Hyvä pääroisto ei ole itsestäänselvyys, olen huomannut. Mutta kun pääroisto on oikeasti hyvä, niin siinä jää helposti sankarikin kakkoseksi. Vaikea sanoa että mikä todella tekee pääroistosta hyvän. Ehkä "se jokin".

 

 

 

Sääntökertaus:

- Vain yksi per peli, jos useampi pääroisto niin vain yksi voidaan valita

- Vain selviä pääroistoja kyseisessä pelissä

- Jos heistä tulee muissa peleissä liittolaisia niin se ei haittaa kun kyseessä on tietty tarina

- Pääroisto ei aina ole viimeinen vihollinen jonka nujerrat

- Pääroisto ei välttämättä edes esiinny pelissä

 

Lisähuomiona: Itsenäisiksi laskettavissa olevat DLC:t voidaan huomioida pääpelin rinnalla.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Sorceress - Spyro 3: Year of the Dragon

- Alkuperäisessä paljon hienomman näköinen noita-akka dinosaurus.

 

Kessler - InFamous

- Jotain aivan muuta mitä aluksi luulee.

 

Metalhead Leader - Jak II: Renegade

- Järeämpi versio tavallisista metallipäistä ja aika vaarallinen sellainen.

 




24. Master Xehanorth - Kingdom Hearts: Birth By Sleep

Yksi Xehanorthin monista muodoista. Tämä kalju vanha pappa on alusta asti niin pahiksen oloinen että oksat pois. Leonard Nimoyn äänellä puhuva ukko on kuitenkin juuri oikein tehty hahmo. Hänestä näkee että hän on paha, mutta tarinan hahmoille hän ei siltä välttämättä tunnu. Xehanorth on todella monipuolinen hahmo ja tämä vaari toimii varsin hyvin, vaikkakin jää silti kakkoseksi monille muille myöhemmässä vaiheessa (samalla kun hänen äänenään toimivat niin Rutger Hauer kuin Christopher Lloyd).


23. Ripto - Spyro 2: Ripto's Rage

Tämä pikku paskiainen on Reignitedin kautta saatu näyttämään viimeinkin oikeasti hyvältä, sillä alkuperäisessä hän näytti lähinnä hoopolta. Nyt kaikki on paremmin. Muutoin Ripto on erittäin hyvä esimerkki pienestä rääpäleestä jolla todella suuret luulot itsestä ja jopa pokkaa toteuttaa aikeensa. Toimii varsin hyvin isossa kokonaisuudessa kaikkine huvittavine puolineen.


22. Clockwerk - Sly Raccoon

Fiendish Fiven johtaja ja Cooperin klaanin ikuinen vihollinen. Mekaaninen pöllö josta osataan vielä aivan lopussa tehdä oikealla tavalla isompi juttu, mitä aluksi voisi luulla. Tarinakokonaisuudessa hahmo toimii erittäin hyvin ja taustatarinakin on oikein onnistunut. Pisteet vielä siitä miten paljon hänen osallisuutensa onkaan vaikuttanut pelin päähenkilöön.


21. Black Hand of Sauron - Middle-Earth: Shadow of Mordor

Mustista kapteeneista viimeinen. Hänessä enigmaattisuus on se iso juttu. Hän ei pelin aikana tee paljoa, mutta se mitä hän tekee todellakin toimii ja korostaa hahmoa itseään. Hän on vähän sellainen hahmo joka helposti tuntuu todella vähän käytetyltä ja potentiaalin tuhlaukselta, mutta isossa kokonaisuudessa Musta käsi todellakin sopii omaan rooliinsa erinomaisesti. Hän vaikuttaa todella isolta jutulta pelin kokonaisuudessa, mutta loppujen lopuksi, hän on mestarilleen kuuliainen sotilas.


20. Erroll - Jak 3

Kätyrin roolia kakkosessa vetänyt ja merkittävästi muuttunut Erroll nousee pääpahiksen paikalle aivan uutena itsenään, joka on liitoksissa pelin suurimpaan pahaan, Darkmaker olentoihin. Erroll on toimiva juurikin siksi että hänellä on menneisyyttä päähenkilön kanssa ja hän on helposti kaikkein mulkuimpia roistohahmoja koko sarjassa, mutta tänä uutena versiona, hän on varsin erilainen.


