Uudistuneen PS Plussan ja siellä Premiumin kautta on päässyt pelaamaan useita erilaisia pelejä menneisyydestä joita ei koskaan päässyt pelaamaan. Nyt onkin päässyt sitten ruksimaan listalta aika monta peliä. Monessa tapauksessa pelit eivät ole vanhentuneet erityisen arvokkaasti, mutta pointti onkin, että nyt niitä on sitten päässyt pelaamaan.

 

 

 

Ensimmäisten listan ideaa jatkaen, ainoa merkittävä kertausasia:

Vain yksi per pelisarja samasta genrestä ja selvistä jatko-osista, joten pelisarjasta valikoin sen, minkä kohdalla on nähnyt ns. Isoimman vaivan tai on mennyt eniten aikaa ennenkuin peliin on oikeasti päässyt kiinni.

 

(KUNNIA)MAININTOJA

 

Megaman X8

X sarjan pelien joukossa tämä viimeisin kiinnosti suuresti siitä syystä, että se oli viimeinen ja siksi kiinnosti tietää että mihin sarjassa lopulta yllettiin. Se ei ollut ainoa, mutta ehkä se mikä kiinnosti eniten.

 

The Order 1886

Vaikka tästä oli ehtinyt kuulla todella paljon negatiivisia asioita, niin tämä oli tyylillisesti ja ideallisesti erittäin houkutteleva peli. Tosin se oli todella huono monista syistä, joita ei arvosteluissa isommin mainittu.

 

Mafia (Definitive Edition)

Alkuperäinen peli oli oikeastaan se jota olisi ollut kiinnostavaa pelata, mutta tämä paranneltu versio oli lopulta se jota sitten pääsin pelaamaan ja varmaan hyvä niin.

 

24. Assassin's Creed: Rogue

Muutamat pelit sarjassa ovat merkittävästi toisia kiinnostavampia ja houkuttelevimpia. Rogue on näistä se joka vaikutti pitkään erittäin kiinnostavalta mutta jota ei sitten lopulta missään vaiheessa tullut hankittua tai oikeastaan edes löydettyä kun sitä etsi. Ehkä isoin koukku oli siinä että tässä pelissä olisi saanut enemmän perspektiiviä Temppeliherrojen puolelta, mikä on sarjassa ollut melko harvinaista. Joka tapauksessa tämä on oli lopulta todella hyvä peli, jopa sarjan parhaimmistoa tietyistä puutteistaan huolimatta.

23. Catherine

Peli joka ei sitten ollutkaan läheskään niin hyvä mitä se olisi voinut olla ja miltä se myös vaikutti. Paljon sensuroidumpi miltä vaikutti, paljon vähemmän valintaperusteinen tai valinnoittain kehittyvä miltä vaikutti ja kaikkein suurimpana ongelmana, niin raskaasti pulmapainotteinen, että se lopulta aiheutti pelin tasollisen syöksylaskun vahvuuksista huolimatta.

22. Matrix: Path of Neo

Matrix oli yhteen välin todella kova juttu, mutta PS2 aikaan joutui olemaan paljon valikoivampi niistä peleistä joita halusi pelata ja tämä ei lopulta koskaan yltänyt tarpeeksi korkealle listalla. Mutta tätä tuli pelattua paljon myöhemmin ja kyseessä on pitkälti niin hyvä peli miltä vaikuttikin, vaikkakin samalla tuli huomattua että kaikki PS2 pelit eivät luonnistu yhtä hyvin kuin toiset, kun on tottunut kehittyneempien laitteiden parempiin kontrolleihin ja toteutuksiin.

21. Ty the Tasmanian Tiger

Yksi niitä pelejä jonka muistan todella hyvin monien vahempien pelilehtien kansista PS2 aikakaudella, mutta jota en silloin missään vaiheessa päässyt pelaamaan ja tietyssä vaiheessa alkoi tuntua että tätä ei pystyisi kovin helposti korjaamaan. Tosin sitten kun tästä tuli remasterointi, niin tilanne muuttui.

