Jotakin tälläistä listausta olen ajatellut jo pidemmän aikaa ja tehnytkin. Nyt lopulta tännekin. Muuttuu aina vuosittain, kun uusi vuosi tuo uudet pelit vertailuun ja kisaan parhaan pelin paikasta.

 

 

Tämän piti alunperin olla parhaat pelit alustoittain mutta siitä olisi tullut paljon epätasapainoisempi. Ehkä sitten myöhemmin, mutta nyt on aika palata muistelemaan niitä pelejä aikojen takaa. Itse menin niin pitkälle että pystyi laittamaan joka vuodelle voittajan ja mahdollisesti pari haastajaakin, ilman että tulee välivuotta jolle ei löydy mitään. Joillekin vuosille on ilmiselvä voittaja, mutta yleensä on ainakin yksi peli joka pystyy kilpailemaan voittajan kanssa.


Säännöt:

1. Vain pelejä joita olen itse henkilökohtaisesti pelannut.

- Tarkoittaa sitä että demoja ja lyhyitä alle tunnin kokeiluita ei lasketa. Itse sanoisin että pelaamiseksi lasketaan se, että peliä pelaa minimissään yli tunnin. Tietenkin on olemassa pelejä jotka ovat niin hirveitä joita ei kestä sellaista aikaa.

2. Ei uudelleenjulkaisuja jos kyseessä on remasterointi

- Remake voi olla ehdolla jos se on tarpeeksi erilainen kuin alkuperäinen. Eli sitä voi pitää uutena pelinä. Jos se on osa kokoelmaa, niin vain yksi voidaan valita.

3. Maksimissaan viisi ehdokasta per vuosi ja minimissään kaksi

- Pari kertaa on tullut vastaan tilanne että yksi on selvästi muita parempi, mutta näön vuoksi päätin lopulta tehdä tämän säännön, jotta olisi selvä kilpailu. Ideaalitilanne on se kun ehdokkaita on kolmesta viiteen ja jälkikäteen tilanteen saa korjattua, mutta helposti voi tulla tilanne jossa kaksi peliä ottaa mittaa toisistaan.

4. Muutoksia sallitaan, kun pelejä pelataan lisää

- Harvoin ehtii pelata kaikkia pelejä joita on saatavilla, minkä vuoksi monesti voi olla niin, että tietyt huonot pelit eivät ole koskaan tulleet pelattavaksi ja silloin niitä ei voi ottaa mukaan säännön 1 perusteella. Mutta koska kyseessä on muuttuva lista, lisäyksiä voidaan tehdä kun uusia pelejä pelataan.

5. Pelit arvioidaan pääpelin perusteella

- DLC:t eivät vaikuta voittajavalintaan, koska ne ovat jatkoa, eivät alkuperäistä pakettia. Se millainen peli on ilmestyessään, on se minkä perusteella se arvioidaan.

  • Koskee myös pelejä joiden ideana on se, että niihin tulee lisää sisältöä myöhemmin. Tälläiset pelit voivat olla ehdolla vain jos pelasin niitä, kun ne ilmestyivät.

1989

Teenage Mutant Ninja Turtles

Duck Tales

Castlevania III: Dracula's Curse

Tetris

Batman

 

Pääosin NES aikakausi ei ole itselleni järin muistorikas samalla tavalla kuin PlayStationista alkanut kausi, mutta monia hyviä pelejä sielläkin tuli vastaan.

 

TMNT ei ole juuri aikaa kestänyt, vaikka se SNES tasolla ei se huonoin mahdollinen peli olekaan.

DuckTales taas on kestänyt ihan hyvin aikaa ja on hyvä pelata edelleen.

Castlevania III vaikeudestaan huolimatta toimii myös ja saa isot pisteet erinomaisesta tyylistään.

Tetris taas on sitä samaa mitä tästä eteenpäin ja tätä ennenkin.

Batman on peli joka todellakin onnistui tuomaan Batmanin pelattavaksi hahmoksi todella hyvin, vaikkakin haastavalla tavalla.

 

Varsin helppo valinta vaikka mukana onkin yksi todella vahva haastaja.

 

Vuoden peli 1989: Batman


1990

Teenage Mutant Ninja Turtles II: Arcade Game

Gremlins 2: New Batch

Chip ‘n’ Dale: Rescue Rangers

 

Toinen TMNT oli jo paljon parempi ja siihen sisältyy valtavasti muistoja ja tekee siitä oitis erittäin vahvan kilpailijan, varsinkin moninpelien joukossa se on erityisen onnsitunut. Vaikkakin monotoninen, niin silti erittäin viihdyttävä peli.

Tiku ja Taku oli myös hyvä peli mutta ei niin muistorikas. Tasohyppelypelien joukossa se ei merkittävästi ajan hampaissa heikentynyt.

Riiviöt 2 on paikoin turhauttavan haastava, mutta myös yllättävän monitahoinen peli. Gizmo on loistava ja tämä peli antoi mahdollisuuden pelata Gizmolla ja taistella muita Riiviöitä vastaan aina uhkaavaan Hämähäkkiraitaan asti.

 

Hyvin haastava valinta sillä yhtä täytevalintaa lukuunottamatta todella hyvät pelit.

 

Vuoden peli 1990: Gremlins 2: New Batch


1991

Final Fantasy IV

Super Castlevania IV

Sonic the Hedgehog

Teenage Mutant Ninja Turtles IV: Turtles in Time

 

FF4 on tullut itselleni paremmin tutuksi vasta myöhemmin uusinversion kautta, mutta tosiasia on siitäkin huolimatta se, että tämä on Final Fantasya parhaimmillaan, vaikkakin uudemmalle versiolle se häviää selvästi.

Castlevania 4 on monella tavalla kuin remake ensimmäisestä, mutta tekee kaiken paremmin.

Sonic the Hedgehog on tässä tapauksessa lähinnä se kolmas kandidaatti, mutta kaukana kahden muun tasosta.

TMNT4 on edelleen todella laadukasta moninpeliviihdettä mielekkäällä toiminnalla ja todellisella Turtels tunnelmalla. Ulkoasu ja pelattavuus ovat todellista rautaa.

 

Erittäin vaikea valinta, mutta loppuviimeksi se iso kokonaisuus toimii toisessa pelissä paremmin, vaikka kilpailija onkin nopeatempoisempi. Tarina kuitenkin vaikuttaa todella paljon.

 

Vuoden peli 1991: Final Fantasy IV


1992

Super Mario Kart

Sonic the Hedgehog 2

Dragon Quest V

 

 

Super Mario Kartin kanssa iso ongelma on siinä, että tässä vaiheessa se ei ole niin mielekästä pelattavaa kuin myöhemmin.

Sonic the Hedgehog 2 oli mielekästä ja vauhdikas pelattavaa hetkellisesti, mutta ei pitkässä juoksussa juuri napannut.

Dragon Quest V taas on siinä mielessä haastava tapaus, että siinä on luettavaa turhankin paljon ja se tuntuu monella tavalla ei niin hyvin tehdyltä Final Fantasylta.

 

Voittaja on pitkälti se, joka tuntuu omalla tavallaan onnistuneimmin tehdyltä.

 

Vuoden peli 1992: Dragon Quest V


1993

Chip ‘n’ Dale: Rescue Rangers 2

Megaman X

Duck Tales 2

Doom

 

DuckTales 2 onkin erinomainen peli ja siitä on hyviä muistoja jopa enemmän kuin edeltäjästään, jota monesti pidetään parempana. Itse pidän kakkosesta enemmän.

Megaman X myös todella positiiviset mielikuvat jättänyt pelitapaus jossa toiminta on parempaa kuin koskaan aiemmin Megaman sarjassa ja tyylikkyydessä peli on todella huipputasoa toiminnasta puhumattakaan.

Tikun ja Takun toinen tuleminen on loistava seikkailu jossa tasohyppely on todella hyvää tasoa, moninpeli on erittäin mielekästä ja vaikka peli onkin haastava, niin se ei koskaan mene yli.

Räiskintäpelien kantaisiä joka on asennetta isolla A:lla ja brutaalia isolla B:llä. Aseita riittää ja ammuttavaa riittää joten FPS pelien joukossa, lähes kaikki pelit ovat tämän perillisiä.

 

Vaikea valinta joka voisi helposti muuttua.

 

Vuoden peli 1993: Chip ‘n’ Dale: Rescue Rangers 2


1994

Megaman X2

Mickeymania

Demon’s Crest

 

Megaman X2 on samalla tavalla loistavaa toimintaviihdettä kuin edeltäjänsäkin ja korottaa panoksia monin paikoin suhteellisen onnistuneesti, vaikka meneekin monesti aika haastavaksi peliksi.

Mickeymania on merkittävästi Megamania helpompi ja veikeämpi tapaus jossa käydään läpi Mikki Hiiren historiaa monissa kentissä.

Demon’s Crest on yllättävän suuriin mittasuhteiseen laajeneva Megaman X2:n tyylinen peli joka kuitenkin voittaa fantasiatunnelmallaan ja sillä, että kun tämä peli alkaa saada tuulta siipiensä alle, se muuttuu äkkiä ehkä jopa SNES:n parhaaksi peliksi.

 

Näiden kohdalla valinta osuu lopulta altavastaavaan, paljon vähemmän tunnettuun peliin.

 

Vuoden peli 1994: Demon’s Crest


1995

Megaman X3

Rayman

Super Mario World 2: Yoshi’s Island

Star Wars: Dark Forces

Donkey Kong Country 2: Diddy's Kong Quest

 

Megaman X3 on samantasoinen kuin aiemmat, mutta vaikeus alkaa mennä todella yli, vaikka toiminnassa paketti edelleen toimiikin.

Rayman on kaikessa tasohyppelytyylikkyydessään hyvä peli, mutta vielä vaikeampi kuin Megaman.

Yoshi's Island on ehkä porukan helpoin peli ja todella hyvää tasohypeltävää.

Star Wars: Dark Forces tarjoaa Doom tyylistä räiskintää, mutta Tähtien Sota asetelmassa.

Donkey Kong Country 2 taas on merirosvoteemallaan todella vahva kisaaja, mutta myös se on monesti turhauttavan vaikea tapaus.

