Joistakin peleistä saa todella nopeasti pääajatuksen selville, eikä kaikkia pelejä edes jaksa pelata kovin kauaa sillä jotkut toistavat itseään hyvin äkkiä. Joidenkin kanssa taas pelattavuus ei tarjoa niin paljoa että sitä jaksaisi pelata kovin kauaa putkeen, vaan sen pariin sitten palaa joskus uudestaan, jos palaa. Monesti ei tule palattua kun pelistä ei nauti oikeastaan millään tavalla, vaan se on erittäin luotaantyöntävä.

 

 

 

Ei paljoa sanottavaa, kuten ei näistä peleistäkään joiden kanssa peliaika jäi todellakin minimiin.

 



PLAYERUNKNOWN%27S%20BATTLEGROUNDS.jpg?15

Battle Royale pelien syrjäytetty kuningas

 

Pelaajatuntemattoman Taistelutantereet

 

PlayStation Now

PlayStation Plus

 

 

Playerunknown's Battlegrounds

Tämä on niitä tapauksia kun pelistä on pakostakin kuullut yhtä jos toista eikä kaikki niinkään positiivista. Tiedän muutamia jotka ovat pelanneet tätä aika paljon kun itselläni tämä on jäänyt aika vähäiseksi. Ideassa on puolensa ja varmaan tiiminä pelistä saisi paljon enemmän irti kun ei tarvitse tehdä itse kaikkea ja hyvä tiimi voi kantaa maaliin asti. Mutta ongelmana vain on se, että hakkerit ja varsinkin monet k-päät kansoittavat tätäkin peliä hyvin paljon. Itse olen huomattavasti enemmän soolopelaaja joka luottaa yksilölliseen taitoon, niin vähän nihkeästi suhtaudun näihin pomottaviin tiimipelaajiin, puhumattakaan näistä kaikkitietävästi tapauksista.

 

Fortniten jyräämä

Kovin kauaa ei mielenkiinto tämän pelin kanssa kestänyt. Muutamia tulkintoja siitä vähästä ajasta kuitenkin tein ja yksi oli se, että nämä battle royale tyyliset kymmenien pelaajien väliset yhteenotot eivät ole niitä itselle sopivimpia tapauksia. Kun en muutenkaan ole kovin innokas verkkopelien kilpailullisissa osuuksissa, niin ei tässä nyt kovin vahvoilla tämän, tämän lisäksi vaikuttaa vähän sekin että itseä kiinnostaa yleensä paljon enemmän tuo tarinakampanja mitä moniin peleihin tulee. Pubg ei sellaista tarjoa joten ei tämän parin kanssa kauaa viihdy.

Idea pelissä on se että 100 pelaajaa heitetään saarelle joka on täynnä resursseja. Aseita, ajoneuvoja, työkaluja jne tms. Näillä eväillä sitten katsotaan että kuka on viimeisenä pystyssä. Simppeli idea josta tekee monipuolisen se, miten eri pelaajat suunnittelevat taktiikkansa. Kello käy kokoajan ja kenttä pienenää kun raja-alueet sulkeutuvat. Jos jää ulkopuolelle niin kuolee. Kun alue kutistuu, niin pelaajat päätyvät kokoajan lähemmäs toisiaan. Alue on varsin iso ja monesti on täysin tuurista kiinni että löytääkö heti hyviä tarvikkeita, kuinka huonoja pelaajia vastaan päätyy ja miten nopeasti muut ehtivät tappaa toisiaan.

Parhaiten pelin muistaa siitä että se teki battle royale peleistä suosittuja ja tämä peli vanavedessä niitä alkoi tulla aika paljon. Se mikä koitui kuitenkin pelin omaksi tuhoksi oli siinä että samalla kun kilpailu lisääntyi, niin pugg ei itse kehittynyt kunnolla minnekään ja jäi monien muiden pelien jalkoihin, siinä vaiheessa oikein kunnolla kun eräs Fortnite tuli anasti kruunun heikolta kuninkaalta joka ei nauttinut kansansa suosiosta. Itsellä monet muistikuvat tästä pelistä ja sen kehittäjistä eivät ole sieltä parhaasta päästä, kun taas Epic Games on varsin positiivisessa valossa, vaikka en juuri Fortniteakaan pelaa.