20. Sly Raccoon

Houkutteleva demo mutta peliä ei silti tullut hankittua, kuin vasta sen jälkeen kun Sly 2 ja 3 oli pelattu läpi asti kokonaan. Ensimmäinen peli osui kohdalle lähinnä sattumalta ja vahingossa, vaikka kiinnostusta sitä kohtaan hieman olikin. Sanoisin että isoimpana tekijänä oli lähinnä se, että vaikka peli olikin demon perusteella todella kiinnostava, oli valittavana paljon kiinnostavampiakin pelejä ja tämä oli aikaan, kun omat pelit piti valita todella tarkoin, koska ne olivat loppuviimeksi aika harvinaista herkkua.

19. Star Wars: Bounty Hunter

Tämä on niitä tapaukisa kun peli ei sitten loppuvimeksi olekaan ihan niin hyvä kuin se olisi voinut olla. Jos tätä olisi pelannut PS2 aikoina, se olisi varmasti ollut paljon paremmalta tuntuva tapaus. Mutta siitäkin huolimatta tämä on niitä tapauksia kun ainakin tuli kokeiltua että millainen peli on kyseessä.

18. Back to the Future

Telltale pelien joukossa enää vain muutama sellainen peli jota en ole pelannut ja joita olisi kiinnostavaa pelata. Tämä on ollut siinä rajalla, koska kyseessä on vielä vähän sitä vanhempaa TT:tä, mutta pelissä on myös runsaasti todella hyviä puolia joiden ansiosta sitä kiinnosti kokeilla. Alunperin pelasin tästä demoa kauan sitten, mutta vasta paljon myöhemmin pelasin kokonaista peliä.

17. Jak X

Ollut aina vähän epäilyttävä tapaus, kun kyseessä rallipeli ja se ollut pitkälti syy miksi en koskaan hankkinut vaikka sarja ollut laadukas. Tämä onkin yksi peli minkä kanssa en olisi menettänyt mitään vaikka en olisi pelannut ollenkaan sillä mitenkään hyväksi peliksi en tituleeraisi. Siinä missä Crash Bandicootin rallipeli on täysi napakymppi, on Jak & Daxterin rallipeli täysi huti.

16. Sunset Overdrive

Insomniac Gamesin pelit ovat sellaisia että niitä kohtaan oitis tiettyjä odotuksia ja astetta enemmän kiinnostusta katsoa että millainen tuotos on kyseessä. Sunset Overdrive ei ole suoraan sieltä parhaasta päästä, kun sitä on lopulta päässyt pelaamaan, mutta siinä on kuitenkin paljon tuttuja ideoita.

15. The Council

Tämä on yksi niitä pelejä joka oli pitkään sellainen, joka vaikutti pitkään hyvin kiinnostavalta, mutta johon eivät PC:llä riittäneet pelin vaatimukset ja digitaaliset pelit PSN:ssä eivät napanneet silloin juuri ollenkaan. Sitten se löytyikin fyysisenä joten pakkohan siihen oli oitis paneutua syvällisemmin. Olisi tietysti ollut kiva sanoa että pelasin hillitysti ja episodi kerrallaan, mutta kyllä se tuli aikalailla yhteen pötköön pelattua. Vaikka kyseessä ei mikään Telltalen parhaimmiston tasoinen tarina peli olekaan, niin erittäin hyvä tarinapeli joka tapauksessa.

14. Alice: Madness Return

Synkkä versio Liisa Ihmemaassa tarinasta ja jatko-osa Alice pelille. Ensimmäinen peli ei ol tuttu, mutta eipä se tämän kanssa merkittävästi haitannut sillä todella hyvin sai juonesta ja asetelmasta kiinni. Kokonaisuutena ehkä vähän junnaava paikka paikoin, mutta loppuviimeksi todella hyvin rakennettu ja todella tyylikkäästi muotoiltu kokonaisuus.

13. Far Cry 3

Tämän sarjan kanssa on ollut todella sekava tilanne koska sitä on tullut pelattua osaa sieltä, toista täältä. FC3 on yleisesti pidetty parhaimpana osana, mutta itsellä kesti aika kauan että sitä päätyi pelaamaan. Osa syy, ei kiinnostanut ja sitten seuraava, tätä sarjaa aloin pelaamaan enemmän vasta kun PS3 aikakausi alkoi olla takana päin eikä tullut sitten palattua menneisyyteen. Kuitenkin, on tullut myöhemmin pelattua ja ihan ok peli, mutta ei mitään niin ihmeellistä. Tämä tosin johtuu siitä, että aika monta peliä sarjasta on pelattu ennen tätä.

