Joitakin pelejä kohtaan aika ei ole suopea. Vaikka peli olisi joskus ollut hyvä, niin se ei tarkoita ettäkö se pysyisi sellaisena. Joskus kehitys nimittäin menee eteenpäin sillä tavalla että tietynlaiset pelit eivät vain vertailussa enää pärjää sitten millään.




Jälleen vain yksi peli per pelisarja ja lajityyppi kyseisessä pelisarjassa. Nyt ei ole niinkään kyse siitä kuinka hyvä peli on joskus ollut, vaan siitä, kuinka paljon aika on kyseistä peliä heikentänyt. Tietysti hyvillä peleille on enemmän menetettävää ja huonot pelit nyt eivät kovin paljoa voi heikentyä ajan kuluessa, koska ei ole mitään mikä voisi merkittävästi huonontoa. Tietty kaava tulee kyllä esille, sillä tietynlaiset pelit kuluvat paljon nopeammin.


EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA


Spider Man 2: Enter Electro

- Aikanaan todella hyvä supersankaripeli, mutta ohjattavuudessa se ikä tuntuu.


Smackdown: Here comes the Pain

- Eipä ole showpaini enää yhtään niin mielekästä tässä versiossa. Hassua kyllä, vanhempi versio on paljon parempi.


Dirge of Cerberus: Final Fantasy VII

- Suhteellisen toimiva vieläkin, mutta tietyt puolet pelattavuudessa ovat heikentyneet ajan kanssa.


Duck Tales

- Kepillä leikkiminen tuntui ennen paremmalta.





24. Transformers

Muistan todella hyvin kuinka hyvä peli tämä PS2 klassikko oli silloin kun se oli uusi. Ohjattavuudessa tuntuu se kuluma mutta graafinen ulkoasu on edelleen varsin hyvää. Ohjattavuus on pitkälti ainoa asia joka ei kömpelyydessään ja jähmeydessään enää tunnu yhtään niin hyvältä kuin se tuntui silloin joskus. Tämä on kieltämättä yksi sellainen peli jonka parissa voisi käyttää enemmänkin aikaa, jos ohjattavuus vain ei olisi mitä on.


23. Devil May Cry 2

Sanottakoon että ei tämä ollut mitenkään erityisen hyvä silloin aikoinaankaan, mutta tarjoti sentään jotain. Nykyään se on entistä heikommissa kantimissa. Tämän pelin tapauksessa se johtuu siitä että tämä on entistä harmaampi. Taistelussa ei ole mitään mielekkyyttä ja eniten tuntuu siltä, että ne "pienet" heikkoudet pystyi ennen antamaan hieman anteeksi koska pelissä oli sentään jotain. Ulkoasu on edelleen todella hyvä, mutta mielekkyys on lähemmäs kokonaan poissa. Se ei ole heikentynyt paljoa, mutta on kuitenkin.


22. Final Fantasy VII

Grafiikka, ei oikeastaan mikään muu, mutta tämän pelin graafinen ulkoasu on sarjan heikoimpia. Pelattavuus on edelleen todella hyvää ja tämä peli tarjoaa todella paljon. Mutta itse en vain pääse yli siitä, miten karmea tämän pelin hahmojen animointi onkaan. Tämä palikka grafiikka ei todellakaan ole kelvollinen, vaan todella luontaan työntävä. Se on todella suuri sääli sillä paremmalla grafiikalla kyseessä olisi sarjansa paras peli.


21. Van Helsing

Peli joka olisi voinut olla niin paljon parempikin jos siihen olisi vain panostettu paljon enemmän. Silloin aikoinaan, suurena elokuvan fanina pystyin sivuuttamaan monet heikkoudet ja sain pelistä todella paljon irti. Saan itseasiassa vieläkin ja pidän kiinni siitä että Van Helsing on yksi aliarvostetuimpia PS2 pelejä. Pelissä on todellakin puolensa, mutta nyt siitä huomaa todella selvästi kaikki ne asiat jotka eivät ole aikaa kestäneet. Toisin kuin vaikka Devil May Cry ykkönen tämä peli ei ole toiminnassaan yhtään niin hyvä. Tämä on aikakautensa tuote.