 

Tuuripelijä ja epäreilua kampitusta

Suurimmat syyt miksi tämän pelin kanssa jäi peli aika hyvin vähäiseksi on suurelta osin siinä pelattavuudessa. Idea ei sieltä huonoimmasta päästä vaan ymmärrän viehätyksen. Ongelma vain on siinä että tälläisiä pelejä pitäisi pelata aika paljon jotta niissä oikeasti alkaisi pärjäämään ja itsellä ei usein kärsivällisyys riitä siihen. Tietysti hyvässä seurassa tekee nyt melkein mitä hyvänsä mutta tämän pelin kanssa ei ole sellaista löytynyt. Yksi iso ongelma on siinä, että tämän pelin kanssa tuntuu siltä että mitään tasoja ei ole, vaan kaikki pelaajat ovat sekaisin keskenään. Voi siis olla että vastassa on peliä kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja pelanneita, kun itsellä on vain murto-osa siitä ajasta. Ei ole reilu taisto se.

Eräs ongelma on myös siinä että tämä peli ei ole kovin hyvä pelata. Ohjattavuus vaatii totuttelua mutta mitenkään hyväksi en sitä kuvailisi. Siis rikkinäinen se ei ole, mikä on hyvä asia, mutta kun yhdistetään vähän niin ja näin ohjattavuus peliin jossa isossa osassa on tavaroiden hallinta, vaihtelu ja järjestely, niin kyllä hermot ovat kireällä nopeasti. Tavaraa on paljon ja kun kiiressä pitäisi sitten järjestellä kaikki niin ei ole kivaa. Ammuskeluakaan en kutsuisi sellaiseksi mielekkääksi, vaan vähän sinne päin. Tätä edesauttaa myös se että tämä peli tuntuu monella tavalla aika bugiselta sekasotkulta.

Viimeinen niitti on tämä suunnitelmallisuus. Pelissä ei ole ideana varsinaisesti tappaa, vaan selviytyä. Monesti tämä tarkoittaa sitä että pelissä täytyy edetä varoen ja ampua vain jos on varma että osuu, koska tulitaistelu syö resursseja joita tulee tarvitsemaan. Muutenkin pelin hitaus on puuduttavaa ja oma käsitykseni mielekkäästä pelaamisesta ei ole hiiviskely, mitä tässä pelissä saa tehdä liiankin kanssa, sillä se tuntuu olevan se tehokkain tapa päästä eteenpäin, jos mielii saada kanaillallisen. Monesti pelissä kun pääsee suht pitkälle kun ei tee mitään, vaan odottaa ja varautuu. Tuntuu että valtaosan ajasta pelissä pärjää puhtaalla tuurilla sillä silloin kun sattuu oikeasti saamaan hyviä tarvikkeita, niin vastassa on täysiä ammattilaisia tai alue alkaa sulkeutua juurikin sieltä, missä itse sattuu olemaan.


Yhteenveto

Ei paljoa positiivista sanottavaa. Idea ei ole huono, mutta toteutus on sitä luokkaa että aika vaikea tästä pelistä on todella nauttia ilman että sen parissa tuhlaa monta tuntia. Tämä on niitä tapauksia joka vaatii aikaa jotta siinä tulee oikeasti hyväksi. Pelattavuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta se on samalla armoton ja aloittejille hyvin epäreilu. Tuuri peliä pääasiassa, suhteellisen heikolla toteutuksella ja pelattavuudella.