 

Vaikka tällekin vuodelle löytyi kisaajia niin lopulta valinta meni pitkälti tuurilla sille joka nyt tuli valittu, koska mikään peli ei ole ollut merkittävästi paras.

 

Vuoden peli 1995: Megaman X3


1996

Crash Bandicoot

Mario Kart 64

Tetris Attack

Crash Bandicoot aloittaa erinomaisen pelisarjan, mutta alussa on vielä asioita joita pitää hioa. Vaikka Crash onkin erinomainen päähenkilö ja pomotaistelut vallan mainioita, niin haasteellisesti peli vähän hakee paikkaansa.

Mario Kart 64 on ihan kivaa pelattavaa, varsinkin rallitasolle ja useammalla pelaajalla.

Tetris Attack onnistuu kuitenkin olemaan niin hyvä peli, että sitä jaksaa pelata kerrasta toiseen ja vielä vuosienkin jälkeen, eikä se ole yhtään sen huonompi. Varsinkin moninpelinä se on koko SNES kirjaston ylivoimaista parhaimmistoa.

 

Ei yhtään niin haastava päätös kuin voisi luulla, sillä näistä paras on selvästi paras, moninpelinsä ansiosta.

 

Vuoden peli 1996: Tetris Attack


1997

Final Fantasy VII

Worms 2

Tekken 3

Outlaws

Castlevania: Symphony of the Night

 

FF7 on erinomainen roolipeli tarjoten valtavasti tekemistä ja toinen toistaan parempia hahmoja loistavassa maailmassa ja erinomaisella taistelulla. Vastassa sarjan paras vihollinen: Sephiroth. FF sarjan tasolla seiska on juurikin sen tasoinen peli, että se voisi olla koko sarjan paras koska se tekee niin monet asiat niin hyvin, että se erottuu vahvasti edukseen lähemmäs jokaisella tavalla. Hahmojoukko on koko sarjan parhaimpia, ellei jopa paras. Materiasysteemiin pätee pitkälti sama, sillä se todellakin nostaa toimintaa jalustalle.

Worms 2 on erinomaista toimintaviihdettä ja mitä enemmän pelaaja, sitä paremmaksi peli muuttuu. Aseita on vaikka kuinka paljon ja virittelymahdollisuudet niiden kanssa avaavat valtavasti lisää muuttujia jo valmiiksi kaaottiseen toimintaan joka on parhamillaan erittäin koukuttavaa.

Tekken 3 on tappelupelien uranuurtajia, sillä se onnistuu tarjoamaan erittäin hyvin taistelusysteemin ja valtavan määrän avattavia hahmoja joiden joukosta taatusti löytyy pari omaa suosikkia joita alkaa harjoitella. Minipelejäkin on muutama, mutta parhaimmillaan peli on puhtaassa kaksintaistelussa.

Outlaws on käytännössä Doom western maailmassa. Pelissä on läsnä selvää länkkärifiilistä Doomia imitoimassa pelattavuudessa. Se toimii erittäin hyvin, vaikka paikoin peli tuntuukin menevän vähän liian epämääräiseksi harhailuksi.

Symphony of the Night tarjoaa myös paljon tekemistä valtavassa linnassa jossa toinen toistaan paremmin tehtyjä pomovihollisia joista viimeisenä itse Dracula. Päähenkilönä uskomattoman hyvin tehty Alucard. Peli on metroidvania pelien ylivoimainen ykkönen ja samoin koko Castlevania sarjan. Se on mielekästä pelattavaa edelleen ja vaikka siinä onkin tiettyjä asioita joita olisi voitu tehdä vähän toisin, niin se on monella tavalla enemmän kuin onnistunut kokonaisuus. Erityisesti fantasityylikkyydessään.

 

Vaikka Final Fantasy VII onkin äärimmäisen hyvä peli niin sen heikkous on graafisessa ulkoasussa. Symphony of the Nightin suurin heikkous on kuoleminen joka johtaa aina pieneen säätämiseen jotta pääsee jatkamaan. Molemmissa on heikkoutensa, mutta kokonaisuutena, Yön Sinfonia on tiiviimpi kokonaisuus.

 

Vuoden peli 1997: Castlevania: Symphony of the Night


1998

Spyro the Dragon

Crash Bandicoot: Warped

Resident Evil 2

 

Spyro the Dragon on esimerkillinen tasohyppelypeli ja varma pohja jonka päälle rakentaa. Päähenkilö on todella hyvä, pelattavuus toimii erinomaisesti ja maailmat on rakennettu todella hienosti. Tekemistä on oikein mukavasti ja lohikäärmeteemasta saadaan paljon irti. Pääroisto lähinnä jättää paljon toivomisenvaraa.

Crash Bandicoot: Warped on ylivoimaisesti oman sarjansa paras peli, sillä se on korjannut lähemmäs kaikki aiempien heikkoudet ja lisännyt runsaasti muuttujia mukaan. Erikoisominaisuudet toimivat hienosti, kentissä on runsaasti mielekästä vaihtelua ja pomotaistelut ovat sarjan parhaimmistoa.

Resident Evil 2 on tarinallisesti mahtava peli, varsinkin koska se käyttää kahta päähahmoa niin hyvin. Leon ja Claire ovat molemmat todella hyvin tehtyjä hahmoja, sarjan parhaimmistoa. Tyylillisesti peli on myös todella näyttävä ja tunnelmallinen. Suurin heikkous tosin on läpisurkea ohjattavuus joka tekee pelistä paljon vaikeamman mitä soisi.

 

Loppuviimeksi kahden kamppailu ja voittaja on se, jonka sarja on huipussaan, kun toinen on vasta alussa.

 

Vuoden peli 1998: Crash Bandicoot: Warped


1999

Final Fantasy VIII

Spyro 2: Gateway to Glimmer

Crash Team Racing

Toy Story 2

The Legend of Dragoon

Viisi vahvaa kandidaattia ja kaikki niin erilaisia että kaikilla olisi mahdollisuus olla se ykkönen.

FF8 on laaja toiminnallinen roolipeli maailmassa jossa on vivahteita niin fantasiaan kuin steampunkiinkin, unohtamatta ajoittaisia cyberpunk vivahteitakin. Kokonaisuudessaan erinomainen peli jossa FF sarjan paras päähenkilö Squall Leonhart. Toiminta on juurikin sitä parasta FF tasoa ja junction systeemi toimii erittäin hyvin. Tarina on ehdottomasti koko sarjan parhaimmistoa ja tekeminen ei todellakaan lopu mitenkään äkkiä. Jopa monista heikkouksistaan huolimatta tämä on sellainen peli jonka parissa viihtyy edelleen.

Spyro 2 jatkaa sitä, minkä ensimmäinen sarjan peli aloitti. Erona tosin on se, että se minkä ykkönen teki hyvin, tekee kakkonen vielä paremmin. Toinen Spyro peli tuo paljon lisää pelattavuuteen ja tällä kertaa myös tarina on paljon rikkaampi ja hahmot ikimuistoisia. Tämä on niin hyvin tehty peli että voisi sanoa sen tekevän kaiken paremmin kuin edeltäjänsä. Se on tasohyppelyä parhaimmillaan ja tekemistä riittää monien haasteiden muodossa. Tarina on myös erinomaisesti tehty aikakauden mittareilla, puhumattakaan se on ääninäyteltyä.

CTR on paras rallipeli mitä pleikkari kantaa. Monta eriomaista pelattavaa hahmoa ja monta erinomaista rataa. Tässä on peli joka tekee kilpa-ajosta hauskaa. Se että rallipeli pärjää tässä joukossa on merkii siitä miten loistava peli se lopulta onkaan. Moninpelinä se on oman konsolinsa terävintä kärkeä hyvällä hahmovalikoimalla, erinomaisella asevalikoimalla ja mahtavalla ratavalikoimalla. Ohjattavuus tuntuu nykyään kulmikkaalta, mutta on silti sen tasoista, että peliä pelaa edelleen varsin mielellään.

Toy Story 2 on esimerkillinen leffapeli, sillä se käy läpi kaikki pääpointit elokuvasta mutta muuttaa ja täydentää niitä sieltä täältä juuri oikeilla tavoilla. Pelattavuus on sopivan jämptiä tietystä kulmikkuudesta huolimatta ja sivutekemistä on ihan kivasta. Kulmikkuus vähän kampittaa tiettyjä tarkkuutta vaativia kohtia, mutta yleisesti peli toimii erittäin hyvin, kun siihen pääsee vähän paremmin sisään.

The Legend of Dragoon on vuoropohjainen toimintapeli erittäin hyvillä omilla jutuilla, todella hyvin rytmitetyllä tarinalla ja paikoin erinomaisilla pelihahmoilla. Peli etenee varsin nopeasti eteenpäin, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden satunnaisiin oheistehtäviin. Fantasiatarinana LoD toimii todella hyvin ja vaikka peliin olisi voitu tehdä vähän enemmän tyylillisiä lisiä ja tai ulkonäöllisiä vaihtelevuuksia, on kokonaisuus ehdottomasti todella hyvin rakennettu rpg jossa riittää pelattavaa.

 

Haastava valinta edeltävän vuoden tavoin, mutta tällä kertaa mukana on kolme kovaa kisaajaa joista yksi voittaa varsin niukasti kaksi peliä, joiden sarjat olivat vastakkain edellisenäkin vuotena.

 

Vuoden peli 1999: Final Fantasy VIII


2000

Spyro: Year of the Dragon

Marvel vs Capcom 2

Deus Ex

Yksi ja ylivoimainen peli. PlayStation ykkösen paras peli ja sarjansa paras peli. Voittaja on ilmiselvä ilman epäilystäkään, mutta se toiseksi paras olisi sitten jo haasteellisempi valinta, kun nämä kaksi haastajaa, ovat lähinnä näön vuoksi, ei kumpikaan yllä voittajan tasolle. Ei edes lähelle.

 

Vuoden peli 2000: Spyro: Year of the Dragon


2001

Devil May Cry

Max Payne

Quake III

Jak & Daxter: Precursor Legacy

007: Agent Under Fire

Kunniamainintoja: Final Fantasy X ja Halo: Combat Evolved

Devil May Cry on sarjansa ensimmäinen peli joka vakuuttaa erinomaisella toiminnallaan, vahvalla fantasitunnelmallaan, todellisella tyylillä, asenteella ja toinen toistaan paremmilla aseillaan, pomotaisteluillaan ja yhdellä parhaista videopelihahmoista, Dantella. Tämä on sellainen peli jossa pitkälti kaikki osa-alueet ovat oitis sellaisia, että ne luovat erittäin hyvän vaikutelman. Devil May Cry on siis jo pelkästään pelihahmonsa ansiosta erittäin houkutteleva tapaus, mutta pelattavuus todellakin nostaa sitä vielä ylemmsä.

