Skull%20and%20Bones.jpg?1711780473

Yhteen aikaan, tämä vaikutti todella kiinnostavalta tapaukselta

 

 

Merirosvopeleille olisi enemmänkin kysyntää sillä vaikka niitä on jokusia, niin yksikään ei ole pitkään aikaan todella vakuuttanut. Skull and Bones on ollut tekeillä todella kauan ja vaikka se aluksi vaikutti peliltä joka ehdottomasti voisi tarjota juuri sitä pitääkin, on usko tätä peliä kohtaan vähentynyt merkittävästi useiden muutosten ja viivästysten jälkeen ja nyt kun peli on ilmestynyt, ei vastaanotto ole ollut fanfaarien täyttämä.

 

 

 

 

Kallo ja Luut

Merirosvopelejä on omalla kohdalla tullut vastaan jokunen, mutta ne tuntuvat loppuviimeksi melko harvinaisilta, tai vielä paremmin, ne hyvin tehdyt tuntuvat harvinaisilta. Pirates of the Caribbean aiheesta tuli useampi peli ensimmäisen trilogian aikaan PS2:lla ja PS3:lla, mutta Assassin's Creed IV: Black Flag oli se peli, joka teki merirosvomeiningin mahdollisemmin paremmin kuin yksikään toinen ja koska Assassin's Creed sarja on Ubisoftin tekeleitä, voisi melkein odottaa että Skull and Bones on sellainen peli joka ottaa erittäin paljon vaikutteita juurikin Black Flagista, jonka meritaistelut olivat todella mielekästä pelattavaa.

 

Aika halllita meriä, mielellään yksin

Skull and Bones on ollut peli joka alusta asti on vaikuttanut olevan se peli, joka tulee tarjoamaan sellaista meritaistelua, mitä nähtiin Assassin's Creed IV: Black Flagissa, mutta nyt pääpaino on tässä pelimekaniikassa ja kaikki muu on enemmänkin oheistekemistä, toisin kuin Black Flagissa jossa jokus ei ollut vain meritaisteluissa, vaikka ne olivat yksi parhaita osia kokonaisuudessa. Tosin omalla kohdalla, Sly 3:ssa ollut laivalla käytävä meritaistelu, joka sitten etenee laivan valloitukseen tai upottamiseen, on yksi parhaita minipelejä koskaan ja edelleen peittoaa monet muut. Alunperin odotukset tätä peliä kohtaan eivät olleet suuret, mutta peli vaikutti kiinnostavalta ja sen piti mielessään melko pitkään. Nyt, useiden viivästysten ja muutosten jälkeen peli on viimeinkin pelattavissa ja kiinnostus sitä kohtaan on huvennut jo kauan sitten. Isoina syynä ovat olleet monet viivästykset joita ei missään vaiheessa ole kunnolla pystytty perustelemaan ja kaikki muutokset mitä pelin kohdalla on kerrottu vain lisäävät epäilyksiä sitä kohtaan, että Skull and Bones ei kehity mihinkään ja sen olisi pitänyt ilmestyä jo ajat sitten.

Kun pelin sitten aloittaa ja pääsee luomaan oman merirosvonsa, niin huomaa liiankin äkkiä miten vähän tähän osaan peliä on oikeasti panostettu, koska vaihtoehdot ovat todella surkeat. Hahmonluonti ei anna vahvaa mielikuvaa kokonaisuudesta eikä lisää uskoa siihen, että peliin olisi oikeasti panostettu, sillä hahmonluonnin jälkeen hahmonkustomointikaan ei vedä mitään pisteitä. Tapa jolla peli alkaa on tälläinen ryysyistä rikkauksiin tyylinen, mikä tarkoittaa sitä että aluksi pelissä aloitetaan tyhjästä ja sitten hiljalleen aletaan parantelemaan kaikkea mitä tarjolla on. Voisi sanoa että vaikka tämä on se idea, niin jotakin vaihtoehtoja voisi tarjota pelaajalle heti alkuunkin. Tarina pelissä, ei ole erityisen hyvä ja kaikki tuntuu enemmänkin vain petaavan näyttömä kaikelle mitä pelissä sitten tehdään kyllästymiseen asti. Vaikka mukana vaikuttaakin olevan yksi jos toinenkin kiinnostava asia, niin ne ovat monesti aika pienimuotoisia. Pelissä on mainemittari, joka tuo mieleen juurikin Sly 3:sta peräisin olevan merirosvotittelin joka nousi sitä mukaa kun upotti ja valloitti laivoja. Lisäksi laivoissa on useita muuttujia joita voimistaa ja niin edelleen. Varjopuolena on sitten se, että tästä näkee nopeasti sen tutun idean, jossa resursseja sun muita metsästetään uudestaan ja uudestaan, jotta voidaan hankkia paremmat tykit, kestävämpi kuori, paremmat purjeet tai ties mitä muuta, mukaanlukien laivatyypin parannukset sillä isompiin laivoihin, mahtuu enemmän tavaraa.