 

+ Monipuolisuus taktiikoissa ja mahdollisuuksissa

+ Moninpeli

+ Ideat

 

- Buginen

- Epäreilu

- Puuduttava

 

Arvosana: 3,6

 

Säälittävä



Alien: Eristys

 

 

 

Alien Isolation

Alien elokuvasta alkanut valtava monitahoinen kokonaisuus pitää sisällään yhtä jos toista aina elokuvista peleihin ja genreistä kauhuun ja toimintaan. Elokuvat olen itse nähnyt lähemmäs kaikki ja pelejäkin on tullut pelattua varsin montaa. Itse olen kuitenkin huomattavasti enemmän Predatorien kannalla koska kyseiset elokuvat nappaavat enemmän peleistä puhumattakaan. Alien pelit eivät ole niitä tutuimpia itselleni mutta kun tämä peli nyt sattui kohdalle osana isompaa pakettia joka tuli hankittua ja jossa oli useampi oikeastaan hyväkin peli. Tämä ei todellakaan ollut yksi niistä peleistä jotka tulisi sitten jossakin kohtaa pelattua läpi tai pidettyä kokoelmassa.

Tarinallisesti ollaan todellakin niissä tunnelmissa missä ensimmäinen Alien oli tai millaiseksi sarja on taas pikku hiljaa matkalla. Tämän lisäksi tarinassa mennään ajallisesti ensimmäisten elokuvien aikoihin kun Ellen Ripleyn tytär Amanda saa vihiä tiedoista jotka voisivat johtaa hänen äitinsä luo ja tuoda hänet kotiin. Tämä johtaa lopulta siihen että Amanda joutuu samalla avaruusasemalle yhdessä vihamielisten ihmisten, androidien ja yhden xenomoprhin kanssa. Valtaosa varustuksesta ja aseistuksesta on täysin yhtä tyhjän kanssa, sillä xenomoprhia ei pysty tappamaan ja se tappaa Amandan yhdessä lyhyessä hetkessä. Ihmisiä ja androideja vastaan voi sentään vähän tapella, mutta Amanda on niin heikkoa tekoa, että hiiviskely on yleensä se toimivin ratkaisu.

Pelattavuus koostuu niin hiiviskelystä, piileskelystä ja pakenemisesta. Alieni löytää pelaajan aina lopulta jos pelaaja ei ajattele jaloillaan. Liiketunnistintutka on helposti niitä arvokkaimpia työkaluja joilla pystyy paikallistamaan alienin ja sitä kautta välttelemään sitä. Koska pelaaja kuolee helposti yhteen ainoaan osumaan mitä hyvänsä vihollista vastaan on kaikki mahdollinen astetta toiminnallisempi pelaaminen yhtä tyhjän kanssa. Hiiviskely ei missään vaiheessa ole erityisen hauskaa eikä sitä kautta pelaamisestakaan saa mitään erityisempää irti. 

Isolation on hyvin monella tavalla samaa maata kuin Amnesiat tai Outlastit joissa pelataan yhtälailla säälittävilä vätyksillä. Tosin Amanda sentään pystyy käyttämään edes jonkinlaisia aseita ja pystyy sitä kautta jopa tappamaan tiettyjä vihollisia. Mutta jopa androidit pystyvät tappamaan pelaajan yhdellä osumalla joten pelistä on aika hankalaa nauttia. Sen lisäksi että valtaosa vihollisista on täysin ylivoimaisia, niin ympäristöt ovat suhteellisen sokkeloisia ja epämääräisiä mikä johtaa siihen että ajoittain tulee harhailtua täysin turhaan ympäriinsä kunnes löytää reitin eteenpäin.


Yhteenveto

Alien Isolation on tunnelmallisesti erittäin tiivis ja osuva paketti, mutta pelattavuudessa se on erittäin heikkoa laatua. Kokonaisuuteen menee maku hyvin nopeasti eikä siitä oikeastaan missään kohtaa pystyä nauttimaan, ellei ole suuri Alien elokuvien/pelien ja hiiviskely- sekä kauhupelien ystävä.

 

+ Hyvin rakennettu tunnelma

 

- Epämiellyttävä pelattavuus

 

Arvosana: 2,6

 

Heikko



STREET%20FIGHTER%20V.jpg?1594995256

Samaa settiä kuin viime kerrallakin

 

Katutappelija 5

 

PlayStation Now

PlayStation Plus (vajaa kuukausi PS Now'hun tulon jälkeen)

 

 

Street Fighter V

Paljoa sanottavaa en tästä keksi mitä en olisi sanonut kun viimeksi olin tämän sarjan kanssa tekemisissä. Pelattavuus ei ole juuri kehittynyt sitten nelosen, hahmovalikoima ei ole juuri parempi ja muutenkin tuntuu että millään tavalla ei olla menty eteenpäin millään osa-alueella.

