ratkaistu, toimii erinomaisesti, varsinkin kun sitä on saanut odottaa Arkham Cityn ajoista alkaen, joten siinä mielessä Hush (Tommy Elliot) on enemmän kuin erinomaisesti tehty vihollinen.


6. Wicked Killington - Darksiders

Luurankomies joka ei näytä paljon miltään, mutta on sitäkin kovempi. Wicked K on yksi pelisarjan vakiohaasteita eikä varsinaisesti niin näkyvä vihollinen kuin monet muut, mutta tapa jolla tätä hahmoa käytetään, toimii yllättävän hyvin ja koska hahmo on tehty todella yksinkertaisesti, niin se vain korostaa sitä, miten paljon tätä hahmoa voikaan aliarvioida sillä tämä luurankomies osaa tempun jos toisenkin ja hoitaa kaiken herrasmiehen elkein, kun onhan hänellä siihen tarkoitukseen hattu ja keppi.


5. Redeemer - Spawn: Armageddon

Myös anti-Spawniksi kutsuttu taivaan soturi ja helposti koko pelin haastavin vihollinen. Spawn on todella aliarvostettu hahmo ja sitä kautta ei Redeemerkään ole saanut paljoa aikaa valokeilassa, mutta ansaitsee paikkansa. Tämä on todella hienosti tehty hahmo, omalla tavallaan samankaltainen kuin Spawn, mutta samalla taivaallinen versio joten varsin erilainen. Mutta kun tietää hahmon ja taustat, niin kyllä tätä osaa arvostaa aika paljon.


4. Cerberus - Kingdom Hearts

Hadesin ykköskoira ja Manalan vartija. Kingdom Hearts sarjassa ja sen kaikista Final Fantasy ja Disney hahmoissa on hyvin hankala todella erottua joukosta mutta Cerberus erottuu, todella selvästi vaikka ei paljoa peleissä näykään. Ensimmäisessä pelissä tämä on ehdottomasti ensimmäinen todella iso vaikeuspiikki ja kakkospelissä taistelussa on enemmän vauhtia. Mutta tämä on juurikin sitä tyyliä miltä tämän kolmipäisen koiran kuuluukin näyttää ja se ansaitsee maininnan tässä sarjassa.


3. Desmond O'Leary - Blacksad

Tyylikäs periaatteen mies. Tämän hahmon kanssa kokonaisuus on tehty todella hyvin. O'Leary näyttää hienolta, vaikuttaa periaatteen mieheltä ja on juurikin sellainen hopeakieli, että hänen kanssaan haluaa olla hyvissä väleissä ja sitä rataa. Mutta kun kyseessä on selvä gangsteri, niin kyllä se pian selviää, että tämä susi ei pelkää liata käsiään, mikä vain korostaa sitä, että roisto on kyseessä ja todella hyvin tehty sellainen. Tämä ei ole niitä vihollisia joista ei pidä, tästä pitää ehkä vähän liiankin paljon.


2. Marauder - Doom Eternal

Ylivoimaisesti tyylikkäin demoni koko pelissä/pelisarjassa. Siis Marauder on niitä tapauksia kun hahmo on kuin minua itseä varten, tosin muutama poikkeus pitäisi tehdä, mutta monella tavalla juurikin sellainen demonivihollinen, jollainen itse olisin, sillä tämän vihollisen tyyli on parhaasta päästä ja taistelutekniikka on myös sieltä samalta suunnalta. Marauder on todellinen shown varastaja ja vieläpä vihollinen sieltä vaikeimmasta päästä. Tämä on niitä tapauksia kun hahmoa voisi hehkuttaa vaikka kuinka, mutta siinä saatettaisiin nopeasti mennä toiston puolelle.


1. Rottakuningas - The Last of Us Part 2

Helposti yksi pelin pelottavimpia, ahdistavimpia ja pakokauhua aiheuttavimpia olentoja eikä mikään ensimmäisessä pelissä pääse edes samalle viivalle. Tämä ilmestys on sitä tasoa mistä painajaisia muodostuu ja se on tehty täydellisellä idealla. The Last of Us on monilla tavoilla aika maanläheinen ja tosimaailma idea rottakuninkaasta, mutta pelin zombimuodossa, on todella upea ilmestys, omalla karmivalla tavallaan. Se miten tämä häröpallo liikkuu on jo omiaan luomaan hurjia mielikuvia ja ahtaissa tiloissa tämä on todella ahdistavaa sillä hyvällä tavalla. Koko tilanne tämän vihollisen kanssa on ehdottomasti yksi koko pelin parhaita, ellei jopa se paras peliosuus.