Pääidea pelissä on hallita meriä, eli hankkia käyttöönsä niin vahva laiva, että sitä ei hevillä haasta yksikään toinen laiva, eikä välttämättä edes armadakaan. Tälläinen lähestymistapa voi toimia, jos pelistä saadaan tehtyä oikeasti houkuttava ja kiinnostava alunalkaen ja Skull and Bones ei tässä onnistu erityisen hyvin. Syitä on monia, mutta ehkä kaikista näkyvin ongelma on se, että tämä peli ei vain tunnu erityisen mielekkäältä pelata, koska se ei tarjoa mitään sellaista, mikä todella koukuttaisi tähän merirosvomeininkiin. Skull and Bones ei ole merirosvopeleille sitä mitä Red Dead Redemption oli länkkäripeleille PS3:lla ja Gun PS2:lla, tai mitä Red Dead Redemption 2 on PS4:llä, vaan tämä on enemmänkin sellainen peli, joka tuntuu monella osa-alueella tarjoavat paljon vähemmän, mitä sen pitäisi. Siis pelkästään se, miltä hahmo näyttää, nostaa jo pahaa verta, koska kestää aivan liian kauan, että pelihahmo näyttää oikeasti merirosvolta. Red Dead Redemption 2:ssa esimerkiksi Arthur Morganista saa hienon näköisen pitkälti heti kun intro on ohi. Skull and Bonesissa, ei vastaavasta ole toivokaan useaan tuntiin ja tälläisen asian pitäisi olla kunnossa nopeasti.

Koska Skull and Bones on rakennettu jatkuvaksi online peliksi, olettaa se että pelaajat pelaavat keskenään ja toimivat ryhmässä, mutta nyt tuntuu että Ubisoft ei ihan tajua tätä systeemiä, sillä itse en isommin siedä muita pelaaja tälläisissä peleissä ja Skull and Bones ei ole millään tavalla niin hauska, tai edes niin toimiva, että moninpeliin viitsisi panostaa yhtään. Tämä on niitä tapauksia, kun pelin olisi pitänyt olla pääasiassa yksinpeli, tai mahdollisesti siten, että pelissä olisi yksinpelikampanja, jonka jälkeen voi sitten halutessaan liittyä muiden pelaajien joukkoon. Sanotaan että jos moninpeli on ollut se pääajatus, niin olisivat edes tehneet käänteiset RDR2:t jossa moninpeliin panostetaan ja pääpeli on kiva lisä, sillä silloin olisi ollut edes jotakin, sen sijaan että nyt ei ole oikeastaan mitään kenellekään.

 

Hyvän idean ympärille ei ole koottu mitään

Yksi iso juttu on siinä, että pelihahmo, on lähinnä tyhjä kuori ilman mitään sisältöä. Hänet paiskataan mukaan tapahtumiin ja pelikierre lähtee tästä useiden tutoriaalien muodossa rullamaan eteenpäin, mutta se ei tarjoa oikein mitään missään kohtaa. Meritaisteluissa on puolensa, samalla tavalla kuin AC4:ssä, mutta koska kyseinen peli on jo nyt melko vanha, niin tuntuu että tämän pelin olisi pitänyt oikeasti kehittää tätä ideaa johonkin suntaan ja vieläpä melko paljon. Nyt kokonaisuus on parhaimmillaankin jotakin sellaista, mikä oli hauskaa joskus PS3:lla ja josta olisi miellään nähnyt kokonaisen pelin, mutta nyt ollaan kahden konsolisukupolven päässä ja peli ei laivalla liikkumisen ja muiden laivojen tulittamisen ohella tarjoa juuri mitään muuta. Siis tämä idea on todella hyvä ja moni on halunnut tälläisen, mutta tässä muodossa Skull on Bonesin kuvaa kaikista parhiaten sanoilla "liian vähän, liian myöhään", vähän sama juttu kuin MCU:ssa Black Widow elokuvan kanssa.

