Jotkut pelisarjat todella kehittyvät tässä mielessä, nousten ehdottomasti edeltäjiä paremmiksi, kun taas toiset eivät tunnu kehittyvän ollenkaan. Sitten on niitä, jotka onnistuvat välittömästi todella iskemään ja osoittamaan, että ovat tehneet jotakin todella oikein. Pääpaino on aina siinä, että toiminta on miellyttävää, tavalla tai toisella.
Yksi per pelisarja.
Peleissä voi olla useita erilaisia mekaniikkoja, mutta vain se paras valitaan. Vaikka pelisarjassa olisi merkittävää kehitystä, niin edelleen, vain yksi valitaan.
KUNNIAMAININTOJA
Darksiders
Ensimmäinen kerta kun aiemmin kunniamainintanana ollut peli on sitä uudestaan. Yksi peli tässä sarjassa onnistui kiilaamaan ohi. Siitäkin huolimatta, tämä on erittäin hyvä ja häviää vain niukasti toiselle pelille samassa sarjassa.
God of War
Erinomainen toimintapeli sarjassaan, juurikin sen brutaalin otteensa ansiosta, eikä useita erialisia aseitakaan pidä unohtaa. Tämä uudenlainen toimintaote toimii yllättävän hyvin.
Resident Evil: Village
Erinomainen toimintapeli joka ottaa ensimmäisen persoonan näkökulmasta hyvin paljon irti, onnistuen nousemaan merkittävästi paremmaksi kuin edeltäjä.
Power Rangers: Battle for the Grid
Varsin yksinkertainen taistelumenkaniikka kuitenkin nappaa erittäin vahvasti mukaansa ja ehkä juuri sen yksinkertaisuuden vuoksi tämä tuntuu niin hauskalta.
Spawn: Armageddon
Tämän pelin isoin heikkous tässä vertailussa tulee siitä, että tämä on PS2 peli, joten monet uudemmat tuntuvat mielekkäämmiltä. Kaltaistensa joukossa tämä on kuitenkin erittäin iskevä toimintapeli.
Cyberpunk 2077
Vaikka peli oli kokonaisuutena massiivinen pettymys, niin toiminnallisessa mielessä, se on mennyt juurikin oikeaan suuntaan tuliaseiden ja miekkojen kanssa.
Final Fantasy IV
Legendaarinen pelattavuus FF sarjasta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on fantastinen toimintatoteutus eri hahmojen erilaisilla ominaisuuksilla.
24. X-Men Origins: Wolverine
Veristä ja brutaalia, kuin elokuvankin olisi pitänyt olla. Tämä on aika itseääntoistavaa, mutta siinä on juurikin sitä todella Wolverinetyylistä otetta jossa vahinkoa voidaan ottaa aika reippaasti ja sitä pystytään myös tuottamaan aika reippaasti. Vaikka aika onkin jo tätä purrut, niin ei sitä voi silti mitenkään väheksyä. Tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvin toteutettua taistelua.
23. Dishonored
Pistooli, varsijousi, miekka, vaihtoehtoja riittää. Siihen päälle vielä joukko erikoisvoimia. Sanotaan että haastavinta oli päättää että onko kakkonen tätä parempi, mutta tällä kertaa menin niukasti siihen suuntaan, että tämä on parempi ja laatu korvaa määrän, vaikka se ero onkin hiuksen hieno.
22. Soul Calibur VI
Pääpiirteittäin todella samaa kastia mitä aiemmatkin, mukaanlukien Soul Calibur III. Muutamilla tavoilla tämä pystyy kuitenkin pistämään merkittävästi paremmaksi. Sanotaan pelin muista osa-alueista mitä hyvänsä, niin puhtaasti taistelumekaniikoiltaan Soul Calibur 6 on ehdottomasti sarjansa terävintä kärkeä uusilla jutuilla jotka on toteutettu todella onnistuneesti.
