Joskus tuntuu että monet pelit ovat sellaisia että ne eivät tunnu koskaan loppuvan tai että tekemisen paljous on ylitsevuotavaa. Kyse voi olla tarinasta tai kaikesta tarinan ulkopuolella. Erityisesti tämä tuntuu silloin kun pelistä ei niin hirveästi pidä, mutta tarinan haluaa kokea loppuun asti.

 

 

 

Pituus on jännä asia peleissä. Tuntuu että on olemassa hiuksenhieno raja siinä että onko peli liian pitkä vai liian lyhyt, onko sitä sopivan pituista olleenkaan. Tässä kohtaa rinnalle tulee laajuus. Tarina pelissä on yksi osa mutta se kaikki lisätekeminen ja extrat tuovat peliin lisää ikää. Mutta rajansa kaikella, sillä joskus tuntuu että laajuus on mukana ilman mitään laatua.

Nyt on ideana nostaa esiin niitä pelejä jotka tuntuvat liian pitkälti tai liian laajoilta. Vaikka tätä osaa nyt käsitelläänkin heikkoutena, niin monet pian listattavista peleistä eivät ole mitenkään huonoja (osa on siis ehdottomia suosikkipelejäni), mutta niiden kanssa tuntuu helposti siltä että niihin on ahdettu aivan liikaa sisältöä. Nämä ovat heikkouksia silloin, kun pelin nautinnollisuus alkaa kärsiä niistä.

Se ongelma mikä tulee vastaan on liian pitkissä peleissä se, että tarina viimeistään alkaa helposti laahaamaan, tai sitten tarina on niin hyvä että sen haluaisi kokea loppuun asti, mutta aika ei vain riitä siihen, koska juttua on enemmän kuin TV-sarjassa. Laajuuden suhteen tilanne ei ole välttämättä niin ongelmallinen, ellei ole kuin minkä, jonka pitää niissä suosikkipeleissä tehdä melkeinpä kaikki mahdollinen, ei niin hyvissä peleissä tätä ongelmaa ei ole.

Vain yksi per pelisarja.

 

(EPÄ)KUNNIALLISIA MAININTOJA

 

Witcher 3: Wild Hunt

- Välillä tuntuu että kysymysmerkkejä on liikaa maailmassa, kun pyrkii tekemään aivan kaiken. Kuten itse teen.

 

Borderlands 2

- Vaihtelua voisi olla enemmänkin sillä tähän peliin tulee helposti ähky.

 

Transformers

- Maailmat ovat todella laajoja, mutta laajoja vain laajuuden takia, ei niinkään sisällön.

 

Red Faction: Guerilla

Tekemistä on ihan kivasti mutta se on aika pitkälti tiettyjen juttujen toistoa ja pitkiä välimatkoja.

 

Messenger

- Jälkipuoliskolla alkaa tuntua että peli toistaa itseään liikaa.

 




24. Batman: Arkham Knight

Ainoa syy miksi tämä ajoittain tuntuu ylipitkältä johtuu niistä lukuisista miinoista, tarkastuspisteistä ynnä muista jutuista joita kaupunki on täynnä ja jotka aivan liikaa toistavat vain itseään, puhumatakaan siitä kuinka paljon Arvuuttapokaaleja ja batmobile osuuksia peliin on väkisin pitänyt tunkea. Muuta materiaalia mitä pelissä, on olisi kyllä voinut olla enemmänkin.


23. God of War

Tämän pelin kanssa tulee aika usein tunne (varsinkin hyvin pitkään alkupuolella) että taitettavat matkan ovat todella pitkiä ja vähän joka paikassa on kaikkea pientä nyhvättävää nippelitekemistä ja sitten kun pelimaailma aukeaa lisää niin kaikki tuntuu jopa hieman sekavalta, etenkin kun pitäisi ns. Tropheja metsästää.


22. Horizon Zero Dawn

Tämän pelin kanssa tuntuu että mukaan on änkeämällä ängetty kaikenlaista keräiltävää roinaa, vain sen keräiltävän roinan takia. Siis monien suhteen on todella hyvä miten se on tehty, mutta monin paikoin tuntuu että kaikki resurssien keräily ynnä muu on tarpeetonta täytettä joka hidastaa pelaamista ja sitä mielekästä tekemistä (jota sitäkin on runsaasti, mikä on siis hyvä asia).