20. Godzilla

Tappelupeli Godzilla hirviöillä on menettänyt suuren osan mielekkyydestään yhdestä syystä. Tämä peli tuntuu jähmeältä ja hitaalta. Taisteluissa ei ole mitään erityistä vauhtia ja tehokkuutta vaan tuntuu kuin yrittäisit ohjata muovinukkeja jotka on otettu suoraan vanhoista Godzilla elokuvista. Vaikka tässä pelissä on edelleen omat puolensa, niin kyllä nopeasti huomaa että tietyt asiat olivat ennen paljon paremmin.


19. Asterix

Aluevalloitusosuuksissa ikä ei näy yhtään, ei graafisessa ulkoasussa eikä pelattavuudessa. Mutta kun mennään pelaamaan kenttiä, niin huomaa oitis että tähän peliin on aika iskenyt todella brutaalisti. Ohjattavuus on oikeasti vain vähän sinne päin ja ulkoasu ei sekään ole kovinkaan imarteleva.


18. Crash: Mind over Mutant

Tuntuu vanhalta kuvaa tätä oikein hyvin. Tietyillä tavoilla peli on edelleen todella kelvollinen. Tappelu on hyvin tehty ja graafinen ulkoasu on värikäs ja hieno. Mutta kyllä se tietty ongelmallisuus tulee vastaan kun mennään tasohyppelyyn. Silloin sitä kaivattua tarkkuutta ei olekaan enää yhtään niin paljon.


17. Action Man

Toiminnanmies on täysin kahden vaiheilla. Kun mietitään ajokenttiä, niin se ikä ei näy niin merkittävästi, mutta heti kun aletaan liikkua jalan niin kyllähän sen iän tuntee, varsinkin jos yrittää lähitaistelua ja ajoittaista tasohyppelyä. Ammuskelu vielä menee mutta muuten toiminnassa huomaa että kyseessä on PS1:n peli eikä sillä parhaimmalla tavalla ikääntynyt sellainen.


16. Legacy of Kain: Soul Reaver

Sitä kuulee että Soul Reaver ykkönen on yksi aliarvostetuimpia PS1 klassikoita. Ne siinä on varmaan ollut puolensa, mutta kun sitä nykyään pelaa niin kyllä siitä huomaa miten paljon aika on siihen iskenytkään. Graafinen ulkoasu on heikentynyt, mutta ääninäyttely on kestänyt. Toiminta ja vielä enemmän tasohyppely ovat kärsineet merkittävästi, sillä kankeahan tämä on kuin mikä, eikä se kamerakaan ole se kaikkein tehokkain.


15. Pirates of the Caribbean: At World's End

Ulkoisesti peli on ihan hyvä mutta pelattavuudesta tuntee ajan hampaan. Toiminta on oman aikakautensa tuote sillä siitä puuttuu se tietty tarkkuus ja mielekkyys. Vähän humalaisen ohjauksen lisäksi myös toiminta on menettänyt osan mielekkyydestään. Tämä on jälleen yksi sellainen tapaus jossa pelattavuus on saman aikakauden pelien rinnalla hyvinkin kilpailukykyinen, mutta uudempien pelien rinnalla se tuntuu oitis heikkommalta.


14. Fallout 3

Voisi sanoa että mihin tahansa Bethesdan peliin sopii yksi tämän pelin ilmeisimmistä ikääntymisen merkistä. Pelihahmon ulkoasu on aivan karmea. FPS toiminta on vielä ihan kelvollista, mutta tämä peli on juurikin sellainen tapaus joka ei ikäänny hyvin. Ne ovat niin monet pienet asiat jotka eivät vain toimi kovin hyvin, mutta se rumuus on niitä ilmeisimpiä.


13. XIII

Ensimmäisen persoonan räiskintäpeli jossa ikä ei tunnu ulkoasussa sitten yhtään. Pelattavuudessa sen huomaa todella helposti. Tarkkuus tuntuu nimittäin todella onnettomalta. Ei tarvitse olla kovinkaan uusi FPS peli niin siihen verrattuna huomaa erittäin äkkiä miten hankala tässä pelissä onkaan ampua oikeasti siihen mihin tähtää. Tässä tapauksessa se on suuri sääli koska XIII on varsin hyvä peli, mutta kun sen pelaaminen on jatkuvaa kamppailua niin kyllähän sen jättää mieluummin sivuun.


