Toisten pelien kanssa olisi paljon muutettavaa kun taas toisten kanssa ei oikeastaan mitään erityistä. Sitten on taas niitä pelejä joissa olisi niin paljon muutettavaa että alkuperäisestä pelistä katoaisi kantava idea kokonaan ja se ei nyt ole se varsinainen pointti tämän listauksen kanssa.

 

 

 

Idea ei ole muuttunut mihinkään. 

Lisäisin sen verran että jos jossakin pelin versiossa jokin asia on muuttunut, niin en sitä silloin listaa. Esimerkiksi: Kingdom Hearts Final Mix on tehnyt Chernabog pomovihollisesta huomattavasti voimakkaamman.

Final Fantasy pelit ovat tässä aiheessa nyt kokonaan oma listakokonaisuutensa.

 

LISÄMAININTOJA

 

Enemmän kenttävariaatiota - Hades

Olisihan se kiva että kentissä olisi enemmän vaihtoehtoja ja pomovihollisia.

 

Enemmän tehtävävaihtelua - Marvel's Avengers

Enemmän tavoitteita niiden muutaman itseääntoistavan lisämausteeksi.

 

Päätöksien merkittävyys - Cyberpunk 2077

Pitäisi olla itsestäänselvää mutta ei

 

Tavaramäärä - Witcher

Vähemmän tavaraa ettei aina ole tavaraluettelo tupaten täynnä

 




24. Pit Stop satunnaisuus - Crash Team Racing

Siis tätä ei pitäisi olla ollenkaan, mutta jos pelissä pystyy saamaan käyttöönsä kosmeettisia esineitä ja lisää pelihahmoja, niin niiden saatavuuden ei todellakaan pitäisi olla täysin satunnaista, koska se vain johtaa tolkuttomaan grindaamiseen ja siihen että varikolla pitää käydä satunnaisesti siinä toivossa, että siellä olisi se mitä haluaa.


23. Varusteiden saatavuus - Hellpoint

Yksi pelin suurimpia ongelmia on se, että heti alusta asti pelissä on erittäin heikko varustesaatavuus. Aseet ja vielä enemmän haarniskat ja vastaavat ovat todella vähäisiä, mikä johtaa siihen että pelihahmo ei kestä juuri vahinkoa. Tämä korostuu todella selvästi kun saatavuus ei merkittävästi parane vihollisten voimistuessa.


22. Pääroisto - Werewolf: The Apocalypse - Earthblood

Tälläinen hipsteriurpo ei vain kuulu pääroistoksi tälläiseen peliin. Siitä puuttuu kaikki tarvittava tyylikkyys ja painokkuus mitä tämän maailman pomovihollinen todella tarvitsee. Mahdollisuuksia olisi vaikka mitä mutta niistä ei ole käytetty juuri mitään. Endorin varapomo, jonka kanssa käydään lyhyt keskustelu, olisi ollut merkittävästi parempi.


21. Couch Co-op - Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant in Manhattan

Tälläisen asian pitäisi olla peruspalikka näissä peleissä, varsinkin kun kaikki neljä kilpparia ovat aina mukana toiminnassa. Sillä olisi päästy jo todella pitkälle, mutta jostakin ihmeellisestä syystä, tämänkin pelin kanssa on tylsästi panostettu vain verkkomoninpeliin.


20. Vihollisten respawnaaminen - Shadow of the Tomb Raider

Lopuksi peli tuntuu todella tylsältä kuin ole toimintaa missään kohtaa kenttiä. Taisteluosuudet käydään kerran eikä vihollisia tule enää. Jos kaipaa tasohyppelyä ja pulmanratkontaa sekä aarteiden etsimistä, niin tämä voi olla hyvä juttu. Mutta tälläisenään se tekee pelistä todella tylsän lopussa.