21. Code Vein
Soulslike sarjassa Code Vein on hyvin vahvasti animesävytteinen. Sanotaan että tämä olisi varmasti parempaa vähän vielä hienosäädetymmällä tavalla, sillä liikkuvuus ei ole se paras mahdollinen. Toiminnassa on kuitenkin juuri jotakin sellaista, mikä tekee tämäntyylisestä taistelusta niin hauskaa. Puhumattakaan että tässä on tiettyä automatisointia, taktikointia ja runsaasti erilaisia mahdollisuuksia viedä taistelua oikeasti omanlaiseensa suuntaan.
20. Assassin's Creed: Valhalla
Uudemmat AC pelit ovat selvästi kyvykkäämpi toiminnassa ja Valhalla on tästä kolmikosta helposti se paras. Toiminnassa on nopeutta, vahvuutta ja juurikin tarpeeksi monipuolisuutta, jotta siihen jaksaa uppoutua uudestaan ja uudestaan.
19. Greedfall
Tämä on jostakin syystä paljon hauskempaa mitä monien arvioiden perusteella olisi voinut odottaa. Tietysti pelin tyylikkyys on se vahvin osuus, mutta toiminnassa on juurikin sellainen erittäin mielekäs ote jonka vuoksi peliä on erittäin hauska pelata. Vaikka kokonaisuudessa onkin sellaista toistoa, niin se ei kuitenkaan missään nimessä vähennä sitä painoarvoa ja mielekkyyttä joka pelin taisteluun saadaan tällä systeemillä.
18. Kingdom Hearts: Birth By Sleep
Korttipakkataistelu toimii paljon paremmin mitä voisi aluksi olettaa. Kun siihen oikeasti tottuu, niin siitä saakin niin paljon enemmän irti. Tämä on juurikin sellainen toimintatoteutus jonka ei aluksi uskoisi toimivan millään niin hyvin, miten hyvin se oikeasti toimiikaan. Kestää aikansa että se oikeasti nappaa, mutta kun peliä on ehtinyt pelata jonkin aikaa, niin koko pakanrakennus vain parantaa tämän pelin koukuttavuutta ja toiminnan todellista vahvuutta sekä sen omanlaistaan taktisuutta.
17. Nier: Automata
Vaihtoehtoja riittää, mikä mahdollistaa varsin moniulotteisen toiminnan. Sanoisin että varsinkin loppupuolella peli pääsee todella oikeuksiinsa, kun ne viimeisetkin palaset toiminnasta ovat käytössä. Taistelussa on erittäin hyvän fiilis alusta asti, mutta se paranee pelin edetessä merkittävästi.
16. Ghost of Tsushima
Todellista samuraityylistä toimintaa joka on pääpiirteittäin erittäin tutun oloista. Pelissä on kuitenkin muutamia niin omanlaisiaan lisävivahteita, että sitä ei vain voi olla mainitsematta. Taistelu on varsin helppoa, mutta silti omalla tavallaan todella haastavaa. Se ei yritä olla Dark Souls, kuin NiOh yritti ja onnistuu siksi merkittävästi paremmin kuin monet kaltaisensa.
15. Final Fantasy VIII
Vuoropohjainen taistelu on ehdottomasti todella onnistunut tässä pelissä. Kasi tuo mukanaan monia oikeasti omanlaisiaan juttuja jotka erottavat sen monista muista FF peleistä ja vaikka se häviääkin seiskalle toiminnan mielekkyydessä, niin se onnistuu silti erottumaan sarjassa merkittävästi edukseen muutamien pelillisten ratkaisujensa ansiosta, joista useat todella pääsevät oikeuksiinsa. Junction systeemi on erinomainen ja samoin se, miten hyvin eri hahmoista saa todella omanlaisiaan, jos haluaa.
14. Marvel's Avengers
Mitä tulee puhtaasti toiminnan toteutukseen, niin tämä peli on siinä onnistunut. Jokainen hahmo tuntuu omanlaiseltaan erittäin hyvillä vivahteilla. Vaikka peli itsessään jättääkin paljon toivomisenvaraa, niin toiminnassa on sentään tehty monta asiaa enemmän kuin onnistuneesti. Rautamies, Kapteeni Amerikka ja Musta Leski ovat vain muutama nopea esimerkki erittäin hyvin tehdyistä hahmoista joilla on oikeasti hauska pelata ja laittaa vihollisia kunnolla pataan. Sääli vain että pelintekijät keskittyivät muilla osa-alueilla vääriin asioihin.