Max Payne on Remedyn noir hajuinen peli jossa riittää räiskintää synkässä maailmassa, synkän pelihahmon ohjaksissa. Tyylikkyydessään peli on erittäin vahva, mutta tarinankerronnassaan ja synkkyydessään se on vielä vahvempi eikä sarjakuvamainen tarinankuljetus juuri sitä heikennä.

Quake III taas on erinomainen räiskintäpeli joka tarjoaa hyvän moninpelin lisäksi mielekkään yksinpelin jossa pääpahana odottaa erittäin hyvä ja mieleen jäävä areenamestari Vadrigar.

Jak & Daxter aloittaa kaksikon tarinan tasohyppely pursuavassa maailmassa jossa riittää variaatiota ja keräiltävää.

007: Agent Under Fire loistaa pääasiassa moninpelillään josta on todella hyvät muistot, niinkin hyvät että ne jyräävät tarinakampanjan yli mennen ja tullen mikä korostaa että peli on parhaimmillaan moninpelimuodossa.

 

Suurimmat pisteet peli vetää loppuviimeksi moninpelistä, josta on niin hyvät muistot.

 

Vuoden peli 2001: Devil May Cry


2002

Kingdom Hearts

Sly Raccoon

Soul Calibur II

Star Wars: Jedi Knight II: Jedi Outcast

Bloodrayne

Kingdom Hearts tuo yhteen monet klassiset Disney hahmot sekä monet erinomaiset Final Fantasy hahmot. Siinä keskellä pelaaja taistelee voimakasta vihollista vastaan. Taistelu on tavallaan varsin simppeliä, mutta juuri oikeilla tavoilla monipuolista. Pelillä on pituutta todella mukavasti ja tarinallisesti siinä laitetaan tuttuja tarinoita uuteen uskoon, samalla kun pelin oma tarina kehittyy. Peli näyttää ja tuntuu todella hyvältä ja on monella tavalla erittäin esimerkillisesti toteutettu ja kestää hyvin aikaa.

Sly Raccoon aloittaa ovelan pesukarhun ja tämän konnakoplan tarinan pelissä joka yhdistää huumorin, hiiviskelyn ja tasohyppelyn ja vielä erinomaisella tarinalla. Pelin hyvä huumori yhdessä erinomaisen tarinan kanssa luo erinomaisen asetelman jossa pelattavuus pääsee erinomaisesti loistamaan todella hyvän ohjattavuuden ansiosta. Hyvin tehdyt hahmot ovat myös suurta plussaa.

Soul Calibur II on erinomainen tappelupeli jossa monta erinomaista hahmoa. Se ei ole kestänyt aikaa mitenkään erityisen huonosti, mutta on uudempien pelien varjossa pelattavuudeltaan hieman vanhentunut. Aikakautensa pelejä vastaan se kuitenkin pärjää todella hyvin juurikin todella hyvän taistelusysteemin ja hahmojoukon ansiosta.

Jedi Knight II puolestaan on yksi onnistuneimpia Tähtien Sota pelejä sillä se onnistuu tarjoamaan erittäin laadukasta valosapelitoimintaa, kuin myös räiskintää.

Brutaali ja tyylikäs toimintarymistely jossa tuliaseilla toiminta on erittäin hienoa ja teräaseilla kelvollista. Tyylikkyydessä peli vetää kuitenkin isoimmat pisteet.

 

Mutta kyllä se kisa on erittäin selvä.

 

Vuoden peli 2002: Kingdom Hearts


2003

Lord of the Rings: Return of the King

Indiana Jones and the Emperor's Tomb

War of the Monsters

Max Payne 2: Fall of Max Payne

Star Wars: Knights of the Old Republic

Kunniamainintoja: Star Wars Jedi Knight: Jedi Academy, Beyond Good and Evil ja Jak II

Kuninkaan paluu elokuvaan perustava peli ei ole täydellinen, mutta se on nautinnollinen kokonaisuus joka ajoittaisesta vaikeudestaan huolimatta tarjoaa mielekästä pelattavaa. Suurta plussaa se tarjoaa toisen pelaajan kanssa ja onnistuu erinomaisesti kertomaan sen elokuvasta tutun tarinan uudestaan.

Ylivoimaisesti paras Indianda Jones peli mitä on vastaan tullut. Näyttää ja kuullostaa miltä pitää ja on toiminnallisesti merkittävästi parempaa tasoa mitä aluksi voisi luulla. Kiipeily toimii, tappelu toimii ja erilaiset kohtaukset ovat kuin suoraan Indy aiheisesta elokuvasta.

War of the Monster on yksi suuria yllättäjiä. Monta klassisiin hirviöihin pohjautuvaa hahmoa ja paljon tuhottavia kenttiä joissa aloittaa täysi sota. Sanotaan heti että peli vaatii ehdottomasti useamman pelaajan yhtä aikaa, jotta pelistä saa mahdollisimman paljon irti.

Max Payne 2 on Remedyn magnum opus, erittäin hyvä noir tunnelmallinen räiskintäpeli yllättävän hyvällä ja yllättävällä tarinalla. Toiminnallisesti se ei ole yhtä monipuolinen kuin edeltäjänsä, mutta pelattavuudessa ja rytmityksessä se pärjää paremmin, vaikka tuntuukin ajoittain suhteellisen karsitulta.

KOTOR on tarinallisessa mielessä yksi parhaita Star Wars pelejä koskaan ja mahdollisesti myös yksi parhaita pelejä koskaan. Muutenkin Tähtien Sodan tunnelmat, teemat ja tyyliratkaisut ovat osuneet erinomaisesti kohdalleen. Merkittävänä heikkoutena onkin lähinnä se toiminta, joka ei ole tarpeeksi vuoropohjaista eikä tarpeeksi reaaliaikasita vaan jotakin siltä väliltä.

 

Lopulta taidan kallistua sen pelin puoleen, jonka on kestänyt aikaa paremmin muut.

 

Vuoden peli 2002: Max Payne 2: The Fall of Max Payne


2004

Punisher

Sly 2: Konnakopla

Teenage Mutant Ninja Turtles II: Battle Nexus

Ratchet & Clank 3

Lord of the Rings: Third Age

Hyvin haastavaa oli jo pelkästään valita että mitkä pelit mahtuvat mukaan finaaliin. Jak 3, Metal Gear Solid 3 eivät mahtuneet mukaan finaaliin.

Punisher on juurikin sellainen peli, jonka hahmo ansaitsee ihan muutamia heikkouksia lukuunottamatta. Tarina on erittäin hyvä ja jatkaa elokuvan tarinaa, mutta toiminta on se, joka todella iskee kovempaa kuin moni muu peli. Pelin hyvin raju ote on juurikin sellaista settiä mikä sopii Tuomarille erinomaisesti. Väkivalta on isossa osassa, rajut kuulustelumetodit ovat oma pelimekaniikkansa ja tapa jolla peli jatkaa Thomas Janen tähdittämän elokuvan tarinaa on aivan omanlaistaa plussaa.

Sly 2 on peli joka yllätti monella tavalla ja onnistui tarjoamaan erittäin viihdyttävää tekemistä ja monia unohtumattomia tehtäviä. Voisi sanoa että tämä peli ei vain tuplaa sitä laatutasoa edeltäjään, vaan saattaa jopa laittaa sen toiseen potenssiin. Erilaisia lisävivahteita on todella paljon, pomotaistelut ovat parempia kuin aiemmin, maailmat ovat laajempia ja niissä on kivasti tekemistä tietysti suppeudesta huolimatta. Tarina on ihan kiva ja todella hyvin rytmitetty erittäin upeasti tehdyillä vaihtelevilla maailmoilla.

TMNT2 on monella tavalla yksi parhaita pelejä jossa Turtlesit ovat. Yksin ja monipelinä timanttinen kokonaisuus ja mukana vielä klassinen Turtles Arcade peli. Tarinallisesti vähän pätkäisty, tarjoamaan vain osa animaatiosarjan tarinasta, joskin todella laadukkaasti. Taistelu on erittäin hyvää perustyylistä mättöä, joka toimii erittäin hyvin. Erilaiset hahmot tuovat kivasti omanlaistaan otetta ja se extrojen määrä päätarinan oheen on erittäin kattavaa. Turtles pelien joukossa ehdotonta eliittiä.

Ratchet ja Clank 3 taas on toiminnallinen ilotulitus valtavalla asearsenaalilla erinomaisella huumorilla. Voittaen niukasti Jak 3:n semifinaaleissa ja se oli yksinään erittäin tiukka kisa. Lopulta se mikä todella ratkaisi asian Ratchetin voitoksi oli se, miten paljon enemmän toiminnasta saa irti. Kumpikin peli on erittäin hauska, erinomaisesti rytmitetty  ja useilla erinomaisilla aseilla täytetty, mutta Ratchetin kanssa sitä ammuskelu on merkittävästi enemmän, joskin myös niitä aseita on merkittävästi enemmän.

Third Age yhdistää erinomaisen pelattavuuden erinomaiseen maailmaan, kertoen aivan oman tarinan, päätarinan kulisseista. LotR Final Fantasy pelattavuudella. Tämä on juurikin sellainen kombo, joka toimii enemmän kuin fantastisesti. Taistelussa on erittäin mielekäs ote ja kaikilla hahmoilla on sellainen omanlaisensa tyyli. Hahmot ovat erittäin hyvin tehtyjä ja monet elokuvista tutut liittolaiset ja pomoviholliset ovat suurta plussaa joka kerta. Graafinen ulkoasu sopii tyyliin myös erinomaisesti.

 

Hyvin vaikea valinta ja erittäin niukka voitto sillä tämä on yksi niitä tapauksia kun yhtenä päivänä valinta voisi hyvin olla toinen ja seuraavana taas toinen.