12. Toy Story 2

Leluelämää kakkonen on moninpaikoin aika pikkutarkka peli. Tämä pelin kanssa se kameran ja ohjattavuuden yhdistäminen ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Graafinen ulkoasu on ihan hyvää, mutta ohjattavuudessa on paljon toivomisen varaa. Tätä peli on todellakin mahdollista pelata mutta tarkkuutta vaativissa kohdissa saa varautua useisiin yrityksiin sillä kömpelyys on päivän sana.


11. Atlantis

Muistan hyvin miten miellyttävää tämän pelin pelaaminen aikoinaan oli. Mutta jo ensimmäinen kenttä palauttaa oitis maan pinnalle. Ohjattavuus on paljon oudompi kuin muistinkaan ja sitä kautta monet simppeleimmät asiat ovat tarpeettoman vaikeita. Tämän lisäksi kamera ei ole ystäväsi. Tässä on jälleen yksi sellainen tapaus josta on paljon hyviä muistoja, mutta pelattavuus ei vain ole entisensä.


10. Grand Thef Auto: San Andreas

Tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä miten peli ikääntyy huonosti. Ajaminen ja ampuminen ovat kumpikin paljon epämiellyttävämpiä mutta graafinen ulkoasu on oikeasti karmean näköistä. Tämä on sellainen tapaus jossa ei ole oikeastaan mitään sellaista joka olisi kestänyt aikaa. Kyseessä on enemmänkin tapaus joka heikkenee jokaisella mahdollisella tavalla. Sanotaan että ei GTA ole oikein millään tavalla merkittävästi kehittynyt sillä tarina ei sekään ole kovin kaksinen saati mieleenpainuva, edes uudemmissa sarjan peleissä.


9. Legend of Kay

Tässä on peli josta huomaa oitis että se ei ole kovin uusi. En tätä pelannut silloin kun se ilmestyi ja kun sen pariin sitten PS+ jäsenyyden kautta päätyi niin erittäin nopeasti sai huomata miten kovaa tämänlaiset pelit oikeasti voivat menettää kaiken mahdollisen mielekkyytensä. Pelattavuus vaatii paljon totuttelua ja on silti selvästi vanhanaikainen, lähemmäs kaikilla tavoilla. Tämän lisäksi pelin ääninäyttely on aivan hirveää, varsinkin päähahmo Kayn kohdalla.


8. 007: Everything or Nothing

Joskus tästä pelistä oli paljon hyviä muistoja. Sen 007 tunnelma on todella hyvä ja Willem Dafoe on erinomainen Bond roisto. Pelissä oli paljon hyviä hetkiä, mutta kun tämän pelin pariin palaa sitten vuosien jälkeen niin ensimmäiset asiat mitkä todella nousevat esiin ovat suoraan siinä pelattavuudessa. Ohjaus jättää paljon toivomisen varaa ja sitä kautta pelistä tulee aika paljon hankalampi. Tähän kun lisätään useampi kohtaus joissa tyrimisvaraa ei oikeaan ole yhtään, niin luvassa on hermoja raastava peli.


7. Matrix: Path of Neo

Jälleen kerran, se on toiminta jossa se ikä näkyy. Path of Neo on monella tavalla edelleen hyvä peli, mutta toiminta jättää paljon toivomies varaa. Siitä kun puuttuu se tarkkuus. Oman aikakautensa pelien kanssa tämä peli pärjää todella hyvin vertailussa, mutta uusia pelejä pelanneena tämän pelin ohjattavuuden puutteet huomaa välittömästi. Lähitaistelusta puuttuu se tarkkuus koska hahmo liikkuu hieman kömpelösti ja sitä kautta myös lyö ja ampuu vähän niin ja näin. Voi kun peli olisi osunut kohdalle silloin kauan sitten, niin siitä olisi taatusti pystynyt nauttimaan paljon enemmän.