12. Syphon Filter

Peli jonka nimi jäi todella hyvin mieleen, vaikka pelistä ei isommin mitään muuta tiennytkään. Sitten kun aika on kulunut, niin epäilyksiä tämän pelin todellisesta laadusta on tullut ja kun peliä on sitten lopulta pelannut, niin aika vahva usko on siihen, että silloin aikoinaan tämä olisi varmasti kelvannut, mutta eipä ole kovin hyvin ikääntynyt ja silloin aikoinaankin, olisi saattanut olla todella turhauttavaa pelattavaa. Mutta tulipahan kokeiltua.

11. My Friend Pedro

Ollut pitkään Steam wishlistillä, mutta ei koskaan tullut ostettu. Sitten se tulikin osaksi Plus valikomaa ja tuli siellä sitten pelattua. Sanotaan aika pitkälti juurikin sellainen peli mitä vähän odotinkin mutta ehkä vähän enemmän olisin odottanut toimintaa ja ammuskelu ja vähemmän pulmanratkontavivahtiesta tasohyppelyä, mutta pitkälti juurikin sen sorttinen peli mitä arvelinkin.

10. Binary Domain

Yksi näitä räiskintöjä joka jäi aikoinaan todella vahvasti mieleen, mutta jota ei juuri koskaan etsinut mistään. Tästä syystä kestikin varsin kauan, ennekuin se osui kohdalle siten, että sen olisi millään tavalla huomannut. Siitä syystä se onnistuikin olemaan niin suuri yllättäjä. Kyseessä ei ole vain tyylikäs ja pätevä räiskintä, vaan erityisen hyvä räiskintä niin monella tavalla. Robottien hajoaminen taas on tyylillisesti aivan omaa tasoaan ja pitää menon varsin mielekkäänä loppuun asti. Puhumattakaan että pelaajan toiminnalla on merkitystä hahmojen suhteen.

9. Ashen

Soulslike peli monien joukossa, mutta joka jostakin syystä jäi sitten vähän paremmin mieleen ja sitä kautta muuttui houkuttelevammaksi kokeiltavaksi kuin niin monet muut, joita sitten pääsikin pelaamaan paljon aiemmin kuin tätä. Kun Ashenia sitten lopulta pääsi pelaamaan, niin eihän se ollutkaan läheskään niin hyvä miltä se oli vaikuttanut ja onkin jäänyt yhdeksi heikoimmaksi souslike peliksi jota on tullut pelattua.

8. Zone of the Enders

Tämä on yksi niitä pelejä josta nimi jäi todella hyvin mieleen, vaikka peli itsessään ei ollutkaan mitenkään erityisen kiinnostava. Ison osan taisi tehdä pelkästään nimi, joka on enemmän kuin loistava. Kun tämän sitten joskus sai pelattavaksi niin sekin tapahtui sattumalta PS Plussan kautta, kun PS3:lle vielä tuli peleja, tämä taisi olla niitä ihan viimeisiä ja tosin plussan vuoksi, tämä jäi aika vähälle pelaamiselle kun paljon muitakin tuli saataville ja joukossa myös todella kiinnostavia tapauksia.

7. Valkyria Chronicles

Tämän muistan siitä että se oli yhteen aikaan sellainen peli joka näytti erittäin hyvältä ja kiinnostavalta, mutta se jäi monien kiinnostavampien jalkoihin. Ehdottomasti kuitenkin ollut yksi sellainen pelisarja jota oli pitkään ollut kiinnostusta kokeilla ja joka myös osoittautui varsin päteväksi kokonaisuudeksi, vaikkakin paikoin turhauttavan vaikeaksi sellaiseksi. Joka tapauksessa ehdottomasti pelaamisen arvoinen tapaus.

6. Hat in Time

Yksi näitä pelejä jonka ajattelin olevan joko täysin Nintendon peli, tai sitten Steamista löytyvä tapaus. Suuri yllätys olikin se, että tämä on pleikkaripuolellakin saatavilla ja tuli vieläpä osaksi plussaa. Monella tavalla tämä tuntuu sellaiselta peliltä, mitä Super Mario Odyssey mahdollisesti olisi, mutta ei niin isolla budjetilla. Tämä on kaiken lisäksi todella laadukkaasti tehty peli mikä vain korostaa sitä, miten miellyttävä kokonaisuus on kyseessä, vaikka peli ei tietyillä tyyliratkaisuilla olekaan sitä ominta omaa, on se ehdottomasti laadukasta pelattavaa laadukkaalla toteutuksella.