13. Red Dead Redemption 2
Ykkönen on toiminnassa parempi, mutta myös todella erilainen. RDR2 on paljon maanläheisempi, hitaampi, suunnitelmallisempi ja omalla tavallaan tyylikkäämpi. Tässä toiminnassa on oikeasti puolensa, vaikkakin myös heikkoutensa. Sitä länkkäritunnelmaa ei kuitenkaan ole kyseenalaistaminen, sillä siinä on enemmän kuin puolensa. Dead Eye on iso plussa, kuten myös se tapa, miten aseet toimivat ja miten niistä on saatu irti sellaista tiettyä voimaa joka näyttää hyvältä ja tuntuu hyvältä.
12. F.E.A.R
Ensimmäisen persoonan räiskintä, joka on slo-mo hidastusmekaniikalla onnistunut uskomattoman hyvin ottamaan tilanteen haltuun. Tässä räiskinnässä on aika tavallinen ote, mutta se on tämä yksi pieni asia, mikä tekee tästä niin uskomattoman mielekästä pelattavaa. Oman vahvan plussansa kokonaisuuteen tuo myös se, miten hyvin lähitaistelua on saatu mahdutettua mukaan.
11. Punisher
Oli ase mikä tahansa niin tässä pelissä on todellista asennetta. PS2 aikakaudella ei ole kovin montaa kolmannen persoonan räiskintää joka pystyy samaan mihin tämä. Kyllähän pelissä on heikkoutensa ja aika on ollut kova, mutta aikakautensa mittapuulla tämä on ehdottomasti todella hyvä toimintapeli. Niinkin hyvä että tämä peli pärjää vieläkin vertailussa monien muiden pelien kanssa. Ammuskelu on erittäin hauskaa ja Punisher tyyli on erittäin vahvasti läsnä alusta alkaen.
10. Darksiders Genesis
Darksiders sarjassa ykkönen on kova haastaja, mutta Genesis yllätti niin positiivisesti, että se ottaa nyt hieman varkain voiton. Strife ja War on niin erilaisia pelata, että se tuo oitis peliin lisää syvyyttä mutta se on todellakin Strife, joka nostaa tämän taistelun ratkaisevasti ylemmäs. Lähi- ja kaukotaistelussa on todellakin puolensa monien erilaisten taktiikoiden muodossa, joka Strifen tapauksessa korostuu erilaisilla ammuksilla. Tämä isometrinen kuvakulma onnistuu erinomaisesti tuomaan mukanaan lisää tyylikkyyttä.
9. Lord of the Rings: Return of the King
Heti tuttua toimintaa, mutta silti niin mielekästä. Tämä on yksi näitä tapauksia kun pelattavuus voi tuntua pääasiassa hyvin itseääntoistavalta, mutta tämä on erinomainen esimerkki juurikin siitä taistelusta joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella upeasti toteutettua. Erilaiset komboliikkeet ruutuun tulevilla teksteillä ovat tyylillisesti todella upeasti tehtyjä ja tämä taistelu on kaikessa mielekkyydessään niin upeaa, että se nousee aina mieleen ensimmäisenä tämän pelin kanssa. Vaikka peli muuten onkin aika turhauttava monin paikoin, niin taistelu, on täyttä laatua.
8. Resident Evil 4
Alunalkaen tämä toimintatyyli ei napannut, mutta sitten kun siihen lopulta tottui, niin sitä alkoi arvostaa aivan uudella tavalla. Koska peli on rytmitetty tähän varsin kovilla tavoilla rajattuun toimintaa, niin se ei tunnu rikkinäiseltä, vaan yllättävän vastaanottavalta. Tosin merkittävä asia tässä kaikessa on se arsenaali mitä pelaajalla on käytössään. Lähitaistelu liikkeet ovat uskomattoman hyvä lisä ja vaikka tähtääminen ja liikkuminen ei onnistukaan yhtä aikaa, niin pelistä saa toiminnallisessa mielessä uskomattoman paljon irti. Edelleen.