 

Vuoden peli 2004: Sly 2: Konnakopla


2005

Kingdom Hearts II

Sly 3: Konnien kunnia

Devil May Cry 3: Dante’s Awakening

Resident Evil 4

Soul Calibur 3

Jokainen näistä peleistä kuuluu omiin ehdottomiin suosikkeihin ja siksi tämä valinta yksi vaikeimmista valinnoista vuoden peli sarjassa sillä tämä on ollut yksi parhaita vuosia mitä tulee peleihin. Jokainen on laatua ja jokainen on laatua aivan omalla tavallaan. Jokainen joutui lisäksi kisaamaan paikastaan tässä finaalissa, sillä F.E.A.R, Gun ja Fahrenheit eivät mahtuneet mukaan finaaliin.

Kingdom Hearts II tarjoaa paljon pelattavaa ja tutkittavaa maailmassa jossa Final Fantasy ja Disney kohtaavat toinen toistaan paremmissa kentissä. Sanotaan että pari pientä asiaa ykkönen tekee paremmin, mutta lähes jokaisella tavalla, kakkonen pistää paremmaksi. Pelissä riittää tehtävää monella tavalla, pomotaistelut ovat todella upeasti toteutettuja ja muutokset taistelusysteemissä tekevät siitä entistä nopeampaa ja näyttävämpää. Tarinallisesti tämä on sarjansa paras peli ja siinä on yksi parhaita loppuhuipennuksia videopelihistoriassa.

Sly 3: Konnien kunnia on monella tavalla edeltäjäänsä parempi ja monella tavalla yksi PS2:n parhaita pelejä kentästä toiseen. Lähemmäs kaikki mitä kakkonen teki enemmän kuin esimerkillisesti tekee kolmonen vielä paremmin. Pomovihollisissa on muutamia sarjan parhaita, sivutehtävissä on muutamia sarjan parhaita ja monet pelilliset parannukset todellakin tekevät pelistä erittäin nautinnollisen pelata. Muutamat karsinnat vähän häiritsevät mutta yleisesti tämä on oman sarjansa paras peli.

Devil May Cry 3 on yksi parhaita hack ’n’ slash toimintapelejä ja päähenkilö Dante on myös loistava. Haastellisuus ja runsas valikoima tyylejä ja aseita tekee tästä genrensä huippuja. Vaikka pelissä onkin muutamia kardinaalivirheitä, niin toiminnallisesti pelin pelattavuus on niin timanttinen, että siinä tuntuu olevan mahdollisuuksia vaikka mihin. Erilaiset aseet todellakin tuovat omanlaistaan tunnetta mukanaan ja pomoviholliset ovat laadukkaasti toteutettuja. Ehdottomasti paikkansa ansainnut.

Resident Evil 4 on erittäin miellyttävä toimintapeli valtavalla määrällä aseita ja mercenaries pelimuoto tuo entistä enemmän lisää tekemistä ja Leon Kennedy on erinomainen päähenkilö. RE4 on yksi näitä pelejä joka on ansainnut paikkansa parhaiden joukossa, sillä pelkästään se uudelleenpeluuarvon määrä on todella suuri. Aseita on paljon ja niiden kanssa on kiva kokeilla. Toimintaa riittää eikä edes ärsyttävä pelin läpi jatkuva saattotehtäväpuoli mitenkään pilaa kokonaisuutta.

Soul Calibur III on tappelupeli jolle ei juuri päihittäjää omasta genrestä löydy. Erinomainen valikoima taistelijoita ja taistelutyylejä unohtamatta hahmon luontia jolla saa paljon aikaiseksi. Puhumattakaan Chronicles of the Sword moodista. SC3 on tässä finaalissa ehkä se niukimmin mukaan mahtunut, mutta se tappelupelien joukossa edelleen todella hyvin puolensa pitävä tapaus ja omassa sarjassaan tarinankerronnallisesti onnistunein, sillä animaatio on todella hienon näköistä ja runsasta.

 

Vuoden peli valikoituu siis aika tiukan kisan jälkeen ja pitkälti tunteella sillä vaikka joukossa on pari vahvempaa kandidaattia, niin kyllä se voittaja onnistuu aivan lopuksi jättämään sen parhaan vaikutelman.

 

Vuoden peli 2005: Kingdom Hearts II


2006

24: The Game

Legend of Spyro: New Beginning

Scarface: World is Yours

Godfather

Marvel Ultimate Alliance

Kunniamainintoja: Okami ja LEGO Star Wars II: Original Story

24 the Game osaa tuoda peliin todella monenlaista erilaista pelattavaa. Ammuskelu, ajaminen, keskustelut ja hiiviskelyt kaikki ovat laadukkaasti toteutettuja, vaikka muutamissa tehtävissä kaikki ei menekään parhaalla mahdollisella tavalla ja peli saisi olla pidempikin.

Legend of Spyro trilogian aloitus onkin oikein miellyttävä peli tarjoten varsin hyvän tarinallisen alun todella hyvillä hahmoilla. Taistelussa on juurikin sellainen uusi näyttävä ote ja vaikka peli onkin varsin lyhyt, niin se on hyvin mielekästä pelattavaa.

Arpinaaman valttina taas on toiminnan ohella Tony Montana, josta on saatu todella paljon irti. Pelissä on paljon ajamista ja ampumista, josta toiminta todellakin ottaa paremman otteen. Tarinallisesti elokuva jatkuu tässä pelissä ja se on tehty merkittävästi paremmin, kuin aluksi voisi edes ajatella.

Kummisedän valttina on se että elokuvan tapahtumat ovat taustalla ja toiminta on jämptiä. Tarinallisesti kaikki on toteutettu todella laadukkaasti sekä näyttälyssä että graafisessa toteutuksessa. Tehtävissä seurataan elokuvan tarinaa paikoin uudesta näkövinkkelistä ja tekemistä riittää varsin paljon.

Marvel Ultimate Alliance on parasta moninpelinä mutta kattavasta hahmovalikoimasta kasaa helposti myös pari omaakin ryhmäänsä. Toiminta on melko itseääntoistavaa, mutta tyylikkyydessä ja Marvel hahmojen käytössä tämä on aiheen faneille enemmän kuin loistava kokonaisuus.

 

Loppuviimeksi aika niukka voitto, sillä hyvin pienet asiat ratkaisevat.

 

Vuoden peli 2006: Scarface: World is Yours


2007

Uncharted: Drake’s Fortune

Ninja Gaiden Sigma

Mass Effect

Dragonball Z: Budokai 3

The Darkness

Uncharted: Drake's Fortune on erinomainen yhdistelmä toiminnallista ammuskelu ja näyttävää kiipeilyä. Ajoittaiset pulmanratkonnat ovat hyvää tasapainoitusta ja todella hyvin tehty tarina on sekä huvittavaa että jännittävää. Loppupuolella mopo vähän karkaa käsistä, mutta isona kokonaisuutena kyseessä on todellinen toimintaseikkailuspektaakkeli.

Ninja Gaiden Sigma on PlayStation versio Xbox pelistä ja hyvin haastava sellainen, mahdollisesti vaikein läpäisemäni peli. Toiminta on todella timanttista, vaikkakin paikoni murhaavan vaikeaa ja väärillä tavoilla. Valtava määrä erilaisia aseita ja todella näyttävästi tehtyjä kohtauksia todella hyvällä päähenkilöllä, Ryu Hayabusalla, on kuitenkin sen kaiken vaivan arvoista.

Mass Effect on tarinallisesti erittäin vahva peli joka hahmojen ansiosta todellakin kannustaa katsomaan koko komeuden loppuun asti, vaikkakin toiminnallisesti se jättää hieman toivomisenvaraa. Tämä avaruusseikkailu on kuitenkin erittäin kiinnostavaksi koottu aloitus trilogialle.

Dragonball Z: Budokai 3 on yksi yllättävämpi taistelupelejä, sillä se on hyvin mielekästä ja erittäin laajamittaista pelattavaa. Hahmoja on valtavasti ja vaihtoehtoja heidän liikkeissäänkin riittää. Tarinallinen toteutus ei ole se paras mahdollinen, mutta sen verran paljon sisältöä pelissä on, että kyllä siitä saa runsaasti irti.

Erittäin synkkä, mutta tyylikkäällä tavalla synkkä toimintadraama. Pimeys on toteutettu erinomaisesti sekä hahmona, että pelielementtinä. Räiskinnässä on ehdottomasti puolensa ja isona kokonaisuutena pelissä on paljon hienosti toteutettuja ideoita, joita olisi kuitenkin voitu viedä pidemmällekin.

 

Haastava valinta ja pitkälti mututuntumalla.

 

Vuoden peli 2007: Ninja Gaiden Sigma


2008

Legend of Spyro: Dawn of the Dragon

Soul Calibur IV

Dissidia: Final Fantasy

Valkyria Chronicles

Devil May Cry IV

Legend of Spyro 3 on kaikkine heikkouksineen todella hyvä trilogian päätös hyvällä tarinalla ja loppuhuipennuksella joka mahtuu parhaiden loppuhuipennusten joukkoon, osittain erinomaisen pääroiston ansiosta. Pelin tarina toimii erittäin hyvin ja vaikka pelattavuus monesti ontuu todella pahasti ja saisi olla paljon laajamittaisempaa ja paremmin toteutettua, niin se on silti juurikin niin toimivaa, että se kantaa loppuun asti. Toiminnassa on todella hyvä ote, mutta tuntuu että sen olisi pitänyt olla tälläinen jo kakkosessa.

Soul Calibur 4 on erinomainen tappelupeli erittäin hyvällä hahmovalikoimalla. Vaikka se ei juurikaan kehity kolmosesta niin paljon kuin pitäisi, se ei ole hukannut sitä laadukasta sarjalleen tyypillisistä pelillistä otetta, mikä tekee näistä pelistä niin kivoja pelata.

Dissidia voisi olla pelattavuudessa niin paljon parempikin, mutta se on Final Fantasy tunnelmaltaan ja tyyliltään erittäin onnistunut. Tarinankerronta on laadukasta, animaatiojälki on todella hyvää ja ääninäyttely on myös erittäin laadukkaasti toteutettua. Pelattavaa myös riittää ja pelattavista hahmoista ei ole pulaa.