21. Dragon's Dogma

Kuten monet muutkin pelit, myös tämä peli ei ole huono koska on niin laaja. Se ongelmallisuus tulee siinä kun pelissä on todella rajattu quick travel ja niin paljon paikkoja tutkittavana että sitä tulee helposti jossakin kohtaa vähän turhautunut fiilis kun pitää matkustaa niin pitkiä matkoja jalan ja hitaasti, vähän väliä pysähtyen taisteluun. Se ei siis ole suoraan huono juttu, sillä hyvä peli on ehdottomasti kyseessä.


20. Incredible Adventures of Van Helsing

Paljon tavaraa, paljon vihollisia, paljon tehtävää, kerättävää ja kehitettävää. Liian kanssa sillä peli alkaa usein tuntua siltä että pelaaja hukkuu tavaraan ynnä muuhn sillä monessa asiassa tuntuu että määrä korvaa laadun, minkä takia peli tuntuu aivan liian usein aivan liian täyteen ängetyltä.


19. Divinity II: Ego Draconis - Director's Cut

Laajuus ei muuten ole mikään ongelma että peli on väärillä tavoilla vaikea ja tietyillä tavoilla epäreilu. Tämän lisäksi peli alkaa loppupuolella todella vahvasti laahaamaan ja muutenkin tuntuu että pelissä on paljon sellaisia osioita joissa pitää olla joko järeästi tehokkaampi tai sitten jaksaa puuduttavasti tehdä samaa asiaa pidemmän aikaa.


18. Just Cause 3

Tuhottavaa ja tekemistä on todella paljon, mutta siinä ei vain ole oikein mitään sellaista mikä tekisi siitä erilaista. Tämän takia peli tuntuu toistavan samaa ideaa paikasta toiseen ja aika usein muutama taktiikka on selvästi muita parempia, saati nopeampi minkä takia kokonaisuus on todella itseään toistava. Vähän kuin Red Faction: Guerilla, mutta vielä monotonisempi tuhoamisen suhteen. Liikkuminen ympäristöissä on tosin hauskempaa ja nopeampaa.


17. Kingdom of Amalur: Reckoning

Paikoitellen tuntuu että pelin taso on hyvä, mutta siihen on yritetty mahduttaa liikaa mitä peli toimiakseen tarvitsisi. Tekemistä siis on, mutta niin iso osa siitä on vain täytetty ilman mitään varsinaista tarkoitusta. Tämä ei olisi ongelma jos peli olisi kokonaisuutena paljon hiotumpi, mutta tälläisenään se on perushuttua alusta loppuun asti ja matka näiden kahden pisteen välillä on vähän liian pitkä.


16. Fable: Lost Chapters

Paljon tekemistä todella näennäisillä vaihtoehdoilla ja aika perustyylisellä menolla. Tämän pelin suurin ongelma on siinä että se on todella puolivillaisesti tehty aivan kaikessa ja aivan kaikki on tämän takia aika pitkäveteistä ja sitä on paljon, ilman mitään oikeaa sisältöä mikä saa kokonaisuuden vaikuttaa vain pitkäveteisemmältä, unohtamatta miten typerästi monet osat on tehty.


15. Red Dead Redemption 2

Suurin ongelma ovat ne todella pitkät etäisyydet. Pelimaailma on valtava, rikas ja täynnä tekemistä, mutta jos on todella pohjoisessa, on matka etelään todella pitkä, sillä mitään nopeaa matkustusvaihtoehtoa ei juuri ole syvällä korvessa. Nämä pitkät välimatkat kyllästyttävät ja saavat skippaamaan sitä oikeaa tekemistä, kuten leiriytymistä ja syömistä, vain jotta pääsisi oikeasti pelaamaan ja viemään tarinaa jonnekin päin ja pelkkänä keskisormen näyttönä eteläisimpiä alueita ei Arthurilla saa edes tutkia.