Lisäksi pelaamisena jäi hyvin lyhyeksi koska kaikki sonta mitä pelissä tuli heti kättelyssä esiin, pudotti kiinnostuksen nollaan. Pirusti luettavaa ja profiilin tekemistä, vain jotta voi pelata yhtään mitään. Joten ei kiitos.

 

+ Näyttävä ja värikäs

 

- Tylsä ja itseääntoistava

- Turhaa säätämistä vain jotta voi pelata

 

Arvosana: 3,0

 

Pettymys



Hei%20naapuri.jpg?1594995248

Karjusen sedän synkät salaisuudet

 

Hei naapuri

 

PlayStation Now

 

 

Hello Neighbour

Joidenkin pelien parissa ei kauaa viihdy ja joidenkin kanssa on ihme että tuli edes kokeiltua kun jo etukäteen vähän tiesi että mikä on pelin ideana. Tämän pelin kanssa ei todellakaan ollut hirveästi kiinnoostusta jatkaa nopeaa kokeilua enempää, sillä nyt ainakin tietää että mikä on homman nimi, oman pelikokemuksensa kautta.

Asetelma alkaa kun pojan raskali huomaa että naapuruston miehellä vaikuttaisi olevan jotakin salattavaa talossaan. Raskaasti suojattu rakennus pitää sisällään monia turvallisuusratkaisuja riippulukoista alkaen.

Pelaaja olisi tarkoitus sitten härkisti murtautua rakennukseen jäämättä kiinni, sillä jos naapurin setä sattuu huomaamaan tunkeilijan hän syöksyy oitis kimppuun ja heittää tämän pihalle, jotta tämä voi yrittää uudestaan päästä sisällä, jotta hänet voidaan taas heittää ulos. Tästä tulee helposti loputon kehä sillä peli tuntuu jatkuvalta 'yritys-erehdys' mentaliteettia noudattavalta leikiltä jossa pääsee aina pikkuisen pidemmälle. Oma kärsivällisyys ei tässä pelleilyssä kuitenkaan riittänyt sillä pelissä ei ole oikeastaan mitään sellaista kiinnostavaa joka kannustaisi jatkamaan pelaamista jotta näkisi naapurin salaisuuden.

Pelattavuus ei sekään ole sieltä parhaasta päästä sillä vaikka pelattavuus onkin simppeliä, niin se ei ole kovinkaan mukaansatempaavaa tai koukuttavaa vaan johtaa useimmiten turhauttaviin hetkiin ja samojen asioiden toistoon, pienin poikkeuksin sillä naapuri sentään reagoi siihen mitä pelaaja tekee hänen tarpeettoman monimutkaisessa talossaan.

Kokonaisuus ei siis jää kovinkaan vavoille sillä pelissä ei ole oikeastaan mitään sellaista mikä todella saisi jatkamaan pelaamista jo ihan lyhyen kokeilun jälkeen. Ehkä positiivisin asia on graafinen ulkoasu tai se mysteeri mikä pelaajalla on selvitettävänään. 

 

+ Mysteeri

+ Graafinen ulkoasu

 

- Pelattavuus

- Tylsä ja itseääntoistava pelattavuus

 

Arvosana: 2,3

 

Surkea



Cities_%20Skylines.jpg?1592261814

Rakentelua isossa mittakaavassa

 

Kaupungit ja Taivasrajat

 

PlayStation Plus

 

 