Valkyria Chronicles on todella tyylikkäällä grafiikalla varustettu sotadraama jossa strateginen ote on erittäin hienosti toteutettu. Tarina on oikein hyvin kirjoitettu ja vaikka rytmitys pelissä onkin vähän heikko, niin kaltaistensa joukossa peli toimii erittäin hyvin.

Devil May Cry IV:n ehkä suurin ongelma on sen alkupuoli, jossa täytyy pelata Nerolla, joka on paikoin todella pakotetusti mukaan ahdettu hahmo. Isona kokonaisuutena tarina toimii kuitenkin kelvollisesti ja Dante on edelleen todella hyvin tehty hahmo ja pelin toinen puolisko korjaakin alkupuolen heikkouksia merkittävästi. DMC tasolla peli yleisesti ei ole niin hyvä mitä sen pitäisi olla, mutta ei myöskään niin huono, kuin se voisi olla.

 

Jokaisella on selvät vahvuudet ja selvät heikkoudet ja lopuksi, eniten ratkaisi se, että mikä peli jätti kaikkein parhaimmat loppuvaikutelman ja minulle se oli se, joka tarjosi parhaan lopputaistelun ja päätöksen tarinalle joka alkoi pari peliä sitten.

 

Vuoden peli 2008: Legend of Spyro: Dawn of the Dragon


2009

Dragon Age: Origins

Batman: Arkham Asylum

Ratcher & Clank: Crack in Time

Ninja Gaiden Sigma 2

Uncharted 2: Among Thieves

Kunniamainintoja: Resident Evil 5, Ghost Recon: Future Soldier ja X-Men Origins: Wolverine

League of Legends ilmestyi tänä vuonna mutta itse pelasin sitä vasta myöhemmin.

Dragon Age Origins on oitis erittäin vahva kisaaja ja pelkästään tarinansa ansiosta jossa erilaiset hahmot pääsevät erinomaisesti oikeuksiinsa. Toiminnallinen puoli saisi tosin olla merkittävästi parempaa, mutta tarina on juurikin sen verran hyvin tehtyä, että kyllä sen haluaa katsoa loppuun asti ja toimintaan tottuu siinä matkan aikana, vaikka siitä ei alakaan pitämään niin paljon kuin haluaisi. Tietysti pelissä olisi myös ollut suotavaa, jos pelihahmolla olisi ollut ihan dialogiäänikin, kuten Mass Effectissä.

Batman on erinomainen tunnelmaltaan ja taistelutyyliltään. Synkkä ja erittäin laadukkaasti toteutettu tunnelma toimii todella vahvana tyylinluojana koko sarjalle. Väkivaltainen ote pysyy vahvasti läsnä pelissä ja jokainen roistohahmo on tehty erittäin hienosti, joskin muutamissa tapauksissa toivoisi että ne olisi tehty vielä paremmmin. Tapa jolla ympäristöä käytetään on joka tapauksessa erittäin osuvaa.

Ratchet & Clank on ennen kaikkea todella hauska peli alusti asti ja vaikka peli on toiminnallisesti parasta mitä sarja on tarjonnut sitten kolmannen pelin, niin se ei jätä pelin muita osa-alueita varjoonsa, vaan korostaa niitä omalla tavallaan. Hyvä pelattavuus toimii myös ja pitää sisällään sellaisia uudistuksia jotka vievät sarjaa oikeasti eteenp

Ninja Gaiden Sigma 2 on haastava ja nautinnollinen, merkittävästi enemmän kuin edeltäjänsä. Ainoa missä edeltävä peli todella voittaa, on siinä hurmeisessa tyylissä, jota on vähän vedetty taaksepäin ikärajan alennusmielessä. Toiminnallisesti se ei peli heikennä ja pomoviholliset ovat merkittävästi parempia kuin aiemmin, vaikka edellisen pelin Doku olikin erinomainen ja pärjäisi vertailussa. Myös tarina on lopuksi parempi, loppuhuipennuksesta puhumattakaan, nostaen tämän oman pelisarjansa parhaaksi peliksi.

Uncharted 2 on intensiivinen, hauska, näyttävä ja viihdyttävä toimintaseikkailu jossa kiipeily on hauskaa ja näyttävää, toiminta on sopivan mielekästä ja huumori osuu vielä paremmin kuin aiemmin. Muutamia asioita kaipaisi vähän toisin tehdyksi, mutta loppuviimeksi pelissä toimii parhaiten se rytmitys jossa erilaiset toinen toistaan paremmat toiminnalliset osuudet pääsevät erinomaisesti oikeuksiinsa, jopa hyvin huonoista roistohahmoista huolimatta. Merkittävästi parempi peli kuin edeltäjänäsä.

 

Tämä on niukka voitto niukimmasta päästä. Vaikka Ninja Gaiden Sigma 2 onkin todella viihdyttävä ja täynnä erinomaisia toimintakohtia, on Uncharted 2 kuin huumorintäyteinen toimintaelokuva, täynnä uskomattomia kohtauksia ja voittaa hyvin niukasti. Dragon olisi varmaan voittanut paremmalla toiminnalla (ja äänellisellä päähahmolla).

 

Vuoden peli 2009: Uncharted 2: Among Thieves


2010

Red Dead Redemption

Kingdom Hearts: Birth By Sleep

Mass Effect 2

Heavy Rain

Darksiders

 

Red Dead Redemption on laaja toiminnallinen avoimen maailman westerni, jollaista on todellakin kaivattu jo pitkään, vaikka Gun ja Red Dead Revolver olivatkin PS2:lla erinomaisia. John Marston on todella hyvä päähenkilö ja laajamittaisuudessaan tämä peli tarjoaa juurikin sellaisen lännenseikkailun kuin pitääkin. Vaikkakin tarina on lopuksi melkoinen pettymys, niin toiminnallisesti peli on laatua alusta loppuun asti ja pelissä pääsee todellakin siihen westernhenkisyyteen kiinni todella hyvin.

Birth By Sleep on kolmea tarinaa seuraava roolipeli jossa toiminta ja tarinan kerronta kohtaavat. Erikoinen pelimekaniikka toimii paljon paremmin kuin aluksi voi kuvitellakaan ja tarinallisesti peli onnistuu iskemään todella kovaa. Pelattava ei myöskään ihan äkkiä lopu ja kolmen tarinan käyttö toimii erinomaisesti.

Mass Effect 2 on valintoihin perustuva räiskintäpeli jossa loppuratkaisu on myös valinnoista riippuvainen. Eniten tässä pelissä nappaa juurikin se, miten hyvin peli tarina toimii ja rakentuu. Edellisen pelin ratkaisuilla on oma vaikutuksensa ja tuttuja hahmoja riittää. Tässä kohtaa peli pääsee todellakin vauhtiin ja pystyy oikeasti rakentamaan tilanteita pidemmälle. Toiminta on myös merkittävästi parantunut ykkösosasta ja vaikka sensuuri on selvästi paikkapaikoin iskenyt, on tämä erinomainen osa trilogiaa.

Heavy Rain on esimerkillinen tarinapeli jossa pelaajan valinnat vievät tarinaa eteenpäin, tapahtui mitä tahansa. Peli ei pysähdy vaikka pelaaja epäonnistuisi, sillä kaikesta tulee vain osa tarinaa. Aikuinen tarina monine kipeine teemoineen on todella mukaansa tempaava ja erinomaisesti rytmitetty ja pelillisesti toteutettu. Monet kovat valinnat ovat seurauksineen erittäin hyvin rakennettuja vaihtelevia, mikä on omiaan tarjoamaan todella hyvin neljän pelihahmon kautta kerrotun trillerin erinomaisella tyylillisellä korostuksella.

Darksiders taas useaa ideaa erinomaisesti käyttävä raamattuvivahteinen taru. Toiminnallisesti se on todella hyvä kokonaisuus jossa pulmanratkonnalla on oma osuutensa. Pelin yleinen tyyli kuitenkin vetää isoimmat pisteet ja tarinallisesti peli on merkittävästi parempi miltä se aluksi vaikuttaa.

 

Vaikka RDR onkin tarjonnut monia nautinnollisia tunteja on Heavy Rain on tarjonnut tarinan jolle ei aikoinaan ollut juuri haastajaa, vaikka Birth By Sleep onkin uskomaton, ei se tässä kilpailussa loppuviimeksi voita.

 

Vuoden peli 2010: Heavy Rain


2011

Batman: Arkham City

Uncharted 3: Drake’s Deception

Witcher 2: Assassins of Kings

Hyvä vuosi ja kolme esimerkillisen erinomaista peliä. Pari vuotta sitten näytti siltä että jokainen näistä peleistä olisi saanut samana vuonna viimeisen osansa jolloin olisi ollut luvassa melkoinen uusintaottelu. Tämä kolmikko nimittäin hyvin monella tavalla onnistui tekemään kilvasta todella haastavan, koska jokaisella oli todella isoja vahvuuksia, mutta myös muutamia heikkouksia.

Jokainen peli on enemmän kuin erinomainen ja viihdyttävä. Kaikilla on omat puolensa ja kaikki tekevät jotakin paremmin kuin yksikään toinen eikä yksikään ole täysin virheetön.

Uncharted on hauska, vauhdikas ja rento toimintaseikkailupeli joka onnistuu pistämään vielä paremmaksi edeltäjästään paikoin todella osuvalla huumorilla erinomaisilla toimintakohtauksilla ja todella hyvällä loppuhuipennuksella, joka lyö pari edellistä täysin syrjään. Tarinallisesti kaikki menee hienosti eteenpäin, yhdistäen sarjan hyväksi kokonaisuudeksi.

Witcher 2 on aikuismainen, karu ja tarinallinen roolipeli joka on niin valtava parannus edeltäjäänsä nähden, että se on Witcher ykköstä merkittävästi parempi. Erityisesti taistelu ja ulkoasu keräävät suuret pisteet, selkeydestä puhumattakaan, mutta tiettyjä asioita ykkösen kanssa jää kaipaamaan.

Arkham City on tunnelmallinen, intensiivinen ja synkkä toimintapeli. Se on jokaisella tavalla parempi kuin edeltäjänsä. Se on isompi, laajempi, syvällisempi ja rikkaampi. Toiminta on entistä sulavampaa ja jämptimpää, roistohahmoja on enemmän ja tarina todellakin iskee syvälle.