6. Thief: Dark Project

Aloitetaan vaikka siitä miten karmeaa tämän pelin opetteleminen on. Näppäimistössä varmaan jokaisella näppäimellä on jokin toiminto. Sitten kun pääsee sisään itse peliin niin äkkiä huomaa miten vaikeita tarkkuutta vaativat temput ovatkaan. Ohjattavuus on todellakin vain vähän sinne päin. Toimintaa on turha edes ajatella sillä näillä kontrolleilla siinä ei vain ole mitään mahdollisuuksia. Hiiviskelyssä ja kiipeilyssä on myös tietynlaista epätarkkuutta ja muutenkin peliin tuntuu olevan todella hankalaa päästä kunnolla sisään.


5. Star Wars: Episode 1: Phantom Menace

Tämä oli aikoinaan sellainen peli jonka parissa vietti paljon aikaa. Nykyään huomaa hyvin nopeasti että miten monella tavalla tätä peli onkaan aika kuluttanut. Grafiikka ei ole sieltä parhaasta päästä, todellakaan. Mutta kaikkein eniten tämä pelin ikääntyminen näkyy ohjattavuudessa. Ennen lasermiekan käyttö luonnistui hyvin, tai siltä ainakin tuntui. Nyt se on hyvin tuskallista. Tämän pelin ohjattavuus on juurikin niin huono kuin voi kuvitella ja sitä kautta peli on aika pirun vaikea. Tässä on erinomainen esimerkki siitä miten paljon pelattavuus kärsii näissä vanhoissa peleissä.


4. Croc 2

Kroko kakkonen on aina ollut vähän kankea, mutta nyt sen näkee niin kipeän selvästi että sitä ei voi oikein millään enää oikeuttaa. Monet PS1 kauden pelit ovat kestäneet aikaa paljon paremmin kuin tämä, sillä ohjattavuus tekee tästä pelistä niin raivostuttavan että sen pariin ei kovinkaan mielellään palaa.


3. Simpsons

PS2:n Simpsonit peli on kömpelö monella tavalla ja raivostuttava monella tavalla. Ohjattavuus jättää paljon toivomisen varaa ja graafinen ulkoasu ei sekään ole sieltä parhaasta päästä. Peli ei myöskään ole kovin hauska mutta se viimeinen naula tämän pelin arkkuun on se, miten huono se kamera oikeasti onkaan. Tosin, on yksi tapa jolla kaikki tämä saadaan paljon, paljon pahemmaksi. Se onnistuu kun tätä yrittää pelata kaksinpelinä.


2. Tomb Raider 3

Ohjattavuus ja kamera. Näistä kahdesta asiasta tunnistaa huonosti ikääntyneen pelin kaikkein parhaiten. Graafinen ulkoasu on myös merkki siitä, mutta sen voi usein antaa anteeksi. Tämä peli kuitenkin kaatuu todella kovaa ohjattavuutensa takia. Muistan kun palasin tämän pelin pariin ja yritin tehdä simppeleimpiä asioita kuten kääntää kameraa tai ohjata hahmoa. Kärsivällisyys loppui todella nopeasti. Tässä tulevat hyvin esiin ne asiat joiden takia peli ikääntyessään helposti heikkenee ja vielä merkittävästi.

1. Resident Evil 2

Tämä ehdottomasti paras kauhuainotteisista Resident Evil peleistä sillä hahmot ja tarinat ovat edelleen todella hyviä eikä se graafinen ulkoasukaan nyt niin huono ole, vaikka se ikääntynyt onkin, PS1 peliksi edelleen hieno. Mutta yksi asia tuhoaa pelin aivan täysin ja se on se pelattavuus, varsinkin ohjattavuus, sillä tämän pelin ohjattavuus on juuri niin huono (ellei huonompi) mitä kaikki sanovat. Pelin pelaaminen on todella vastenmielesti juurikin siksi koska hahmon liikuttaminen ja ampuminen ovat todella pahasti ikääntyneet, niistä puuttuu kaikki mielekkyys. Voidaan korostaa että lähes kaikki pelit joissa on tälläinen ohjattavuus ovat kärsineet, etenkin tältä aikakaudelta tai vähän tämän aikakauden jälkeen.