Viholliset ovat ajoittain siitä haastavia listata, että monien kohdalla se vihollisena olo on melko kyseenalaista ja tietyt hahmot voivat, joskus pelaajan päätöksien kautta, muuttua vihollisiksi. Monista syistä johtuen nämä hahmot ovat sellaisia joiden kanssa mennään monesti mututuntumalla, mutta myös siten, että ne jotka mahtuvat enemmän siihen roistomuottiin, tulevat helpommin osaksi tälläistä listausta.

 

 

 

Kertaus:

- Vain yksi per peli

- Ei pääroistoja

- Hahmon pitää tuntua enemmän viholliselta kuin liittolaiselta (vaikka olisi vähän molempia)

- Mikäli sama pahis on mukana useammassa pelissä, niin hänet voidaan valita vain yhdestä

- Koska monet hahmot ovat saaneet useita erilaisia versioita, niin vain yksi kelpaa, eli paras valitaan

- Itsenäisiksi laskettavissa olevat DLC:t voidaan huomioida pääpelin rinnalla

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Ultima Weapon Origin - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Ulkoisesti juurikin niin hienon näköinen kuin tämän voisi olettaakin olevan, mutta samalla aikaa sen verran karsittu, että tätä on hyvä kehittyy muihin versioihin.

 

Tyrant - Resident Evil 2: Remake

Suurisaappainen, nahkatakkinen, terminaattorimainen mörkö joka jahtaa pelaajaa osan aikaa pelistä. Tyrant on nähty erilaisissa muidoissa pelisarjassa, mutta tämä Mr. X versio on ehkä se ikonisin.

 

Scylla - Castlevania: Symphony of the Night

Oikein hyvä lisä roistovalikoimaan ja pomovihollisiin. Scylla on tälläinen hahmo jota ei ihan suoraan edes ajattelisi lisätä, mutta joka on kuitenkin toteutettu erittäin hyvin.

 

Tavion Axmis - Star Wars: Jedi Knight II - Jedi Outcast

Pääroiston luottonainen ja yllättävän hieno mitä tyyliratkaisuihin tulee. Varsin hyvä esimerkki sithistä joka on mestarilleen kuuliainen ja pelaajalle sopivan kyseenalaistava.

 

Donna Beneviento - Resident Evil: Village

Tavallaan Angie on se, joka oikeasti varastaa shown tämän hahmon kanssa, mutta koska Donna on lähinnä se nukkemestari taustalla, on hän se jota on syytä korostaa.

 

Bishop - Teenage Mutant Ninja Turtles 3: Mutant Nightmare

TMNT:n agent Smith. Sellainen varsin tavanomainen asiamies siistissä puvussaan, joka pystyykin sitten tappelemaan melko taitavasti. Varsinkin animaatiosarjan kautta hahmo saa enemmän syvyyttä.

 

24. Drako - Teenage Mutant Ninja Turtels 3: Mutant Nightmare

Sanotaan että iso osa tämän hahmon tarinallisesta painosta tulee TV-sarjan kautta eikä hahmo saa pelissä ihan niin paljoa sisältöä pelissä, mutta ilman sitä taustaakin Drako on ehdottomasti niitä hahmoja joka jättää kyllä vahvan vaikutelman. Yksi pelin vaikeimpia pomovihollisia, erittäin hienon näköinen punainen lohikäärme jossa hieman itämäistä ja hieman länsimaista tyyliä. Todella onnistunut lisä peliin

23. Andrew Ryan - Bioshock

Hieman erikoisilla taktiikoilla eteenpäin menevä hahmo jonka kanssa suuressa osassa on kaikki se, mitä hahmosta tietää etukäteen ja mitä kaikkea hahmo edustaa. Se ainut varsinainen kohtaaminen hahmon kanssa on varsin nopeasti ohi ja vähän outo, noin niinkuin Ryanin näkökulmasta, mutta auttaa ainakin korostamaan sitä, miten kiinnostava hahmo hän onkaan.

22. Aleksis Dorsey - Deathloop

Ehkä kaikista pelin visionääreistä se, joka lopulta on se kiinnostavin tapaus, omalla egoistisella tavallan. Dorsey ei ole yksilönä se vaikin visionääri tappaa, mutta hänen tapauksessaan suuren haasteen tuo hänen laumansa, joka on kuin hänen kulttinsa. Dorsey on samalla aikaa yksi näitä hahmoja jonka kiinnostavaa keskittyy pääasiassa siihen, miten hänet esitetään pelissä. Taustaltaan hän ei ole juuri sen ihmeellisempi kuin kukaan muukaan, mutta ulkoinen tyyli vetää kyllä isot pisteet.