 

Tämä tekee lopullisesti vertailusta varsin haastavaa, sillä vaikka yksi peli jääkin vertailussa alakynteen kahden muun käydessä sen lopullisen taistelun voitosta. Tällä kertaa yksi vetää muita pidemmän korren tiukassa vertailussa, mutta silti omalla tavallaan aika selvästi.

 

Vuoden peli 2011: Batman: Arkham City


2012

Dragon's Dogma

Resident Evil 6

Walking Dead

Mass Effect 3

Dishonored

Kunniamainintoja: Borderlands 2, Darksiders II ja Darkness II

Dragon's Dogma on yllättävän hyvä kokonaisuus, josta tosin näkee, että se voisi olla paljon parempikin, jos siihen olisi panostettu enemmän, varsinkin tarinankerronnallisesti. Toiminnallisesti peli on hyvin mieläkästä pelattavaa ja se pelattava ei lopu mitenkään äkkiä.

RE6 on yksi parhaita pyssytoimintapelejä koskaan. Ammuskelussa on niin paljon asennetta, että siitä ei ole vieläkään juuri pantu paremmaksi. Liikkuminen ja ampuminen yhdessä on kuin parhaista toimintaelokuvista ja mercenaries pelitila todellakin loistaa. Tarinallisesti peli on myös todella REmainen, sillä hyvällä tavalla.

Walking Dead luo todelliset perusteet Telltale tyyliselle tarinankerronnalle jossa episodeihin jaettu tarina muovautuu pelaajan tekemien valintojen pohjalta. Dialogivalinnat ovat erinomaisesti toteutettuja ja Walking Dead maailma pääse hienosti oikeuksiinsa kokonaisuudessa.

Mass Effect 3 on toiminnallisesti ehkä paras koko sarjassa ja tarinallisestikin se pystyy pitämään kutinsa, varsinkin siinä suhteessa, miten hahmojen välisiä keskusteluja käydään ja miten heidän suhteensa kehittyvät. Lopetus kampittaa peliä todella pahasti, mutta isona kokonaisuutena se on esimerkillinen osa trilogiaa.

Dishonored on tyylikkyydessään uskomattona upea sekä graafisesti että maailmallisesti. Sen ulkoasu on hienoa katseltavaa ja maailmaan mahtuu todella hienoja steampunk tyylisiä ratkaisuja. Pelattavuus on hyvin moniuloitteinen ja peli antaa paljon vapauksia pelaajalle sillä toiminta ja hiiviskely kumpikin onnistunut toteutuksessa.

 

Kaikkein eniten hupia ja nautintoa sain kuitenkin ehkä monille yllättävästä valinnasta. Useamman tarinan yhdistävä toiminatapeli jossa mukana myös kauhutunnelmaa.

 

Vuoden peli 2012: Resident Evil 6


2013

The Last of Us

Batman: Arkham Origins

Assassin's Creed IV: Black Flag

Rayman Legends

Metal Gear Rising: Revengeance

Kunniamainintoja: Far Cry 3: Blood Dragon ja Metro: Last Light

The Last of Us on esimerkillinen peli monella tavalla. Sen tarinassa käydään läpi rajuja teemoja ja lopulta hyvä ja paha ovat samaa harmaata massaa. Pelattavuuden suhteen kaikki toimii erinomaisesti yhdessä ja kokonaisuuden rytmitys on parempi kuin monissa peleissä pitkään aikaan.

Arkham Origins ei yllä samalle tasolle kuin pari edellistä, mutta yleisesti se kertoo todella hyvin version Batmanin alkuvaiheista ja se tuttu Arkham sarjan tunnelma on vahvasti läsnä.

Black Flag on erittäin mielekästä merirosvotoimintaa jossa historiallisia hahmoja käytetään oikein hyvin suurelta osin. Päähenkilö on todella hyvä ja yleisesti toiminta on erittäin hienolla tasolla.

Rayman Legends on värikäs ja veikeä kokonaisuus jossa simppeli, mutta haastava pelattavuus tarjoaa paljon enemmän sisältöä miltä aluksi vaikuttaa.

Metal Gear Rising: Revengeance voi hyvinkin olla yksi parhaita Metal Gear sarjan pelejä. Se on erittäin näyttävä toimintapeli todella hyvällä pelattavuudella, vaikka se meneekin paikoin vähän eli.

 

Loppuviimeksi voittaja on kuitenkin melko selvä.

 

Vuoden peli 2013: The Last of Us


2014

The Wolf Among Us

Middle-Earth: Shadow of Mordor

Dragon Age: Inquisition

Smite ilmestyi tänä vuonna, mutta itse pelasin sitä vasta myöhemmin, muistaakseni Fenrir oli silloin uusi.

Vaikka Wolf Among Us saikin ensimmäisen osansa vuoden 2013 puolella, niin itse luen tämän 2014 peliksi koska 4/5 pelistä ilmestyi 2014 puolella. The Wolf Among Us on monella tavalla Telltalea parhaimmillaan, myös toiminnallisesti, vaikka tämä osa onkin myöhemmin kehittynyt upeasti. Tarinallisesti kokonaisuus on ensiluokkainen, päähahmo on erittäin onnistunut ja tapa jolla pelissä päästään kiinni Fables maailmaan, on myös sieltä parhaasta päästä. Vaikka ensimmäinen osa jätettäisiin pois laskuista, olisi tarina silti erittäin voimallinen.

Shadow of Mordor on yksi onnistuneimpia toimintapelejä jossa on Batman: Arkham sarjasta tuttu taistelusysteemi. Toiminta on enemmän kuin upeaa sillä siihen ei vain meinaa kyllästyä vaikka pelissä sitä tuleekin vastaan enemmän kuin mitään muuta. Kokonaisuudesta yllättävän paljon irti ja tämä on helposti yksi niitä suurimpia yllättäjiä mitä on koskaan tullut vastaan, sillä toimintaa on osattu maustaa juurikin sellaisilla monilla oikeasti toimivalla tavoilla jotka pitävät mielenkiintoa todella hyvin yllä.

Dragon Age 3 on tarinallisesti valtava parannus edeltäjään, vaikka se lopussa ontuukin. Toiminnallisesti se on ehkä sarjan parasta antia ja laajuudessaan pelistä saa paljon irti. Ykköspelin kanssa kisa ei ole täysin selvä, mutta se kuinka mielekästä pelattavaa Inquisition on, todellakin nostaa sen varsin korkealle. Tarinankuljetus on huipputasoa ja pelaajan valinnoilla on oikeasti merkitystä. Ja kaikki tämä ilman paria DLC:tä.

 

Lopulta voittajan valinta on hyvin haastavaa, vaikka pari peliä ei kisassa hirveästi pärjääkään. Kolmesta kaksi oli valtavia yllättäjiä ja voittaja oli lopulta niistä toinen.

 

Vuoden peli 2014: The Wolf Among Us


2015

Batman: Arkham Knight

Witcher 3: Wild Hunt

Assassin's Creed: Syndicate

Bloodborne

Dying Light

Tämä vuosi oli todella vaikea valinta sillä tässä on kaksi sellaista peliä jotka dominoivat kisaa. Näillä kahdella pelillä on monta yhteistä asiaa mikä teki kilpailusta merkittävästi kovemmin, kuin voisi olettaa, sillä joukossa on kuitenkin yksi kaikkien aikojen parhaita pelejä.

Batman: Arkham Knight on eeppinen päätös trilogialla ja vaikka siinä on selkeitä heikkouksia, niin se on pelattavuudessa, tyylikkyydessä ja tarinassa uskomattoman onnistunut kokonaisuus, yllättäväkin vielä. Toiminta on erittäin upeaa, hahmot ovat todella onnistuneita ja pelin yleinen tyyli on ensiluokkaista. Hiiviskelykin on tehty todella onnistuneesti. Pelissä on tietysti paljon sellaisiakin asioita joita jää kaipaamaan ja mukana on myös turhaa täytetty, mutta monet asiat peli tekee niin hyvin, että se on vahva voittajasuosikki ja mahdollisesti sarjansa paras peli, ainoa haastaja on Arkahm City.

Witcher 3: Wild Hunt on mestariteos, ei yhtään vähempää. Pelattavaa on todella paljon, toiminta on erittäin mielekästä, tarina on uskomattoman hyvä kokonaisuus jossa pelaajan päätöksillä on väliä ja kun peliä vertaa pelisarjan aiempiin osiin, niin sen laadullinen ero ykkönen potenssiin 3, vähintään, miltein jopa kakkonen potenssiin 3, vaikka tietyt asiat kakkospeli teki tätä peliä paremmin. Mutta tämä eeppinen lopetus tällä tarinakokonaisuudelle ja ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaita pelejä.

Syndicate on AC sarjan yksi vahvimpia osia, sillä se on osannut ottaa hienosti mallia aiemmista mitä pelattavuuteen tulee. Tyylikkyydestä myös erittäin suuret pisteet.

Bloodborne ottaa tyylipisteet välittömästi niin monella tavalla. Se on nopeatempoinen Soulslike omilla tyyliseikoilaan mutta myös monilla niin tutuilla ratkaisuillaan.

Dying Light on hyvin onnistunut parkour peli jossa zombimaailmasta otetaan myös todella paljon irti. Flow on erinomainen ja vaikka tarian tökkiikin, niin se mielekkyys on pelissä enemmän kuin kohdallaan.

 

Kyseessä on pitkälti kahden pelin mittelö ja jos Uncharted 4 olisi ilmestynyt tänä vuonna, olisi tämä ollut uusintaottelu vuodesta 2011. Sääli sinänsä, mutta lopulta vain yksi voi voittaa.

 

Vuoden peli 2015: Witcher 3: Wild Hunt


2016

Uncharted 4: Thief's End

Batman: Telltale Series

Dark Souls III

TitanFall 2

XCOM2

Kunniamainintoja: Dishonored 2 ja Oxenfree

Se olisi ollut eeppinen vuosi jos Uncharted 4 olisi ehtinyt ilmestyä edellisen vuoden puolella kuten alunperin piti. Thief's End on joka tapauksessa erittäin vahva kandidaatti heti ja välittömästi koska se tekee niin monet asiat enemmän kuin onnistuneesti ja kokonaisuudesta huokuu se Naughty Dog laatu mikä näkyy niin tarinassa, pelattavuudessa kuin rytmityksessäkin.