19. Dragon Master - Tai-Fu: Wrath of the Tiger

Lohikäärmemestari esitellään pelissä jo ennen päähenkilöä ja alusta asti on selvää aika paha tyyppi on kyseessä. Sitten kestää todella kauan että hänet näkee uudelleen, lopputaistelun kynnyksellä. Mutta tässä hahmossa toimiikin hyvin juuri se, että hänet tuntee alusta asti, mutta kestää pitkän aikaa, ennenkuin Tai on valmis haastamaan hänet ja se viimeinen taistelu, on todella vaikea.


18. Tohtori Otto Octavius - Marvel's Spider-Man

Tarinallisesti tämä hahmo osataan tehdä todella hyvin. Octavius on Peterille mentoromainen hahmo joka olosuhteiden pakosta päätyy lopulta siihen pisteeseen, että nousee pelin pääroistoksi. Tohtori Mustekala nyt on yksi tunnetuimpia hämiksen vihollisia ja tässä pelissä hänet on osattu tehdä erittäin hyvin, tavallaan sympaattiseksi, mutta myös erittäin roistomaiseksi samaan aikaan.


17. Sauron - Middle-Earth: Shadow of War

Peli jossa Sauron pääsee nousemaan esiin. Hänestä esitetään molemmat puolet ja muutenkin hahmo pääsee todella oikeuksiinsa kun tarina syvenee hahmon taustoihin ja suhteisiin niin Shelobiin kuin Celebrimboriinkin. Vaikka Noitakuningas on se oma suosikkini kokonaisuudessa ja vaikuttaa monesti jopa uhkaavammalta, niin kyllä tämä on todella hyvin tehty versio tästä petkuttajasta, puhumattakaan siitä, miten hyvin hänen haltiamaisempi puolensa tuodaan esiin, sen haarniskahirviön ohella.


16. Sovereign - Mass Effect 3

Trilogian viimeisessä osassa tämä "hahmo" alkaa viimein saamaan vähän enemmän konkreettista sisältöä. Kyllähän hänellä on osansa myös kakkosessa kun hän kontrolloi keräilijöitä, mutta kolmosessa tuntuu että hänen potentiaalinsa vasta alkaa hahmottua. Mikä ikinä yhteismieli tai vastaava hän onkaan, niin ideallisesti hän toimii oikein hyvin.


15. Max - 24: The Game

Tämä on oikea tapa yhdistää TV-sarja ja peli. Kakkoskauden lopussa nimittäin paljastuu tämä enigmaattinen asekauppias josta ei opita juuri mitään eikä paljoa nähdäkään, sitten hän tekee paluun pelimuodossa todella onnistuneesti. Hän on juurikin sellainen nukkemestarityylinen hahmo. Näyttää todella tavalliselta mieheltä, mutta vetelee naruja taustalla. Vaikka hän ei yhtä hyvä olekaan kuin Peter Kingsley olisi ollut, niin kyllä tämä toimii todella hyvin yhdistettynä sarjan isoon juonikokonaisuuteen.


14. Davy Jones - Pirates of the Caribbean: At World's End

Jack Sparrow'n tavoin todella onnistunut siirtyminen pelimaailmaan. Tämä merten kauhu on todella hyvin tehty, osittain juurikin siksi, että hän tuntuu siltä miltä hänen elokuvien kautta pitääkin tuntua.


13. Chaos - Dissidia: Final Fantasy

Monella tavalla todellinen pahuuden ilmentymä. Mutta tavallaan tuntuu että Chaos on sellainen hahmo johon on ängetty pikkuisen sitä ja tätä ilman sellaista isompaa suunnitelmaa. Se toimii tavallaan ja korostaa sitä, että kyseessä on täysi kaaos. Se mikä lopulta merkitysee eniten on se, että Chaos ilmenee pelissä monella tavalla ja vielä useammilla eri FF peleissä.