21. Krang - Teenage Mutant Ninja Turtles IV: Turtles in Time

Monesti se hahmo joka kisaa pääroiston paikasta, mutta ei vain yllä Silppurin tasolle. 2003 sarjassa he olivat pitkälti sama hahmo, mutta näissä 80-luvan sarjaan perustuvissa peleissä eri hahmot. Krang on joka tapauksessa yksi niitä kiinnostavampia hahmoja, koska ilman koneitaan hän ei ole juuri mitään ja tässä pelissä häntä vastaan taistellaan kahdesti, vartalossa ja sitten varalaitteessa vartalon tuhoudutta. Todella hyvä hahmo omalla tyylillään, vaikka moniesti jääkin parempien hahmojen varjoon.

20. Emerald Weapon - Final Fantasy VII

Yksi pelin vaikeimpia vihollisia, ellei peräti vaikein. Erityisen hyvän lisän tähän tuo se, että smaragdiase ei suoranaisesti hyökkää pelaajan kimppuun, se hengailee omissa oloissaan ja hyökkää vain lähestyttäessä. Ulkoisesti hahmo voisi olla hienompikin, mutta toimii joka tapauksessa erittäin hyvin.

19. Doctor Cagliostro Loboto - Psychonauts

Todella huvittava hahmo jonka kanssa ääninäyttely varsinkin on osunut just eikä melkein kohdalleen. Ulkoisesti mukana on todella hienolla tavalla tätä hullua tiedemiestä, sekä hieman tärhtänyneisyyttä jossa tämän maailman omanlainen tyyli pääsee hienosti esiin. Lobota on juurikin sellainen hahmo, joka lähemmäs täysin varastaa shown itselleen, koska on niin hieno omalla erikoisella tavallaan.

18. Lady Alcina Dimitrescu - Resident Evil: Village

Hahmo joka on fanien kautta saanut aivan mielettöntä kannatusta. Kyllähän tämä on todella hyvin tehty hahmo parilla todella erikoisella tyyliratkaisuilla, jotka tosin toimivat erittäin hyvin. Hahmon on hyvin pitkä, ja kumartuu mahtuakseen ovista, pystyy pitkillä kynsillä tekemään todella pahaa jälkeä ja on tyylisesti sellainen todella vanhan ajan aristokraattinen. Pisteet myös todella hyvästä ääninäyttelystä. Tosin, suhteellisen niukasti se paras roistohahmo Mirandan "lapsista".

17. Pontiff Sulyvahn - Dark Souls III

Vaikka tästä hahmosta ei tietäisikään yhtään mitään, niin ainakin pomotaistelun perusteella kyseessä on todella hieno ja mielekkäästi toteutettu hahmo joka käyttää taistelussa kahta miekkaa ja pukeutuu varsin hienoon asuun. Sitten kun hahmosta oppii vähän enemmän taustaa, niin kyllä tämä on yksi näitä pelin paremmin tehtyjä hahmoja.

16. Legion - Castlevania: Symphony of the Night

Saattoi liikkua tässä pelissä vähän eri nimellä, mutta siten muistan itse tämän ruumiista koostuvan valtavan häröpallon joka on juurikin tämän todella hyvän ideansa kautta vahvasti jäänyt mieleen. Tämä on samasta syystä niin hyvä roistohahmona, mitä se on pomotaistelunakin, eli isoimmat pisteet puhtaasti tyylistä jossa tämän ytimen päälle on kasaantuneeni valtava määrä ruumiita. Tapa jolla tämä hahmo käytännössä toimii on jotenkin todella osuva ja on jäänyt mieleen erittäin hyvin.

15. Crossbones - Marvel's Avengers: War for Wakanda

Ei ihan sellainen, millaista hahmosta olisin itse odottanut, mutta varsinkin tämän pelin tasolla, todella laadukkaasti tehty palkkasoturihahmo, tutulla pääkallotyylillään. Crossbonesin tapauksessa erittäin hyvin toimii se, miten häntä tarinassa käytetään, hänen palkkasoturi puolensa tulee esiin varsin pienessä ajassa ja vaikka hänestä ei tarinallisesti irtoakaan juuri mitään erikoisempaa, niin kyllä hän pelin yleisellä tasolla onnistuu vihollisroolissa erottumaan edukseen todella hyvin, mikä ei tosin tässä vaiheessa ole kovin paljon, koska roistohahmoja pelissä on aika vähän.