Telltalen yritys Batmanin kanssa oli yllättävän positiivinen tapaus koska se osasi poimia esiin kaikki ne tärkeimmät asiat mitä siltä oikeastaan tarvitsikaan. Tämä ei ole vain hyvä peli, se on hyvin erilainen ote Batmanin maailmasta ja tämä on se piste jossa taistelusta otetaan merkittävästi enemmän irti kuin aiemmin.

Dark Souls III on monella tavalla se onnistunein osa sarjaa, sillä pelattavuus on hiottu, yleinen ote on hyvin tasapainoitettu ja vaikka pelissä on sellainen tietty epäreilu ote, niin silti tämä on juurikin sellainen kokonaisuus josta saa todella paljon irti ja jossa synkästä fantasiasta saadaan erittäin paljon irti.

TitanFall 2 on esimerkillinen räiskintäpeli joka onnistuu tarjoamaan erittäin mielekästä pelattavaa varsin simppeleillä ja paikoin vaihtelevilla tavoilla, unohtamatta yllättävän hyvää tarinaa. Tästä pelistä löytyvät miltein kaikki parhaat räiskintäpelipalaset joten kokonaisuus on erittäin onnistunut.

XCOM2 on ei niin hyvän pelin jatko-osa jossa hahmonluonti on huipussaan ja vaikka peli on murhaavan vaikea, niin se on jostakin syystä yllättävän houkuttava. Kokonaisuuteen pääsee käsiksi paljon paremmin kuin ykköspeliin ja varsinkin tietyssä vaiheessa, peli alkaa muuttua todella hyväksi.

 

Loppuviimeksi tämä on kuitekin alusta asti hyvin selvä tapaus eikä voittaja ole mikään yllätys.

 

Vuoden peli 2016: Uncharted 4: Thief's End


2017

Middle-Earth: Shadow of War

Batman: Enemy Within

Nier: Automata

Sniper Elite 4

InJustice 2

Kunniamainintoja: LIttle Nightmares, South Park: Fractured But Whole  ja Hollow Knight

Middle-Earth: Shadow of War on monella tavalla isompi ja parempi kuin edeltäjänsä. Toiminnallisesti se ei ole ihan niin hyvä, mutta se on monipuolisempi ja haastavampi. Laajuus on aivan eri asia ja tapa jolla mytologiaa käytetään, on myös merkittävästi parempi, sillä nyt kokonaisuudesta otetaan todella paljon irti. Tarinallisesti kyseessä on kaksiosaisen kokonaisuuden viimeinen osa ja hieno päätös Talionin tarinalle.

Batman: Enemy Within on Telltalen Batman sarjan toinen osa joka on hyvin uskollinen jatko-osa, sillä kaikki mitä ensimmäisessä pelissä tehtiin hyvin, tehdään edelleen erinomaisesti, joskin tietyt asiat jopa paremmin, ja jotkut huonommin. Tämä on joka tapauksessa erinomainen tarinallinen jatke.

Nier: Automata on enemmän kuin hyvä toimintapeli, sillä tarinallisesti tämä on hyvin yllättävä kokonaisuus josta ei syvyyttä ja tunnetta puutu. Automata voi vaikuttaa näyttävältä toimintarymistelyltä, mutta se on hyvin kiinnostava kokonaisuus josta saa todella paljon irti ja jos siitä haluaa saada kaiken irti, niin siihen pitääkin käyttää enemmän aikaa kuin voisi aluksi ajatellakaan.

Sniper Elite 4 hiiviskelypeliksi yllättävän hyvä, mutta se toimii myös ammuskelupelinä. Tapa jolla siinä kuitenkin otetaan tarkka-ampuminen huomioon, tekee siitä aivan erityisen tapauksen, sillä se yleinen ote pelissä on todella onnistunut ja yllättävän mielekästä pelattavaa.

InJustice 2 on kaikilla tavoilla parempi peli kuin edeltäjänsä, se on pelattavuudessa parempi, tarinassa parempi ja muutenkin huomattavasti hiotumpi kokonaisuus erinomaisella hahmovalikoimalla ja tarinallisella toteuksella johon on oikeasti panostettu enemmän kuin moniin kilpailijoihin. Tappelupeli parhaasta päästä.

 

Voittaja on lopulta se, joka tarjoaa sen täyttävimmän ja tyydyttävimmän kokonaisuuden heikkouksistaan huolimatta.

 

Vuoden peli 2017: Middle-Earth: Shadow of War


2018

Spyro Reignited: Year of the Dragon

Red Dead Redemption II

Detroit: Become Human

Thronebreaker: Witcher Tales

Marvel's Spider-Man

Kunniamainintoja: A Way Out ja Spyro Reignited: Ripto's Rage

Spyron Reignited trilogiasta Year of the Dragon on se paras peli ja siksi ehdolla. Kyseenalaistahan on se, että onko kyseessä remaster, vai remake, mutta mututuntumalla kyseessä on enemmän remake kuin remaster, joten se kelpaa, mutta jos mieli myöhemmin muuttuu ja sen pystyy perustelemaan enemmän remasteriksi, niin sitä ei voida kelpuuttaa.Joka tapauksessa tämä on samaa laatua mitä alkuperäinen, mutta pelattavuus on parempi ja ulkoasu on päivitetty. Alkuperäisen kyllä tunnistaa, eikä tämä tee kaikkea paremmin, mutta suuren osan kuitenkin.

RDR2 on realistisen raskas peli joka tuo western tunnelman esimerkillisesti esiin toiminnassa, metsästyksessä, kaikissa sivuaktiviteeteissa ja päähenkilö Arthur Morgan on jopa parempi kuin John Marston. Tarina sen sijaan ei ole kovin onnistunut koska hyvä pääroisto jää puuttumaan ja muutenkin monia asioita jää kaipaamaan.

Tarinassa Detroit: Become Human iskee todella lujaa, onnistuen tarjoamaan erinomasien tarinan ja paljon loistavia valintoihin pohjautuvia tapahtumia. Vapaus on loistava ja pelin hahmot todella hyviä.

Thronebreaker on yllättävän hyvä korttipelitaistelupeli erittäin onnistuneella tarinankerronnalla. Hahmoihin on saatu hienosti syvyyttä ja Gwentistä on rakennettu erittäin onnistuneesti omanlaisensa versio.

Spider-Man on pitkälti juurikin sitä mitä siltä voi odottaakin, vapautta ja paljon tuttuja hahmoja hyvässä kokonaisuudessa ja mielekkäällä pelattavuudella, sellaista laatua mitä Insomniac Gamesilta voi odottaa.

 

Loppuviimeksi se kokonaisuus ratkaisee ja sanotaan vaikka jos lopullinen valinta tuntuu myöhemmin kyseenalaiselta, niin kakkoseksi jää Red Dead Redemption 2.

 

Vuoden peli 2018: Spyro Reignited - Year of the Dragon


2019

Devil May Cry V

Star Wars Jedi: Fallen Order

Control

Crash Team Racing: Nitro Fueled

Remnant: From the Ashes

Kingdom Hearts III oli todellinen ennakkosuosikki, mutta tarinan lopetus ja yleinen ote tekivät pelistä eräänlaisen pettymyksen.

Devil May Cry V on sellainen tapaus jota kohtaan nousi todella suuria odotuksia koska Dante teki paluun. Peli itsessään oli paljon parempi mitä aluksi odotin sillä se onnistui tarjoamaan erittäin timanttisen pelattavuuden ja valtavasti toimintaa erittäin näyttävässä pakettissa ja kun pääsee pelaamaan Dantella, pelin taso nousee oitis, todella paljon. Tarinallisesti pelistä huomaa, että se on aloittamassa kokonaan uutta aikakautta, mutta toiminnallisesti siinä tuntee, että yksi on edelleen ylitse muiden.

Star Wars Jedi: Fallen Order on ehkä vielä DMCV:täkin isompi yllätys, sillä oikeasti hyviä Star Wars pelejä ei ole paljoa näkynyt. Vaikka pelin kohdalla useasti toivoikin vielä enemmän vihollisia, toimintaa ja paikkoja, niin tämä peli tekee kaiken minkä aloittaa, erittäin hyvin, paitsi ehkä pomotaistelut, mutta Star Wars tunnelmassa peli on erinomainen ja toiminnassa, enemmän kuin mielekäs. Peli osaa vetää juurikin niistä oikeista naruista, vaikkakin pulmaosia voisi karsia todella kovalla kädellä.

Control on monimutkainen tapaus, sillä se tekee pitkälti kaikki oleelliset asiat oikein ja onnistuu tyylikkyydellään, syvyydellään ja tarinallaan luomaan yllättävän kiinnostavan kokonaisuuden josta saa irti huomattavasti enemmän, kuin aluksi edes ajatteleekaan. Vaikka peli on toiminnallisesti todella moniuloitteinen, niin se ei ole mitään verrattuna siihen, miten ulotteinen ja syvällinen peli se onkaan tarinallisesti. Lisäksi tarinaa tukee omalla tavallaan pelin yleistä tyyliä, joka vuorostaan tukee tarinaa.

CTR NF voidaan lukea remakeksi, joskin varsin niukasti. Se on sen verran erilainen alkuperäiseen verrattuna, että tuntuu tarpeeksi paljon uudelta peliltä. Pelinä kyseessä on ensiluokkainen rallipeli jossa on kaikki mitä alkuperäisessä, mutta lisänä myös paljon uutta. Mukana on edelleen sitä samaa laatua kuin ennenkin, mutta modernilla otteella.

Remnant on helposti yksi parhaita Soulslike pelejä mitä on itsellä vastaan tullut ja räiskintätyyli tuo siihen oitis omanlaistaan lisätyyliä. Monista heikkouksistaa huolimatta siitä saa uskomattoman paljon irti sekä yksin että moninpelinä ja se on peli joka todellakin ansaitsisi jatko-osan. Peli voi aluksi tuntua varsin kömpelöltä ja tavanomaiselta, mutta edetessään se näyttää erittäin terävät kyntensä ja osoittaa miten paljon siitä voikaan saada mielekästä sisältöä irti. Yhdessä ja yksin.

 

Voittajaksi nousee tässä todella hyvien pelien joukossa se jonka heikkoudet jäävät tarpeeksi pieniksi, samalla kun ne parhaat puolet nousevat selvästi esille.