Cities Skylines

Eipä tullut kovin kaksista kaupunkia rakennettua. En olisi tätä varmaan koskan pelannutkaan, ellei se olisi ollut jokin näistä uusista peleistä joita palveluun lisättiin, joten kyllähän sitä tuli nopeasti kokeiltua. Paino sanolla nopeasti, sillä kauaa aikaansa tähän ei halunnut tuhlata. Suurimpana syynä on pääasiassa se että tässä pelissä on aika vähän sellaista mistä itse pidän, se ei ole kovin houkutteleva eikä mielekäs. Kaupunkisuunnittelu ja rakentamisperusteiset pelit ovat pitkälti samoilla seuduilla ralli ja urheilupelien kanssa, niistä on hyvin vaikea löytää sellaista mielekästä sisältöä

Pelin idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan rakentaa kaupunki. Kaikki alkaa siitä kun aletaan rakentamaan teitä ja niiden yhteyteen rakennuksia, pikku hiljaa kasvattaen taajamaa kunnes pystyssä on valtava metropolis alueineen, pilvenpiirtäjineen ja tieverkostoineen jotka yhdistävät kokonaisuuden toiseen kokonaisuuteen toisaalla. Kaikki tämä ympäristöä mukaillen. Idea voisi olla hyvinkin houkutteleva jos siihen pääsisi todella sisään, mutta omalla kohdallani en voi väittää että olisin päässyt, sillä tälläisissä peleissä on yleensä aika paljon opeteltavaa jos opettelua ei ole tehty hyvin, niin ei näitä kauaa yleensä jaksa pelata.

Cities Skylines ei ole käyttöliittymältään huono peli, siinä on paljon liikkuvia osia ja peliin pääsee sisälle kunnolla vain jos siihen jaksaa oikeasti panostaa. Tämä ei todellakaan ole niitä pelejä jotka voi vain napata ja alkaa pelaamaan tuosta vain koska niin monia asioita pitää tietää ja opetella. Tavallaan tähänä olisi hieman kiinnostusta, kokeilumielessä, mutta samalla aikaa kokonaisuus tuntuu niin monimutkaiselta ja jotenkin luotaantyöntävältä, ettei siihen juuri ole kiinnostus, tarpeeksi.

 

+ Omalla tavallaan houkutteleva idea

+ Käyttöliittymä

 

- Paljon opeteltavaa

- Puuduttavan ja tylsän rajamaata

 

Arvosana: 4,5

 

Huonommalla puolella



Mystery%20Chronicle_%20One%20Way%20Heroi

Lupaava alku, tai ei

 

Mysteeri kronikka: Yksisuuntaiset sankaruudet

 

PlayStation Now

 

 

Mystery Chronicle: One Way Heroics

Tämä kanssa kiinnostus suorastaan romahti. Voisin sanoa että olen pelannut demoja pidempään kuin tätä, mikä johtuu suoraan siitä, miten surkeasti tämä peli alkaa. Tarinankuljetus tai graafinen ulkoasu ei ole mikään ongelma, koska pelissä on selvästi tietty tyylillinen ratkaisu, mikä voi toimia ihan hyvin.

Se mikä tämän pelin kanssa oli se ongelma, on siinä, että tässä pelissä yritetään opettaa kaikki mahdollinen jatkuvana syöttönä ja siten, että se on todella puuduttavaa heti ja välittömästi. Mutta se ei ole se asia, minkä takia kiinnostus päättyi niin nopeasti. Tämän pelin pelattavuus on se syy, tämä on todella huono ohjata. Varsinkin hyökkääminen on tarpeettoman kankeaa, eikä pisteitä erityisesti tule liikkumisestakaan ja tämän voisi olettaa olevan hyvin simppeliä tälläisessä pelissä. Itse kuvailisin sen siten, että peli yrittää olla 3D, 2D maailmassa.

Kokonaisuudessaan, tähän nyt ei paljoa aikaa viitsinyt tuhlata, kun alta vartissa peli ärsyttää jo niin paljon.

 

+ Retrotyylinen ulkoasu

 

- Todella huono toteutus

 

Arvosana: 2,3

 

Surkea



Binaries.jpg?1594995245

Kahden pallon seikkailu

 

Binäärit

 

PlayStation Now

 

 

Binaries

Niitä tapauksia missä kaikki alkaa hyvin simppelisti eikä varsinainen ohjattavuus kehity oikeastaan mihinkään, mutta kentät muuttuvat hyvin nopeasti haastavammiksi ja tahti ei juuri hidastu. Pelattavia kenttiä on todella paljon ja vaikka ne yleensä pystyykin läpäisemään alta minuutin, niin niitä yrityksiä yhdessä kentässä voi kerääntyä aika monta.

Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan saada oranssi pallo oranssiin maaliin samaan aikaan kun saa sinisen pallon siniseen maaliin. Sininen pallo tuhoutuu vain sinisiin piikkeihin ja oranssi pallo oransseihin piikkeihin. Tällä idealla sitten luodaan varsin monimutkaisia kenttiä. Se mikä todella tekee tästä kaikesta haastavaa, on se, että molemmat pallot liikkuvat ja hyppäävät yhtä aikaa, eli kun liikuttaa toista palloa, niin liikuttaa samaan aikaan myös toista. Tämä idea on aika näppärä ja sen kanssa edetään aika monenlaisiin, varsin tarkkoihin kenttiin.

Binaries on aika simppeli peli eikä se ole samalla tavalla koukuttava kuin vaikkapa Symmetric oli. Tämä on varsin paljon haastavampi ja koska pelattavuus nojaa todella tarkkoihin liikkeisiin ja pieniinkin liikeratoihin, niin kyllä tämä kokonaisuus kehittyy aika paljon ja muuttuu loppuakohden erittäin haastavaksi kokonaisuudeksi. Mutta samalla aikaa, se ei vain koukuta.

 

+ Simppeli ja nokkeala pelattavuus

 

- Tylsähkö idea

 

Arvosana: 4,0

 

Huono



Pääarvio

Aina välillä arvioita kehittää tiettyyn suuntaan enemmän tai vähemmän radikaaleilla ratkaisuilla ja tämä on nyt taas yksi sellainen. Kun kyseessä ovat Sattumat, niin yleensä aina jokin ja jotkut inspiroi tiettyä aihealuetta tms. Siksi uutena juttuna otakin mukaan ns. Päänäytöksen joka on näin lopussa. Tällä kertaa idea tuli juurikin siitä että tämäkin peli, on jotakin sellaista mitä pitäisi varmaan pelata aika paljon enemmän, että siitä saisi oikeasti vahvan käsityksen ja siinä tulisi hyväksi.



Fall%20Guys_%20Ultimate%20Knockout.jpg?1

Veikeää ja huvittavaa kikkailua

 

Putoamistyypit, äärimmäinen tönäisy

 

PlayStation Plus

 

 

Fall Guys: Ultimate Knockout

Tämä on niitä tapauksia joista tiesin vähän etukäteen, mutta jota päädyin sitten pelaamaan aika sokkona. Peliin pääsee suht nopeasti sisään, ohjattavuus on simppeli mutta kenttäsuunnittelu ja erilaiset säännöt eri peleissä tekevät kokonaisuudesta erittäin haastavan ja monesti vain suoraan epäreilun. Isoa osaa näyttelee se, että tässä pelissä riittää bugeja ja monia sellasia tilanteissa joissa peli tuntuu suoraan huijaavan, tai sitten ajoittain vain korostuu se, että pelihahmoista on tarkoituksella tehty erittäin kömpelöitä.

 

Partypeli kohtaa Battle Royalen

60 pelaajaa osallistuu valtavaan pelishowhun jossa vain yksi voi lopulta voittaa. Jokaisella kierroksella eliminoituu tietty määrä pelaajia kunnes vain yksi on pystyssä. Välillä pelaajia putoaa enemmän ja välillä vähemmän. Joskus pelataan osana ryhmää, joskus pelataan tietyn pituinen erä ja joskus tähdätään vain maaliin kaikkien esteiden läpi. Iso osa pelistä on taitoa, mutta myös tuuri on todella suuressa roolissa, koska kaikki pelaavat kaikkia vastaan niin kokeneemmilla pelaajilla on etu. Mutta myös altavastaajat voivat voittaa, vaikkapa ihan yllättäen.