19. Pistooli - Doom Eternal

Kun sitä ei ole, sitä kaipaa. Sen verran perusase on kyseessä. Erityisesti tämä tuntuu siinä mielessä, että tässä pelissä ei ole sellaista asetta, jossa olisi loputtomata panokset. Tämä taas johtaa siihen että jos panokset loppuvat, niin edes nyrkeistä ei ole apua, mikä tuhoaa tämän hahmon badassmäisyyttä todella tehokkaasti.


18. Loppuhuipennuksen pääroisto - Call of Duty Black Ops: Cold War

CoD sarjassa on ollut toinen toistaan upeampia loppuhuipennuksia, mutta tässä pelissä vastaan ei tule yhtänkään sellaista. Edes aivan lopussa ei käydä näyttävää taistelua jollaisen sarjan parhaat pelit yleensä tarjoavat. Monesti kyseessä on lähinnä näyttävä huipennus, mutta nyt sen huomaa, miten paljon ne tuovat lisää mielekkyyttä, kun mitään sellaista ei ole luvassa.


17. Kameran hallinta - Star Wars: Bounty Hunter

Tämä voi tuntua pieneltä asialta, mutta kamera on todella herkkä ja kun kääntyvyys on käänteinen, niin se johtaa siihen että ohjattavuus on hyvin raastava. Siinä pitää yhtä aikaa muistaa että hahmo ei käänny normaalisti, mikä on tarkkuutta vaativissa kohdissa hyvin tuskallista. Näin vanhassa pelissä tämä korostuu entistä enemmän. Herkkyys on tietysti se toinen osa tätä ongelmaa, sillä se on aivan liian korkea, eikä säädettävissä.


16. Taistelusysteemi - Witcher

Monet pelin vanhentuneet ja selvästi hiomattomat heikkoudet kyllä antaa anteeksi kun katsoo ikää. Taistelusysteemi on kuitenkin kaikessa outoudessaan sellainen jota ei voi. Siis jopa tämän ajan pelille valittu taistelusysteemi on kaikessa typeryydessään erittäin huonosti tehty. Se on sääli, koska se vie ison osan pelin mielekkyydestä. Mutta ainakin tämän pelin jälkeen todella arvostaa sitä, miten merkittävästi pelisarja kehittyy, miltein kaikilla osa-alueilla.


15. Vanha taustatarina - Resident Evil 6

Tämä on niitä tapauksia kun vaihtoehtoinen ratkaisu olisi toiminut niin paljon paremmin. Menemättä kaikkiin pieniin yksityiskohtiin, tuntuu että tarinan kanssa ollaan ensin oltu yhdellä polulla, mutta sitten jostakin syystä muutettu viime hetkellä suuntaa, mikä johtaa tarpeettoman monimutkaiseen kikkailuun joka saa tarinan lähinnä tuntumaan typerältä, varsinkin tiettyjen hahmojen näkökulmasta.


14. Vähemmän laumapainotteisuutta pomotaisteluissa - Remnant: From the Ashes

Pomotaisteluista aivan liian monessa iso paino on siinä että pomovihollinen kutsuu laumoittain normaaleja vihollisia avukseen. Tämä tuntuu todella laiskalta kun se tulee vastaan kokoajan. Monessa pomotaisteluissa lisäksi tuntuu että pomovihollisessa olisi kyllä ideoita, jotka tekisivät siitä hyvän ilmankin. Etenkin yksinpelissä tämä tulee todella hyvin selväksi ja saa pelin tuntumaan ajoittain todella epäreilulta.


13. Pituus - Hidden Agenda

Tälläisenään kokonaisuus on säälittävän lyhyt. Sen sijaan että pelistä olisi tehty "jännitys-sarjaa" mukaileva, siitä on tehty jännärielokuvaa mukaileva. Mikään osa tarinaa ei ehdi kunnolla kehittyjä ja hidden agenda osuudet moninpelissä jäävät aivan liian vähäisiksi ja hosutuiksi. Vaikka muuttujia onkin, niin näin lyhyessä paketissa se ei vain toimi.