 

Vuoden peli 2019: Devil May Cry V


2020

Hades

Ghost of Tsushima

Final Fantasy VII Remake

Doom Eternal

Darksiders Genesis

Kunniamainintoja: Assassin's Creed: Valhalla ja Immortals: Fenyx Rising

Loppuviimeksi tämä valinta oli pitkään hyvin vaikea, koska moni todella odotettu peli onnistui vain pettämään odotukset, alkaen The Last of Us 2:sta ja päättyen rytinällä Cyberpunk 2077:ään, käyden siinä välillä Marvel's Avengersin kautta. 

Hades oli vuoden suurin yllättäjä sillä se onnistui tarjoamaan todella koukuttavan kokonaisuuden erittäin hyvällä pelattavuudella, todella onnistuneella tarinalla ja valtavalla määrällä tekemistä. Puhumattakaan että kaikki oli tehty todella laadukkaasti.

GoT on erinomainen ninjasamurai peli jossa nämä kaksi varsin erilaista tyyliä yhdistetään todella onnistuneesti. Pelissä on tyyliä vaikka kuinka paljon ja juuri oikeilla tavoilla. Monet pelin hahmot jäävät vähän tylsiksi, mutta pelattavuus on huippuluokkaa.

Final Fantasy VII Remake on ehkä keskeneräinen peli ja joka jää monella tavalla vajaaksi ja unohtaa monet herkullisimmat kohtaukset, mutta tapa jolla se kertoo tutun tarinan korkealaadukkaasti, on todella lupaava. Mutta vielä lupaavampi on tapa jolla peli yhdistää klassisen ja modernin FF toiminnan. Uusi kultastandarti.

Räiskintäpelien ehdotonta kärkeä jossa toiminnan mielekkyys ja monipuolisuus on huipussaan enemmän kuin jatkuvasti. Doom Eternal tekee kaiken paremmin kuin muut osat sarjasta ja vaikka muutamilla tavoilla paremminkin olisi voinut olla (pistooli puuttuu) niin asennepelien joukossa, tämä on äijä.

Darksiders Genesis on ehkä ilmestynyt alunperin 2019, mutta PS4:lle se ilmestyi vasta 2020 puolella ja sitä kautta osui omallekin kohdalle ja kovaa. Tämä ei ole pelkästään todella kattava ja mielekäs toimintapeli, vaan nousee kilpailemaan oman sarjansa parhaan pelin tittelistä. Tarinallisesti peliä olisi voitu tehdä laadukkaamminkin, mutta sisältö on laatua alusta asti.

 

Voittajaksi nousee yllättävän helposti vuoden suurin yllättäjä, toimintaseikkailu ja indiepelien eliittiä oleva tapaus, joka on enemmän kuin esimerkillinen kokonaisuus.

 

Vuoden peli 2020: Hades 


2021

Resident Evil: Village

Marvel's Guardians of the Galaxy

Sniper: Ghost Warrior Contracts 2

Ratchet & Clank: Rift Apart

Ruined King: League of Legends Story

Kunniamainintoja: Fuga: Melodies of Steel, Inscryption ja Toem

RE8 on helposti parempi kuin edeltäjänsä ja hyvä esimerkki siitä, että sarja on vahvoilla sekä toiminnassa että kauhussa. Se on kuin RE4:n uusi tuleminen, mutta ensimmäisen persoonan näkövinkkelistä. Pelissä on samanlainen suuri uudelleenpeluu arvo, mutta siinä samalla, se tarjoaa hyvin monenlaista, tyylikästä kauhua.

Marvelin peliuniversumin uusin palanen puolestaan osoittaa että toivoa on, Avengersin hurjasta epäonnistumisesta huolimatta. Ryhmä toimii todella hyvin yhteen toiminnallisesti ja tarinallisesti. Huumoria riittää ja samoin tarinaa monista hahmoista joita tähän tarinaosaan kuuluu.

Tarkka-ammuntapelien joukossa SGWC2 on ehdottomasti todella onnistunut tapaus ja tyylikäs kokonaisuus pikkuviostaan huolimatta. Peli joka todellakin kannustaa hiiviskelyyn ja todella suunnitelmalliseen lähestymiseen, mutta ei myöskään rankaise toiminnallisesta otteesta joka sekin on todella mielekästä.

Rift Apart taas on erinomainen esimerkki siitä, että vaikka sarjalla on ollut alamäkensä, niin se e tarkoita etteikö myös jyrkkiä ylämäkiä tulisi ajoittain vastaan. Rift Apart palauttaa Ratchet & Clank sarjan huipulle pelattavuudessa ja tarinallisuudessa.

Ruined King on todella onnistunut peli LoL maailmasta, vaikka siinä myös on tehty kyseenalaisiakin ratkaisuja. Tarinaa riittää ja toiminnan toteutus on todella mielekästä vuoropohjaista taistelu, josta Final Fantasy sarja on jo lähemmäs täysin luopunut.

 

Yksi kuitenkin loppuviimeksi todella selkeä voittaja ja se on se, mikä liittyi kilpailuun viimeisenä.

 

Vuoden peli 2021: Marvel's Guardians of the Galaxy


2022

Evil West

Teenage Mutant Ninja Turtles: Shredder's Revenge

Elden Ring

Tiny Tina's Wonderlands

Marvel's Midnight Suns

Kunniamainintoja: Stray, Sniper Elite 5 ja God of War: Ragnarök. 

Länkkäriteslapunkfantasiatoimintapeli joka on todella videopelimäinen videopeli. Pelin suurimmat vahvuudet ovat juurikin siinä ulkoasullisessa tyylikkyydessään ja pelillisessä mielekkyydessä, unohmattamatta sitä että omalla kohdalla, tämä peli on kuin kokoelma monista sellaisista asioita, jotka loivat hyviä muistoja PS2:lla.

TMNT: Silppurin Kosto on kuin paluu retroaikaan, mutta modernilla otteella. Se on yhtä aikaa kuin jatkoa SNESin Turtles in Time pelille, mutta siinä on niin paljon nykyajan parannuksia ja erinomainen moninpeli, että se toimii erinomaisesti myös tänä päivänä. Lisäksi 80-luvun Turtles animaation ja sarjakuvien tunnelma on huipussaan.

Dark Souls avoimessa pelimaailmassa ja valtavalla määrällä tekemistä ja tavaraa kestää useamman pelikerran ja on niin täynnä tekemistä jo ensimmäisellä, että siitä löytyy paljon muuttujia joihin käyttää aikaansa. Lisäksi mukaan mahtuu monia erinomaisesti tehtyjä pomotaisteluita.

Borderlands sarjan eräänlainen spinoff on kuin kokoelma monia pöytäroolipelikliseitä, yhdisteltynä erinomaiseksi ja hauskaksi kokonaisuudeksi josta ei puutu sisältöä, omanlaistaan huumoria ja runsasta määrä toimintaa. Ehdottomasti yksi parhaita Borderlands sarjan pelejä.

Loistava Marvel peli toisena vuotena putkeen ja merkittävä yllättäjä. Peli on paljon enemmän kuin vuoropohjaista taktista toimintaa, sillä siihen mahtuu mahtavasti toteutettua tarinankerrontaa vaikka kuinka paljon ja runsaasti kaikkea pientä tekemistä mikä pitää kiireisenä vaikka kuinka pitkään.

 

Vaihteeksi astetta haastavampaa valita se oikeasti paras peli mutta kyllä siinä lopulta mennään siihen peliin joka tarjoaa todella paljon sisältöä, hyvin vähillä virheillä ja juuri oikealla lähdemateriaalilla.

 

Vuoden peli 2022: Marvel's Midnight Suns


2023

Resident Evil 4 Remake

Star Wars Jedi: Survivor

Final Fantasy XVI

Remnant II

Spider-Man 2

Kunniamainintoja: Robocop: Rogue City, Dredge ja Baldur's Gate 3

RE4 Remake on remake parhaasta päästä ja samalla tämä on yksi pelisarjansa parhaita pelejä joka onnistuu esimerkillisesti yhdistämään toiminnan kauhutunnelmaiseen, erinomaisesti kerrottuun ja rikastettuun tarinakokonaisuuteen.

Tähtien Sota Jedi: Selviytyjä on lähes kaikilla tavoilla parempi peli kuin ensimmäinen. Tietyt asiat jäävät puuttumaan, mutta monella tavalla tämä on juurikin sellaista jeditoimintaa mikä vain nappaa mukaansa ja peli on merkittävästi laajempi ja parannellumpi kuin olisi voinut odottaa.

16. FF peli on pelattavuudessa merkittävästi vähemmän kuin perinteinen Final Fantasy ja paljon enemmän kuin Devil May Cry, mutta kaikilla parhailla tavoilla. Tarinallisesti, tyylillisesti ja tunnelmallisesti tämä on kuitenkin juurikin sitä, mitä tältä sarjalta voi odottaakin.

Yksi parhaita soulslike pelejä mitä mieleen tulee. Remnantin jatko-osa osaa juuri oikeilla tavoilla tarjota samaa laatua mitä edeltäjäkin. Usealla tavalla tämä on samaa tavaraa mitä edeltäjäkin, mutta se vain tarkoittaa että laatu ei ole pudonnut mihinkään ja tähän peliin jaksaa upottaa vaikka kuinka paljon aikaa.

Hämähäkkimies 2 on kaikilla tavoilla parempi peli mitä edeltäjänsä, tai ainakin melkein. Tiettyjä huonoja ratkaisuja on tehty, mutta pelillisessä mielessä tämä on supersankaripeli parhaasta päästä ja todellinen voimanpesä Marvel pelien joukossa.

 

Lopulta vain yksi voi olla paras ja se on ollut melko selvä valinta vuoden alkupuolelta asti, sillä kyseinen peli on toiminnassaan todella esimerkillinen ja se kertoo tutun tarinan todella hyvin ja monilla parannuksilla, nousten mahdollisesti parhaaksi peliksi omassa pelisarjassaan.

 

Vuoden peli 2023: Resident Evil 4 Remake


2024

Final Fantasy VII: Rebirth

Dragon's Dogma II

The Wolf Among Us 2

-

Puhtaasti veikkauksia siitä mitkä pelit saattaisivat olla vuoden parhaimpia.