Erilaisia kenttiä on todella paljon, mutta silti tuntuu että tietyt kentät tulevat vastaan kokoajan. Tässä kohtaa tämä satunnaisuus ärsyttää hyvin nopeasti. Koska on täyttä tuuripelieä että mitä peliä joutuu pelaamaan ja miten hyviä vastustajat ovat, niin se vähän latistaa tunnelmaa. Itse en ole tämän tyylisten pelien ylin ystävä, sillä vaikka party pelit ovatkin hyvässä seurassa todella koukuttavia, niin tämän pelin tapauksessa valtaosa ajasta kuluu helposti todella rasittavien kenttien parissa tai mahdollisesti odotellessa.

Mikäli peliä pelaisi paljon niin kyllähän nuo kentät pikku hiljaa alkaisi oppia ja niihin pystyisi jopa hiemaan jonkinlaista taktiikkaa erilaisiin tilanteisiin. En silti ole kovinkaan innokas upottamaan niin paljoa aikaa kokonaisuuteen jossa valtaosa perustuu satunnaisuuteen ja sitä kautta pitkälti tuuriin. Kun päätyy kenttään jota ei ole ennen päässyt pelaamaan, niin siinä kohtaa on välittömästi alakynnessä, mikä vain edesauttaa turhautumista.

 

Tuurilla, taidolla ja pelisilmällä

Tästä pelistä on vähän hankala sanoa mitään oikeasti ihmeellistä sillä isoa osa pelaamisesta perustuu satunnaisuuteen ja yllättävyyteen. Pelissä juostaan, hypitään ja kiivetään, mutta lähinnä hypitään, joskus sukeltaen. Esteitä on monenlaisia ja pelattavuus vaihtuu usein todella merkittävästi kisamuotojen suhteen. Kilpajuoksussa nopeimmat voittavat, kun taas esterullassa pitää vain selviytyä tietyn aikaa esteitä väistellen. Vaihtoehtoja riittää, mutta monesti tuntuu että pelissä on aika satunnaisia sääntöjä kun pieni kömmähdys pudottaa oitis pelistä tai vastustajaan törmääminen kaataa sinut, mutta ei häntä tai päin vastoin, mikä ikinä tuntuukaan juuri silloin epäedulliselta sinulle.

Tälläisissä peleissä pelisilmällä on monesti paljon enemmän osaa kuin taidolla. Tämä pätee siinä tapauksessa kun päätyy pelimuotoon jota ei ole ennen päässyt pelaamaan ja se pitää opetella samalla kun yrittää selvitä eliminaatiolta. Pääasiassa tälläiset tilanteet ovat niitä joissa tuuri on siinä määrin isossa osassa, että jos mukana on paljon pelaajia jotka eivät ole niin taitavia, voi saada tavallaan etulyöntiaseman, kun taktiikka on oikea. Tämä tosin toimii myös toiseen suuntaan eli jos mukana on paljon hönöjä ja sitten päädyt tiimityöhön heidän kanssaan, olet oitis täysin kusessa. Itse olen siinä mielessä hyvin nihkeä peliä kohtaan, että siinä pitäisi erikseen olla ryhmätyöskentely ja soolomoodi, sillä monesti sekoitus ei vain toimi, koska jos muut perseilevät, niin se maksaa sinullekin.


Yhteenveto

Fall Guys on ideallisesti kiva peli, mutta itse tykkään tälläisistä paljon enemmän kun kyse on pienemmästä porukasta. Esimerkiksi BUZZ! pelit tai vaikkapa Move or Die ovat juurikin sellaisia pelejä joista pystyy nauttimaan paljon enemmän kuin tästä. Tosin, tämänkin peli kanssa isossa osassa on se harjoittelu ja pelin jatkuva pelaaminen ja toivon mukaan jossakin kohtaa satut jäämään viimeisenä pystyyn.

 

+ Idea

+ Veikeä toteutus

+ Runsas variaatio

 

- Satunnaisuus

- Toistaa helposti itseään

- Kömpelyys ja tietty bugisuus

 

Arvosana: 4,6

 

Huonommalla puolella