12. Enemmän päätöksiä vähemmän puzzleja - Zero Time Dilemma

Pulmat kun ovat vain hidasteita ja päätökset rakentavat tarinaa. Sen sijaan että pelissä pitäisi uudestaan ja uudestaan ratkoa erilaisia pulmia, niin olisi kiva että päätöksillä joita pelaaja tekee, olisi oikeasti väliä. Tietyt pulmat ovat todella hyviä, mutta ne eivät vain tarjoa samanlaista tyydytystä kuin se, että pelaajan valinnat todella rakentavat johdonmukaista tarinaa jota sitten seurataan kolmesta näkövinkkelistä.


11. Juoniaukot - Heavy Rain

Heavy Rain on erityisen hyvä peli, mutta tarinallisesti siinä on muutama selittämätön asia jotka ovat jäänteitä pelin yliluonnollisista elementeistä. Ne olisi pitänyt nyhtää kokonaan pois ja muuttaa peliä vielä enemmän niiden mukaan. Tälläisenään tuntuu että peli ison käänteensä kautta sivuuttaa täysin osan todistusaineistosta joka viittaa toiseen henkilöön origamitappajan henkilöllisyyden suhteen. Peli vain tuntuu tietyssä pisteessä siltä, että sitä ei ole tarinallisesti mietitty loppuun asti.


10. Hahmon syvyys - Cyberpunk 2077

Hahmon ulkoasua ei saa muokata tarpeeksi, hahmon taustatarina ei vaikuta tarpeeksi juuri mihinkään eivätkä hahmon ominaisuudet merkittävästi tuo vaihtelua kokonaisuuteen. V:n kohdalla tuntuu että hahmon roolipelimäisyyttä olisi pitänyt korostaa merkittävästi enemmän. Siis edes keskusteluissa ei tunnu että hahmosta saa milläänlailla oikeasti omanlaisensa. Aivan liian monet asiat ovat kiveenkirjoitettuja ja harmillista onkin, että tämä sama ongelma, näkyy kaikkialla muuallakin pelissä.


9. Powerlink - Transformers

Voimalinkki oli yksi Transformers Armadan hienoimpia osia, yhdessä Optimus Primen supermuodon kanssa. Kumpaakaan osaa ei tähän peliin ole saatu mukaan. Sen sijaan että voimalinkki oikeasti tehostaisi pelihahmoa niin se vain asettaa pelihahmon tilanteeseen jossa tämä kuolee hyvin nopeasti, koska menettää elinvoimaa voimalinkin aikana. Miksi tälläisestä erinomaisesta lisästä on tehty täysin hyödytön ja haittaava osa.


8. Beta pelimuoto - Gwent: Witcher Card Game

Betan pelimuoto on yksi niitä asioita joita itse todella kaipaan. Se oli lähempänä Witcher 3:ssa tutuksi tullutta Gwentiä, omalla kehityksellään. Se millainen se nykyään on, on kuin aivan eri peli jossa ei vain ole sitä samaa mielekästä painokkuutta, mitä pelissä oli vielä betan loppumetreilläkin.


7. Waifu pomovihollinen - Devil May Cry V

Tyyliin Neva. Miltein kaikki muu tästä pelistä löytyy mitä aiemmatkin ovat tarjonneet, mutta DMC3:n Nevan kaltaista yliseksikästä pomovihollista ei ole valikoimassa, vaan hyvin heikko sekundakorvaaja. Tämä on siis loppuviimeksi aika pieni juttu, mutta kyllä se olisi ollut todella hyvä lisä peliin, jolloin vitonen olisi siinäkin suhteessa pannut paremmaksi kuin kolmonen. Mutta toisaalta, Neva olikin yllättävän hyvin tehty pomotaistelu, joten haastavaa se olisi ollut. Mutta Cerberusin kanssa osattiin laittaa toiseen potenssiin.