12. Crooked Man - The Wolf Among Us

Mysteerimies joka koko pelin ajan on se mies josta kaikki paha juontaa juurensa tämän hetkisten tapahtumien kanssa. Kiero mies on kuin se takapiru joka vetelee naruista ja antaa käskyjä, likaamatta missään vaiheessa itse käsiään. Hän ei ole taistelija vaan suunnittelija jolla vahva usko siihen että suunnitelma toimii. Asiallinen mies jolla todella päteviä pointteja kuten parhailla rikollisilla neroilla tuppaa olemaan. Taustatarina vain korostaa sitä miten hyvä hahmo tämä on mutta myös täydellinen hän ei ole, sillä hieman jumaluuskompleksiakin on mukana.


11. Alejandro Sosa - Scaraface: World is Yours

Erittäin hyvä versio elokuvahahmosta ja todella hyvä vastine Tony Montanalle. Hahmon kanssa jatketaan todella hyvin siitä mihin elokuvassa jäätiin ja vaikka Sosa ei olekaan kokoajan isossa osassa vaan näkyy aika vähän aikaa, niin elokuvan nähneet tietävät kyllä että hän on se lopullinen kohde.


10. Dettlaff - Witcher 3: Wild Hunt - Blood & Wine

Syy miksi tämä hahmo toimii niin hyvin on siinä, että suurvampyyrinä hän on todella suuri haaste Noiturille ja vaikka hän selvästi roistomainen hahmo onkin, niin hän ei toimi täysin omasta valinnasta mikä tekee hänestä jopa hieman sympaattisemmanpuoleisen hahmon. Tämä on niitä hahmoja joka ei aloittanut tapahtumia, mutta katsoo ne kyllä loppuun ja on pelaajan oma valinta, että miten kaikki sitten loppuviimeksi tulee päättymään.


9. Rodrigo Borgia - Assassins Creed II

Hahmo aloittaa sellaisena mysteerimiehenä joka ei vaikuta olevan juuri mitään, mutta sitten kun historia iskee sisään ja paljastuu että tämä mies nousee paaviksi (Aleksanteri VI) niin kyllähän siinä tulee aivan erilainen asetelma peliin, koska paavi nyt oli renessanssi aikaan yksi maailman vaikutusvaltaisimpia miehiä, koska oli katolilaisen kirkon pää. Tähän kun lisätään vielä se, että häntä ei niin vain voidakaan historian puitteissa tappaa, niin se korottaa panoksia merkittävästi. Puhumattakaan että tämä hahmo on tehty sarjan tasolla todella hyvin (huomioiden että monet hyvät hahmot AC pärsää).


8. Darth Maul - Star Wars: Episode I - Phantom Menace

Aika vähänhän tätä hahmoa näkee, mutta se mitä näkee se toimii. Ensimmäisen kerran hänet näkee etäällä tarkkailemassa, sitten hän yllättää ja alkaa taistelu jota pelaaja ei voi voittaa, vaan joutuu hätyyttämään häntä etäämmäs, voidakseen paeta. Viimeinen yhteenotto johtaa Qui-Gon Jinnin kuolemaan jolloin Obi-Wan on yksin vastakkain hänen kanssaan. Paljon puheliaampaa sorttia kuin elokuvissa, mutta toimii kokonaisuudessa erittäin hyvin tämän tarinan pääroistona, sillä keisarista ei tässä pelissä juuri edes puhuta.


7. Lucifer - Darksiders Genesis

Alunperin Darksider II:sta valittu, mutta Genesisin myötä voidaan päivittää. Tämä on vieläkin vähän kyseenalainen valinta, koska hahmoa ei vieläkään ole kunnolla nähty, mutta hänen osuutensa isoon kokonaisuuteen on jo niin selvä, että hänet voi jo noteerata Darksiders pelisarjan todellisena pääroistona joka on kakkospelistä asti ollut jo ollut kuultavana, mutta jonka osuus alkaa nyt olla jo enemmän kuin teoreettinen. Lisäksi eihän sitä voi tietää että kuinka huonosti hahmo sitten ulkoisesti toteutetaan, mutta tässä vaiheessa Lucifer on todellakin enemmän kuin loistava pääroisto. Mystinen, näkymätön, mutta hyvin voimallinen ja vaikutusvaltainen, puhumattakaan että erittäin älykäs ja arvaamaton.