5. Resident Evil & Remake

Sekä tämä alkuperäinen että remake tästä. Sanotaan heti että alkuperäinen on todella rasittavaa pelattavaa ja kokeiluun se sitten lopulta myös jäi, sillä ei ollut hirveästi kiinnostusta tankkiohjata koko roskaa läpi asti. Remake onkin sitten aivan eri asia sillä ohjattavuus on oitis parempi vaihtoehtoisilla kontrolleilla. Pelissä on tietysti tietynlaisia muutoksia, mutta pääasiassa kokemus on samanlainen, joskin paremmilla grafiikoilla. Sanotaan että todellakin aikakautensa tuote, josta myös näkee, miksi pelisarjasta tuli niin suosittu.

4. South Park: Stick of Truth

South Park sarjassa on sitä jotakin, mikä jaksaa naurattaa. Pelirintamalla ei ollut tullut vastaan minkäänlaista laatua joten kyllä tätä kohtaan oli odotuksia ja vaikka se olisi kokeilulistalla, niin ei tullut koskaan pelattua. PS Plus riensi tässäkin tapauksessa apuun ja pääsi tätäkin pelaamaan, sekä jatko-osaa Fractured But Whole. Ehdottomasti paras South Park peli mitä on tullut ja siinä tuntuu se sama laatutaso mitä on sarjassakin ollut.

3. A Way Out

Yksi niitä pelejä joka pitää pelata kaksinpelinä ja siitä syystä tämä on sellainen tapaus joka on ollut aika vaikeaa pelata missään vaiheessa. Edes tämä pelin löytäminen mistään ei ollut sieltä helpoimmasta päästä, vaikka sitä peliseuraa olisikin ollut tarjolle useammin. Tämä on joka tapauksessa sellainen peli jonka kohdalla on ollut haastavaa yhdistää useampi asia mutta haastavinta on ollut löytää peli yhtään mistään sen jälkeen kun sitä on oikeasti halunnut pelata.

2. Legendary

Osana ensimmäistä "Pelit joita en ole päässyt pelaamaan" listaa ja jota on sittemmin, suht sattumalta tullut pelattua. Ei ollut minkäänlaisen odotuksen väärti, eikä edes järin ihmeellinen peli, mutta ainakin tämä on esimerkki siitä, että kyllä niitä pelejä saattaa lopulta tulla vastaan vaikka missä, vaikka niiden luulisi olevan jo lopullisesti saavuttamattomissa. Legendary tuli itsellä vastaan Steamissa, Halloween alennusten aikaan. En etsinyt sitä, mutta se vain tuli kohdalle alle euron hintaan, joten tässä ollaan.

1. The Legend of Dragoon

Tämä on niitä PS1:n pelejä joita olen monesti halunnut pelata, sillä se todellakin näyttää upealta ja vaikuttaa juuri sellaiselta peliltä joka olisi tarinallisesti, toiminnallisesti ja tyylillisesti juuri minun mieleeni. Siksi onkin erittäin suuri sääli että tämä peli on todella saavuttamattomissa. Kun peli ilmestyi 2000, niin silloin niin moni muu peli vei huomion ykköspleikkarilla ja kun PS2 oli jo nurkan takana, niin kyllä sen saamisen myötä huomio siirtyi moniin muihin peleihin, muutenkin niitä pelejä ei kovin usein saanut lapsena, niin silloin piti huolen että ne jotka sai, olisivat sellaisia jotka erityisen suuresti halusi, kyllähän tämä jäi monien muiden pelien jalkoihin, pääasiassa Spyro 3:n. Myöhemmin tämä on tullut saatavilla myös PSN kauppapaikalla, mutta ei Euroopassa.

PS Plus Premium on kuitenkin näyttänyt arvonsa, kun tämä peli tuli osaksi sen valikoimaa. Vaikka aluksi tämä olikin todella buginen ja lähemmäs pelaamiskelvoton tapaus, on se nyt pelattu. Ei kaikkien odotusten arvoinen, mutta mahtava peli.