14. BB - Max Payne

Heti voidaan sanoa että tämän hahmon kanssa olisi pitänyt olla enemmän alustasa ennen sitä varsinaista kohtaamista. Siinä vaiheessa kun hän tämän hahmon tapaa on jo melko selvää että mistä on kyse. Tapa jolla BB esitellään on joka tapauksessa erinomainen omalla noir tyylillään ja muutenkin hahmo on ulkoiselta tyyliltään todella hyvin tehty. Hänessä on sellaista tiettyä siistiä eleganttista tyyliä, joka kuitenkin peittää sen, millainen kylmä ja korruptoinut roistopoliisi hän todellisuudessa onkaan.

13. Wrath - Darksiders III

Ehdottomasti yksi parhaiten tehtyjä kaikista seitsemän synnin ruumiillistumista. Raivo on juurikin sellainen liekehtivä ritarihahmo joka näyttää erittäin upealta ja kuvastaa hienosti sitä, mitä synnin voisi ajatellakin kuvastavan, varsinkin vähän uskollisemmassa aihepiirissä. Haasteellisesti hahmo on myös erittäin hyvin tehty ja tarinallisessa mielessä hänen osuutensa Furya vastaan korostuu todella merkittävästi, koska hän sattuu olemaan merkittävässä roolissa Rampagen kuolemassa, ja sitä kautta erottuu erityisen hyvin vihollisjoukosta.

12. Saren Arterius - Mass Effect

Alusta asti Saren, on ollut yksi pelisarjan hienoimpia vihollishahmoja. Turianit nyt vain näyttävät todella hienoilta, joten Sarenilla on oitis lajillinen tyylikkyys mukana kuvioissa. Sisällöllisesti hän on myös erittäin hyvin tehty hahmo jonka loppuliseen kohtaloon ja mahdolliseen pelastukseen vaikuttaa vahvasti se, millainen Shepard on ja miten hän yrittää tilanteen ratkaista.

11. Remy Duvall - Mafia 3

Nolan North on vaihteeksi laittanut myös kasvonsa peliin tänä Ku Klux Klaanilaisena, joka on ylivoimaisesti koko pelin paras hahmo ja olisi voinut olla todella hyvä pääroistokin. Hänen radiopersoonansa on omiaan tuomaan mukaan sellaista tiettyä hämäystä siitä, että onko hän nyt niin paha. Mutta sitten kun päästään näkemään hahmo, niin kyllähän siinä aika pian huomaa, että tässä on mukana aika paljon enemmänkin. Sanotaan että hahmosta olisi voitu ottaa irti paljon enemmänkin.

10. Hunter - Little Nighmares II

Metsästäjä on se pelottavin näistä olennoista joita pelaaja matkallaan kohtaa ja tämän hahmon kanssa iso osa tulee juurikin siitä, että tästä hahmosta ei ota niin merkittävästi selvää että millainen hän todellisuudessa on ja koska hahmo on aseistettu, hän voi nopeasti tehdä selvää jälkeä pelaajasta. Metsästäjä on ensimmäinen oikea vihollinen jonka pelaaja kohtaa ja pelkästään se miten hahmo esitellään on karmiva ja kaikki miten hahmoa alustetaan, vain tekee hänestä kylmäävämmän.

9. Tiamant - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Lohikäärme jolla useampi pää. Merkittävästi erilainen siitä, millainen Tiamant on useasti aiemmin ollut, mutta samalla aikaa, selvästi uskollisempi sille alkuperäiselle versiolla, koska nyt tämä lohikäärme selvästi erottuu Bahamuthista, ollen oikeasti omanlaisensa ja tyylisensä. Tarinan lopuksi tämä voi olla hieman kyseenalaiselta tuntuva ratkaisu, mutta kyllä Tiamant esitetään sen verran selvästi vihollisena, että se kelpaa tähän listaan. Ääninäyttely on myös erittäin hyvä lisä hahmoon, kuten myös tämän demonin elementin käyttö.

8. Asterius - Hades

Minotaurus suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Nousee helposti yhdeksi parhaiten toteutetuimmaksi pomoviholliseksi pelissä. Tarinallisesti hänessä on varsin hyvää laatua ja taistelussa hahmoa on myös käytetty todella hyvin. Siinä on sellaisia todella ennalta-arvattavia puolia, mutta myös sellaista sivistyneisyyttä ja todellista uskollisuutta ja kunniallaisuutta jota todelliselta soturilta voisi odottaakin. Ehdottomasti yksi paon kohokohtia Elysiumilla. Hyvin ääninäytelty, varsin hyvin toteutettu ja kokonaisuutena erittäin onnistunut.