Ideallisesti peli on oitis oikealla suunnalla koska merirosvopelejä ei ole kovinkaan montaa oikeasti hyvää, varsinkin viime aikoina ilmestynyttä. Meritaistelut ovat kuitenkin vain yksi osa tätä ideaa ja koska miekkataisteluja ei, niin mitään hurjapäistä seikkailijaa tässä ei pelata eikä taistelua laivojen ulkopuolella muutenkaan ole. Siis tälläiseen peliin ehdottomasti tarvitsisi juurikin tälläistä swashbuckling tyyliä, koska se oitis nostaisi pelin arvoa, mutta sen poissaolo kadottaa oitis merkittävän osan merirosvomeiningistä. Se että peli keskittyy yhteen ideaan ei ole välttämättä huonoa asia, jos tämä yksi idea on tehty tarpeeksi hyvin ja siitä saadaan irti vähän enemmän kuin minimi. Tässä tapauksessa niin ei kuitenkaan ole sillä vaikka peli varsinkin aluksi vaikuttaa lupaavalta, joskin melko hitaasti etenevältä, niin meno ei oikeastaan missään kohtaa oikeasti saa tuulta purjeisiinsa ja lähde hurjaan vauhtiin. Verkkainen pelaaminen pysyy hyvin pitkään osana kokonaisuutta ja vaikka meriä on mitä seilata, ei peli missään kohtaa todella tarjoa mitään sellaista mikä todella koukuttaisi jatkamaan pelin parissa. Tämä on erittäin huono asia silloin, kun peli on yhden tempun poni. Pelaaja juttelee paikalliselle merirosvojen pormestarille, tekee jonkin noutotehtävän, juttelee taas pormestarille, tekee noutotehtävän, ehkä upottaa pari laivaa ja peli toistaa tätä samaa kaavaa uudestaan ja uudestaan sillä vaikka tehtävät ajoittain ovat erilaisia, ei peli tarjoa oikeastaan mitään muuta.

Skull and Bones on teemallisesti vähän parempi, sillä monesti kaikki ulkoisesti näyttää siltä, miltä pitääkin, mutta itse en useinkaan ihastele pelin ympäristöjä tai ulkoasua, jos peli ei ole jo jollakin tavalla napannut huomiotani. Uncharted 4 on yksi hyvä esimerkki jossa ollaan merirosvoteemallisissa ympäristöissä aina silloin tällöin, kuten myös trooppisissa ympäristöissä ja monesti pelissä vain ihastelee ympäristöjä. Tämän pelin kanssa samaan ei päästä missään kohtaa koska peli ei missään kohtaa muutu kiinnostavaksi, vaan pikemminkin tylsäksi hyvissä ajoin ennen kuin mitään ihmeellistä alkaa löytyä. Miltein joka käänteessä peli tuntuu vain ontolta kokonaisuudelta jossa olisi ideallisesti ja tyylillisesti rakennuspalikat vaikka mihin, mutta lopputulos tuntuu melko hävittymältä rahastukselta, täynnä mikromaksuja ja muuta sontaa josta nousee esiin melko selvä live service katku.

 

Ala-arvoinen toteutus jota tehtiin vuosikaudet

Sen sijjaan että peli olisi pelattavuudessaan edes hyvin tehty, tuntuu pelissä monessa kohtaa että mikään ei vain toimi sillä tasolla, millä sen pitäisi näin pitkään tekeillä olleessa pelissä toimia ja itsellä on vahva usko siihen että Skull and Bones ei pankkia räjäytä, vaan pelin hintalappu on todennäköisesti suurempi, mitä siitä saatavat tulot. Varsinkin kun eräs toinen merirosvoilupeli, Sea of Thieves (jota en ole itse pelannut) on jo useamman vuoden ajan ehtinyt parannella omaa kokonaisuuttaan ja on saapumassa myös Sonyn alustalle. Skull and Bones tekee aivan liian vähän erottuakseen joukosta, joten ainoa mitä se lopulta on, on melkoinen mahaplötsi, jonka kanssa parempi ratkaisu olisi ollut luopua leikistä jo kauan sitten.