14. Dragon Age: Inquisition

Aivan liia paljon tavaran hakemista yhdestä paikasta, josta sitten pitäisi taas palata paikkaan josta juuri lähdettiin, tuomaan tavara sinne. Ja sitten on paljon sitä itseääntoistavaa tekemistä, jokaisessa maailmassa, Repeämiä on aivan liian paljon ja joka paikassa ja muutenkin pelimaailmoissa on liian paljon sellaista todella tylsäksi muuttuvaa ravaamista, kun haluaa tehdä kaiken ja niitä maailmoja on paljon.


13. Darksiders II

Tämä on niitä pelejä joihin on ängetty todella paljon keräiltävää tavaraa vain keräiltävän tavaran takia ja jos missaa yhden keskustelun alkupuolella, niin ei tavaroita pysty keräämään, ennenkuin on käynyt kyseisen keskustelun. Tässä suhteessa pelistä on tehty aivan liian täyteen ängetty koska valtaosalla tavarasta on tarkoituksena vain kannustaa tutkimaan paikkoja vielä tarkemmin. Pelattavuus ja maailmat ovat todella hienoja, mutta rajansa keräilymaratooneillakin on.


12. Witness

Tämä käy puuduttavaksi erittäin äkkiä. Pelin todella hienon näköinen mutta pulmanratkaisusta menee kaikki maku erittäin nopeasti minkä takia tämä peli on pituudeltaan todella ylimitoitettu ja laahavalta tuntuva. Se ei vain ole hauskaa suurimman osan ajasta.


11. Mercenaries 2: World in Flames

Laaja vain laajuuden vuoksi, mutta sisältöä on aika köyhästi ja muutenkin peli tuntuu GTA kopiolta, mutta nopeasti ja halvasti tehdyltä sellaiselta.


10. Asura's Wrath

Tarpeetonta p*sk*n jauhantaa jaksosta toiseen, välillä painellaan nappeja ynnä muuta. Tekeminen pelissä on todella itseään toistavaa, todella japanilaista ja näin ollen yliampuavaa ja aika usein todella rasittavaa ja puuduttavaa. Se että peli toistaa itseään ei ole kovin hyvä, jos tekeminen itsessään ei ole kovin kiinnostavaa ja tähän päälle sitten laitetaan aivan liikaa katsottavaa, mikä ei sekään ole kovinkaan kiinnostavaa. Tälläisenään kokonaisuus on todella puuduttava ja aivan liian pitkäveteinen.


9. Final Fantasy XII

Monet Final Fantasyt ovat todella pitkiä, mutta mitä tulee laatuun ja määrään niin FF12 on ehdottomasti se kaikista huonoin, niistä mitä olen pelannut. Tämä peli kun ei oikein missään vaiheessa todella nappaa. Esim FF7 oli todella hyvä ja sitä jaksoi pelata pitkään, tämä muuttuu todella rasittavaksi todella äkkiä eikä samalla tavalla vedä mukaansa, minkä takia se tuntuu niin venytetyltä. Myös tarina tuntuu siltä että se alkaa laahaamaan.


8. Grand Thef Auto V

Oli se sitten tämä tai San Andreas, niin aivan liian venytetyltähän se tuntuu. Tämän valitsen siitä syystä että tarinallisesti kokonaisuus alkaa olla tylsää jo ennen puoliväliä ja lopulta menin tämän kanssa siihen että pelasin vain tarinatehtävät läpi ja kaikki muu sai odottaa ja tekemättähän se jäi. Tässä ei vain ole mitään sellaista mikä nappaisi kiinostuksen ja saisi jatkamaan innolla eteenpäin.


7. Yakuza Kiwami

Tämä muuttui tylsäksi todella nopeasti ja alkoi laahaamaan sen seurauksena. Tästä syystä peli tuntuu pidemmältä kuin mitä se varmaan on, mielenkiinto loppui ennenkuin pelasin loppuun asti mikä on sekin merkki siitä että jotakin on tehty väärin.