7. Minnie - Walking Dead: Final Season

Tässä on viimeinenkin sellainen roistohahmo, joka on erinomainen vastine Clementille ja joka tarjoaa sellaisen tasaväkisin taistelun, vieläpä yllättävän iskevällä, karmivalla ja todellakin tähän maailmaan sopivalla tyylillä, johon ison osansa tuovat myös pelaajan valinnat. Minnie on aluksi varsin tavanomainen hahmo, mutta kun hänen menneisyydestään paljastuu lisää, niin hahmo vain paranee ja kun hän viimeistä kertaa liittyy taisteluun, on hahmosta otettu aivan kaikki irti, erittäin upealla tavalla.

6. Lady Hellbender - Marvel's Guardians of the Galaxy

Yksi näitä yllätyshyviä hahmoja joka on ulkoisesti erittäin hienon näköinen, tällä beastmaster tyylillään. Hahmon asenne petoja kohtaan on myös todella hyvä, kuten myös hänen varsin reilunpelin henkensäkin, yhdistettynä tosin armottomaan, varsin roistomaiseen puoleensakin. Tämä on niitä hahmoja joka tuntuu enemmän viholliselta, vaikka hänessä myös liittolainenkin on olemassa.

5. Tresh - Ruined King: League of Legends Story

Tarinallisempi kokonaisuus jossa hahmot pääsevät huomattavasti paremmin oikeuksiinsa ja Tresh on tästä erityisen hyvä esimerkki. Hän ei ole vain onnistunut tarinallisesti ja tyylillisesti, vaan myös haasteellisesti. Nousee todella helposti yhdeksi koko pelin kohokohdista ja on todellakin yksi parhaiten toteutettuja hahmoja koko pelissä, ellei jopa se paras. Tämä on enemmän loistava mahtava esimerkki siitä, miten joitakin hahmoja voidaan oikeasti käyttää vahvuutena isossa kokonaisuudessa.

4. Aelfred - Assassin's Creed: Valhalla

Alfred Suuri, Britannian kuningas on yllätävän monipuolinen, syvällinen ja monitasoinen hahmo tässä kokonaisuudessa. Eräällä tavalla voisi sanoa että hän on pääroisto, mutta sitten samalla aikaa tuntuu, että ei oikeastaan olekaan. Erityisen paljon lisää syvyyttä hahmoon tuo se, että hän on monessa tilanteessa jopa liittolainen pelihahmolle ja tapa jolla Alfredia pelin edetessä käytetään ja myös erään varsin ilmiselvän käänteen jälkeenkin, hän on todella hyvin tehty hahmo, varsinkin AC tasolla.

3. Saix - Kingdom Hearts III

Kylmän laskelmoiva hahmo jonka osuus organisaatiossa ei välttämättä ole se kaikista näkyvin, mutta silti tärkeä. Saix on taktinen nero, joka taistelussa tosin on huomattavasti brutaalimpaa sorttia. Tämä on niitä hahmoja jossa hieman samanlaista kahden puolen yhdistelyä, mitä Banessakin on. Saixin tapauksessa erityisen hyvää lisäsisältöä tuo hänen siteensä Axeliin, tai paremminkin heidän molempien todellisiin minuuksiin, ei nobody versioihin. Saix on tyylillisesti vain todella cool hahmo ja taistelutyyliltään myös.

2. Yamata no Orochi - NiOh

Erinomaisesti toteuttu versio tästä japanilaisen mytologian ehkä kuuluisimmasta hirviöhahmosta. Monipäinen lohikäärme ja todellinen legenda omassa mytologiassaan. NiOhissa hahmon taustoja ei isommin avata ja hahmo on eräänlainen loppupelin pomovihollinen, vaikkakaan ei se viimeinen. Sanotaan että tästä hahmosta pitää merkittävästi enemmän, koska tietää etukäteen että millainen hahmo on kyseessä, tämän maailman mytologiassa ja sitä kautta tiettyjä odotuksia Orochia kohtaan on. Isolta osin ne osuvat yhteen, vaikkakin, tätä olisi voitu korostaa enemmän ja mahdollisesti tehdä oikeasti se todellinen loppuhuipennus.

1. Maliketh - Elden Ring

Se pomovihollinen joka varsin lyhyessä ajassa varastaa shown aivan täysin ja kaikki jotka myöhemmin tulevat, eivät vain enää pysty kilpailemaan. Tämä susiritari on enemmän kuin upean näköinen ilmestys ja kaiken lisäksi vielä todella haastava vihollinen nujertaa. Ei vain yksi parhaita pomotaisteluita Elden Ringissä, vaan koko From pelihistoriassa. Erittäin tyylikkään näköinen ilmestys ja taistelutyyliltään myös todella onnistunut. Erittäin hyvä ratkaisu jättää tämä pomotaistelu loppupuolelle peliä. Tarinallisessa mielessä hahmo paranee entisestään, jos tarinoita sattuu löytymään.