6. Nicholai - Resident Evil 3 Remake

Enemmän alkuperäisen kaltainen, sillä tälläisenään Nicholaista puuttuu sellainen kylmän asenteellinen ja täysin ammattimainen ja vähäsanainen tyyli, mitä hahmossa oli ennen. Tälläisenään tuntuu että kyseessä on enemmän tälläinen perussuulas kikkailijapääroisto joka pelaa kaikenmaailman pelejä. Se tuntuu todellakin poistavan sen kantavan idean hahmosta, eikä toimi samalla tavalla. Syö kovuutta hahmosta aivan liikaa.


5. Pomovihollisten monipuolisuus - Castlevania: Symphony of the Night

Todella monet pomoviholliset voisivat olla monipuolisempia ja sitä kautta haastavampia. Aivan liian monessa pomotaistelussa hyvin yksinkertaisilla taktiikoilla selviää aivan hyvin. Pomovihollisilla pitäisi olla enemmän liikkeitä jotka vaikeuttaisivat taisteluja merkittävästi, sen sijaan että pomovihollisilla on vain pari erilaista liikeittä joita ne tekevät. Tietysti aika oli erilainen, mutta monipuolisuus olisi todellakin erottanut pomovihollisia vielä enemmän toisistaan.


4. Merkittävästi enemmän pomovihollisia - Marvel's Avengers

Tämän pelin olisi pitänyt ottaa niin paljon enemmnä mallia Marvel's Spider-Man pelistä ja Batmanin Arkham sarjasta. Pomovihollisissa on monta tylsää robottia tai vastaavaa ja vain kolme oikeasti Marvel tyylistä pomotaistelu Taskmasterin, Kuvotuksen ja MODOKin muodossa. Aivan hyvin mukana olisivat voineet olla vaikka Crossbones haastamassa kapteeni Amerikan ja Musta Ruoska haastamassa Iron Manin, tai edes jotakin etäisesti samankaltaista. Tälläisenään paketti jättää aika laimean vaikutelman.


3. Tarinan focus - The Last of Us Part II

Itse edelleen kaipaan sitä tarinaa, jossa Ellien ja Joelin toinen matka vie heidät kostamaan Dinan kuolemaa. Se olisi ollut niin erinomainen mahdollisuus tarjota se toinen matka, jonka aikana Joel yrittää paikata välit Ellien kanssa ja jossa hahmonkaksikot kemiat olisivat jälleen kaikessa draamallisuudessaan korostuneet. Tuntuu että tarina jonka saimme, on täyttä kuraa siihen verrattuna. Se on kyllä ajatuksia herättävä ja todella kipeä kokonaisuus, mutta siinä ei ole yhtään sitä jotakin, mitä ykkösessä oli.


2. Arkham Knight pomotaistelun monipuolisuus - Batman: Arkham Knight

Tuntuu että tämän hahmon kanssa se kokonaisuus on unohdettu. Tämän hahmon pitäisi haastaa kaikkki osat Batmanissa, mutta lopulta kyseessä on vain pitkällinen hiiviskely ilman minkäänlaista kunnollista taistelu jossa Batman ja Arkham Knight ottaisivat kunnolla yhteen nyrkein ja lisävarustein. Se olisi ollut yhteenotto joka olisi todella kuulunut osaksi kokonaisuutta. Se oli osa Under the Red Hood animaatiota joten miksi tässä ei ole yhteen tappelua jossa kaikki Batmanin taidot olisivat koetuksella.


1. Aspect of Guan Yu - Hades

Nämä salaiset muodot ovat pääasiassa muutamaa lukuunottamatta tehty järjettömän hyvin, mutta yksi pitäisi muokata, koska se pistää esiin niin selvästi. Keihäs on erinomainen ase, mutta sen viimeinen muoto on tyylillisesti ja nimellistä todella huonosti valittu. Tähän olisi ollut vain yksi oikea vastaus, nimittäin Aspect of Odin ja sitä kautta Gungnir, elikkä mytologinen keihäs jota ylijumala Odin käyttää. Sen sijaan joudutaan tyytymään nyhvöön versioon ja tylsään Guan Yuhun kiinalaisesta mytologiasta, joka ei ole mitään Odinin rinnalla.