Meritaisteluiden kanssa voisi olettaa että vaikka niissä ei paljoa muuttujia olekaan, olisi pelattavuudessa päästy edes samalla tasolle kuin Black Flagissa yli 10 vuotta sitten, mutta edes tähän ei ole pystytty. Laivoilla seilaaminen toimii pääasiasa hyvin, mutta saisi olla a) nopeampaa ja b) tarkempaa. Tykeillä ampumiseen pätevät samat asiat sillä tuntuu että niiden laataminen on tarpeettoman hidasta, niiden tarkkuus paikoin kyseenalaista ja vaikka tämä pelimetodi periaatteessa toimii kelvollisesti, se ei tunnu missään kohtaa erityisen hauskalta, mikä on aika merkittävä ongelma koska sitä pitäisi pelissä tehdä todella paljon.

Koska pelistä puuttuu kaikki mielekäs tekeminen laivojen ulkopuolella, tuntuu että satamaosuudet ja "aarteenmetsästys" ovat ihan turhia lisiä, koska niissä on hyvin vähän mitään järkevää tekemistä. Satamat olisi melkein voitu tehdä täysin valikkoina, jolloin pelihahmoa ei olisi tarvittu sitäkään vähää mitä nyt. Kun pelin kanssa tuntuu, että siinä saisi olla vähemmän muuttujia, niin silloin pelintekijöiden voisi olla hyvä katsoa peiliin ja miettiä että mitä peli oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Tässä tapauksessa, vähemmnä täysin turhaa satamassa palloilua laivanrakentajalta sepälle ja pormestarille, ja enemmän miekkailua laivojen valloituksessa, tai edes maissa.

Viimeisenä niittinä mennään tähän koko mikromaksukaaokseen jossa laivan ulkoasun muokkaaminen onnistuu, kun kaivaa vähän kultaa näkyviin. Sanotaan että laivaa voi sentään alkaa muokkaamaan alusta asti, mutta jopa lisämaksujen kanssa vaihtoehdot ovat aika onnettomat ja samalla herää kysymys että miksi pelihahmoa ei voi muokata samalla tavalla. En siis missään kohtaa kannusta mikromaksuihin, koska ne ovat osa koko live service syöpää joka on jäytänyt peliteollisuutta jo useamman vuoden. Mutta kun peli ei tee edes niitä hyvin, niin herää kysymys että mihin kaikki aika tämän pelin tekemisessä, on oikein mennyt.

Yhteenveto

Skull and Bones on iso pettymys, useammalla tavalla, ja sen lisäksi huono peli. Pelin merkittävät ongelmat ovat siinä että pelistä puuttuu monet sellaiset asiat, joita siinä oletti olevan, joista isoimpana, tarinakampanja. Peli nojaa pääasiassa laivanrakentamiseen ja meritaisteluihin. Ohessa kerätään resursseja ja kävellään satamissa josta saa tehtäviä joilla sitten voimistaa omaa laivaa miehistöä. Tämä kaikki on todella tylsällä ja itseääntoistavalla tavalla tehty ja isosta kokonaisuudesta tulee suoraan sellainen kuva, että siinä on otettu kyllä Assassin's Creed IV:n meritaistelusysteemi, mutta sitä ei ole juurikaan paranneltu, vaikka syytä olisi ollut. Tämä yksinään ei kuitenkaan riitä tekemään tästä toimivaa kokonaisuutta, koska merirosvoilussa on paljon enemmänkin. Asiaa ei auta myöskään heikko hahmonluonti ja törkeä määrä mikromaksuja ja live servicen makuista roskaa.

Kallo ja Luut kisaa jo nyt huonoimman pelin tittelistä tänä vuonna, sillä suoraan se ei sitä saa koska haastajana on jo nyt kova pala, Suicide Squad. Tämä on kuitenkin hyvä esimerkki pelistä jota on tehty kauan, eikä ole saatu juuri mitään aikaiseksi koska todella ala-arvoinen toteutus näkyy joka paikassa. 

 

+ Meritaisteluista saa irti vähän enemmän

+ Idea on on erinomainen...

 

- ...ja siitä ei ole otettu irti paljoakaan

- Todella itseääntoistava

- Tylsä rakenne ja rytmitys

- Heikko toteutus joka puolella

 

Arvosana: 3,0

 

Pettymys