6. Mafia 3

GTAmaisempi kuin Mafia II ja siksi toiminnallisempi, mutta tyyli ja tekemisen mielekkyys ovat todella vähissä. Mafia II voisi aivan hyvin olla myös tällä paikalla koska aika pitkäveteinen siitäkin lopulta tuli, mutta tämän on vain niin paljon huonompi peli ja paljon laahavammalta tuntuva ja pitkäveteisempi.


5. Mass Effect: Andromeda

Kaikki mikä oli rasittavaa Dragon Age: Inquisitionissa, on toistettu tässä, mutta tuntuu siltä, että paljon isommassa mittakaavassa minkä takia tämän peli tuntuu olevan laaja vain laajuuden vuoksi ja täynnä kaikkea pientä kivaa tekemistä, vain sen pienen ja kivan tekemisen vuoksi. Se todellinen mielekäs sisältö ja vaihtelu puuttuu ja tähän päälle on lätkäisty todella tylsiä dungeon tyylisiä osuuksia. Sääli, koska toiminnassa oli oma mielekkyytensä. Väärä tapa viedä pelisarja open worldiin.


4. Fallout 4

Todella laaja maailma ja kaikki paikat pitää löytää kävelemällä mikä tarkoittaa pitkiä välimatkoja, sen päälle sitten heitetään tehtäviä jotka toistavat itseään todella nopeasti ja loputtomiin. Rakennusten ynnä muiden tutkiminen ja putsaaminen on saman toistoa mikä ei tee tästä paketista juuri kiinnostavampaa. Sanoisin että jokainen valitkoon oman preferenssinsä tästä sarjasta, itse huomasin sen rasittavuuden nelosessa, jota pelasin lopulta eniten ja se jatkuu aivan liian pitkään.


3. Persona 5

Kesken ja kesken saattaa jäädäkin sillä tekeminen alkaa maistua puulta todella äkkiä, varsinkin kun päivät menevät nopeasti ja sitten ravataan ympäriinsä, yritetään pitää yllä sosiaalisia suhteita, opiskella, kehittää hahmoa, suorittaa toiminnallisia tehtäviä ja ties mitä. Tässä pelissä on niin paljon muuttujia että tuntuu ettei mitään ehdi tehdä kunnolla, varsinkin kun mukaan heitellään kaikenmaailman aikarajoja jotka aiheuttavat vain stressiä. Tämän kokonaisuuden kanssa kyse on juurikin siitä että pelissä on liikaa kaikkea pientä joka tekee paketista yhden suuren sillisalaatin josta ei vain pysty kunnolla nauttimaan koska tuntuu että koskaan ei ehdi tekemään mitään kunnolla.


2. Risen 3: Titan Lords

Todella paljon tekemistä ja pelattavuus on täyttä p*skaa alusta loppuun asti. Idea ei ole huono eikä tunnelma mutta peliä ei ole kiva pelata koska ohjattavuus on umpisrukea ja sen takia tuntuu että valtava määrä pelattavaa on hassattu koska siitä ei millään pysty nauttimaan eikä siihen vain pysty paneutumaan ja kun peli on näin laaja, niin sitä ei ole mitään kiinnostusta pelata loppuun asti koska se tuntuu jatkuvan varsin pitkään, mutta ohjattavuuteen ei vain totu, se on niin huono.


1. Elder Scroll's V: Skyrim

Valtava maailma, kaikkiin paikkoihin pitää ensimmäisellä kerralla kävellä ja eteneminen on todella hidasta. Dungeonit toistavat itseään, pelissä on todella äkkiä overencumbered ja hahmografiikka suoraan sanoen rumaa. Tähän kun lätkäistää valtavasti tekemistä josta valtaosa on todella tylsää ja perusidealtaan muutaman perusjutun toistoa, tai muuten vaan rasittavaa hidastetta, niin siihen ei vain jaksa paneutua. Edes pääjuonen seuraaminen ei ole itsestään selvää. Skyrim on niitä pelejä joista monet pitävät todella paljon, mutta itse en. Valtaosa pelin tekemisestä on tylsää, heikosti toteutettua tai saman toistoa. Tämä on niitä pelejä joihin on ängetty kaikkea mahdollista, mutta se ei kyllä ole laatua taannut, kun siellä seassa on niiiiin paljon bugeja.