6. Darkness - Darkness

Pimeys on tässä pelissä tietysti se Jackien liittolainen joka auttaa häntä taistelussa, eikös vaan. En nyt suoraan sanoisi niin sillä loppuviimeksi niin monet asiat mitä Pimeys tekee, ovat aika kyseenalaisia ja kun ottaa huomioon kaiken mitä pelissä ja vielä lisää, mitä jatko-osassa tapahtuu, niin kyllä Darkness on enemmänkin se pelin pääroisto, joka ohjailee tapahtumia, tietysti enemmän Jackien kautta.


5. Gaunter O'Dimm - Witcher 3: Wild Hunt - Hearts of Stone DLC

Kyllähän se Eredin on pääpelin ylivoimainen pääroisto, mutta peilimestari nouseekin yllätysasemaan lisäsisällön kautta, tehden pääpelissä vain lyhyen vierailun. Se että O'Dimm näyttää niin tavalliselta pulliaiselta ja jopa todella tylsältä, sopii ajatukseen todella hyvin ja kun se todellinen hän sitten alkaa enemmnä ja enemmnä nostaa päätään, niin on selvää että tämä on todellakin jotakin sellaista mitä paholaiseksikin voidaan kutsua. Erittäin hyvän tästä hahmosta tekee se, että jos pelaat sääntöjen mukaan, hän saattaa olla hyvä kaverisi.


4. Nikolai Diavolos - 007: Everything or Nothing

Willem Dafoe sopii erinomaisesti Bond roistoksi ja vaikka hän ei elokuvaan ylläkään, niin kaikista 007 peliversioiden roistoista hän on selvästi se paras. Hänessä on juurikin sitä klassista Bond roisto charmia ja särmää, puhumattakaan suunnitelmasta, apureista ja uskomattoman hyvästä ja onnistuneesta loppuhuipennuksesta. Dafoe tuo mukaan sen viimeisen silauksen, koska hän vain on niin loistava näyttelijä, varsinkin roistorooleissa.


3. Cyborg - Fahrenheit: Indigo Prophecy

Oraakkeli on pitkään sellainen joka vaikuttaa siltä pääroistolta, mutta tarinallisesti peli vetää maton jalkojen alta loppupuolella kun kyborgi astuu kuvaan. Hän näyttää oitis paljon uhkaavammalta ja kun on selvää että millaiset hänen todelliset aikomuksensa ovat, niin kyllähän siinä jää mayalainen oraakkeli kakkoseksi aivan täysin. Tämä on juurikin sellanen hahmo joka on oikeanlainen viime hetken paljastus. Vihollinen joka on pitkään ollut läsnä, mutta ei ole näyttänyt todellista itseään.


2. Ra's Al Ghul - Batman: Arkham City

Yllätysnimi pääroiston paikalle, mutta todella onnistunut sellainen, todella monella tavalla. Ra's Al Ghul vaikuttaisi olevan vain yksi lisäys tarinaa, sivuroistona ja siinä mielessäkin tämä olisi enemmän kuin loistava valinta. Mutta sitten kun hänet nostetaan pääroiston paikalle niin Hugo Strangen kuin Jokerinkin ohi, niin se on yllättävän toimiva ratkaisu, varsinkin kun ottaa huomioon että Jokeri on mukana lähinnä kivana lisänä ja juonen monimutkaistajana ja Strange lähinnä savuverhona demonin päälle.


1. Grigori - Dragon's Dogma

Tämä oikeasti lohikäärmeeltä näyttävä älykäs ja paha olento on varsin monipuolinen tapaus. Heti alussa hän näyttää olevansa ylivoimainen ja siitä eteenpäin on selvää että pelissä on kyse hänen voittamisestaan. Grigori on juurikin sellainen hahmo joka näyttää että lohikäärmepahikset toimivat todella hyvin. Se tarinallinen painokkuus on omiaan tekemään tästä hahmosta entistä paremman, puhumattakaan siitä, mitä taustalla aivan lopuksi onkaan.