7. Middle-Earth: Shadow of War
Paras taistelumekanikkaa koskaan, tekee paluun jälleen. Shadow of War on merkittävästi haastavampi peli kuin Shadow of Mordor. Siinä on paljon uusia juttuja, tiettyjä tasapainotuksia, jotka tosin ovat pelaajaa vastaan, mutta myös runsaasti sellaisia asioita, jotka mahdollistavat lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Sanotaan vaikka näin: Mikään muu peli ei ole yhtä hyvin onnistunut haastamaan tälläistä taistelumekaniikkaa kuin tämä peli. Siitä saa niin paljon irti. Shadow of Mordor on siis parempi puhtaan taistelumekaniikan suhteen, mutta monilla muilla tavoilla, tämä on parempi.
6. Batman: Arkham Knight
Knight ei merkittävästi muuta mitään Cityyn verrattuna. Toiminnassa on ehkä vähän tarkempi ote, mikä saa sen tuntumaan haastavammalta, mutta pääasia on kuitenkin siinä, että toiminnassa on muutamia pieniä lisiä, jotka tuovat siihen lisää mahdollisuuksia ja haasteita. Arkham Knight on joka tapauksessa sitä erinomaista laatua, varsinkin toiminnan suhteen. Arkham City on mututuntumalla parempi peli, mutta se ei kuitenkaan ole iso ero, sillä tämä on enemmän kuin onnistunut kokonaisuus, varsinkin mielekkäällä taistelulla.
5. Lord of the Rings: Third Age
Tämä on kuin luojan lahja pelimaailmassa. Final Fantasyn toiminta ja Lord of the Rings asetelma. Kun vain Star Wars olisi PS2:lla tehnyt saman, niin se olisi ollut vielä parempi. Final Fantasy X:n tyylinen lähestymistapa toimintaan on erinomainen idea ja se on toteutettu uskomattoman hyvin. Tyylikkyys on huipussaan, pelattavuus on erinomaista ja se mielekkyys mikä toiminnasa on, nousee ehdottomasti PS2:n parhaimmistoon omalla tavallaan. Erityisiä pisteitä tämä ottaa vähän sieltä ja täältä, mutta lopputulos on pakostakin erityisen hyvä.
4. Star Wars Jedi: Fallen Order
Soulslike genren mahtavimpia osia. Tämä on jeditoimintaa parhaasta päästä. Valosapelin käyttö on todella mielekästä, mikä on juurikin sellainen tekijä, joka nostaa tämän pelin niin korkealle jalustalle. Jotakin tälläistä kun on itse oikeasti kaivannut ja nyt sitä on sitten saanut oikein kunnolla. Tämä on juurikin sellainen toimintatoteutus joka rikastettuna ja entistä enemmän hiottuna, tekee mahdollisesta jatko-osasta oitis tätä peliä paremman. Tässä on juurikin "sitä jotakin" mitä monista muista peleistä puuttuu.
3. Doom Eternal
FPS pelien vahvimpia tapauksia pitkään aikaan. Melkein voisi sanoa että ajan hidastaminen vain puuttuu. Aseita on valtava määrä, tapettaa on runsaasti ja kaikki on toteutettu erittäin upealla tavalla. Doom Eternal on sarjansa ehdotonta eliittiä niin monella tavalla.
2. Hades
Useampi eri asetyyppi joista jokaisesta on muutamia variaatioita, kuten legendaarinen merkittävästi erilainen variaatio. Sitten siunauksia, aseiden parannuksia ja joilla saa aikaan niin erilaisia ja tuhoisia komboja, että pelin erilaiset toiminnalliset mahdollisuudet nousevat niin korkealle, että tämä ylittää oitis niin monet muut pelit, että se ei ole enää edes reilu kisa. Hades on peli joka toimintatoteutuksellaan on onnistunut tekemään jotakin niin erilaista, että sitä tullaan varmasti jäljittelemään, koska tässä on timanttinen pelattavuus, fantastisella toimintatoteutuksella.
1. Devil May Cry V
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.