Marvel%E2%80%99s%20Guardians%20of%20the%

Galaxyn Vartijat saavat seuraavana Telltale käsittelyn

 

 

Telltalen yksi isoimpia lisenssejä mutta nyt DC:n sijaan, kyseessä on Marvel ja Batmanin sijaan, Guardians of the Galaxy. Idea on kaikille samantyylisiä pelejä pelanneille oitis tuttu. 

 

 

 

Sanotaan heti aluksi että kun kuulin että Telltale tekee Marvel universumiin sijoittuvan pelin, niin monta hyvää kandidaattia tuli oitis mieleen. Punisher/Tuomari olisi ollut ehkä paras mahdollinen, erittäin väkivaltainen ja täynnä raastavan vaikeita valintoja ja vielä Frank Castle päähenkilönä. Avengers olisi ollut ehkä vähän liian ilmeinen valinta mutta olisi ollut hienoa olla Iron Man. Sitten olisi tietysti ollut X-Men tai vielä paremmin Wolverine. Täytyy sanoa että kyllähän se oli aikamoinen pettymys kun kyseessä olikin kaikkien suurien mahdollisuuksien sijaan Guardians of the Galaxy. Mutta, jos peli on hyvä niin kyllä tästä värikkäästä ryhmä rämästä saa varmasti loistopelin. Vähän Batmanin supersankari tunnelmaa ja Tales from the Borderlandsin Space Western asennetta.


Guardians of the Galaxy episode 1: Tangled Up in Blue ei juuri esittele Galaxyn Vartijoita, Star-Lord Peter Quill on oitis se varsinainen päähenkilö, minkä pitäisi olla sanomattakin selvää. Muuhun porukkaan kuuluvat tutut naamat, Gamorra, Drax, Groot ja Rocket. Telltalelle tyypillisesti pelin suurimpia koukkuja ovat valinnat ja niitä joituu todella nopeasti tekemään. Jos tästä porukasta ei ole entuudestaan mitään tietoa niin pelistä on aika kovasti ulkona. Yleistunnelmaan pääsee kuitenkin helposti sisälle ja sellainen tietty ymmärrys ryhmästä kehittyy nopeasti.

Quill on rento ja poikamainen palkkionmetsästäjä, Gamorra huipputaitava ammattitappaja, Drax tankkimainen mörökölli, Groot huvittava ja leppoisa mutta todellinen voimanpesä ja Rocket rääväsuinen ja lyhyt pinnainen äkäpussi. Varsin värikäs joukko ja mitä pidemmälle pelissä edetään sitä enemmän pelaajan valinnat tulevat ohjaamaan sitä, miten nämä hahmot tulevat suhtautumaan pelaajaan. Itse huomasin että pystyi tekemään valinnat miettimättä sen enempää niitä jälkikäteen. Batmanin ja Bigby Wolfin kohdalla valintojen tekeminen oli vaikeampaa ja raskaampaa, mikä teki niistä peleistä niin hyviä. Tämän kohdalla tilanne on enemmänkin kuin Tales from the Borderlandsin kanssa. Uskallan enemmän pelleillä, kun hahmot eivät ole niin hyviä.


Se mitä tulee hahmokaartiin niin Quill on monella tavalla kuin Chris Pratt elokuvissa. Yhdennäköisyys on aika ilmeistä. Siinä ei ole varsinaisesti mitään pahaa sillä ihan hyvä pelihahmo on kyseessä, vaikka ei millään tavalla niitä parhaita. Parilla tavalla tämä versio Star-Lordista on parempi kuin MCU versio. Jotenkin samaistuttavampi.

Gamorra on huomattavasti parempi kuin elokuvissa. Zoe Saldana ei tunnu yhtään siltä miltä Gamorran pitäisi, tämä tuntuu, todella paljon paremmalta, siltä miltä Gamorran pitäisi.

Drax ei myöskään Dave Batistan näyttelemänä ole ihan sellainen kuin toivoisi. Tämä on ja vielä enemmän. Tämä Drax on oikeasti sellainen millainen hahmon haluaisi olevan. Oikeasti ison ja vielä pitkänkin oloinen ja vakava, kovis tavalla vakava.

Groot on onnistunut elokuvissa hyvin ja niin myös tässä pelissä. Ei mitään järin huono.

Rocket on myös todella hyvin tehty. Bradley Cooperin ääninäyttelemänä hän oli hyvä elokuvissa. Tämä on vähän erilainen mutta yhtälailla todella onnistunut.

MCU:n isoimpiin pahiksiin kuuluva Thanos on tämän pelin roistona ja yhteenotto tapahtuu todella nopeasti. Täytyy sanoa että jos Thanosta ei tunne entuudestaan, niin tämä ei ole järin hyvä esittely, mutta jos tuntee, niin tämä on aika hyvä. Täytyy sanoa että Thanos esitetään realistisena roistona, ei täysin ylivoimaisena hahmona jota mikään ei kaada, mutta silti tarpeeksi järeänä, että yksin häntä ei nujerra. Tämä peli onnistuu myös tekemään jotakin, mitä MCU ei ole vielä saanut kunnolla edes alulle. Mutta ei sanota sitä ääneen.


Pelattavuudessa GotG on kuin kaikki aiemmatkin Telltale pelit, pienillä uusille jipoilla ja ajoittaisilla kohdilla joita on hieman hiottu, mutta tässä pelissä ovat läsnä lähemmäs kaikki ne ongelmat mitkä ovat olleet mukana sitten Walking Dead ykköskauden.

Valinnat tapahtuvat dialogivalikosta jossa on rajallinen aika valita yksi 2-4 valinnasta. Valtaosa ajasta vaihtoehtoja on 4, joista yksi on hiljaisuus. Ajoittain vaihtoehtoja on vain kaksi, ne ovat niitä hetkiä jotka painavat enemmän tarinallisesti, ainakin yleensä. Tämä tekee oitis tutun ilmapiirin ja pakko sanoa, että kyllä tämä tälläinen pelattavuus edelleen vie mukaan ja toimii, vaikka se ei ole juuri muuttunut. Omanlaisensa tyyli tässä pelissä on, esimerkiksi valikoissa ja se sopii pelin yleiseen tunnelmaan ja tyyliin paremmin kuin hyvin.

Quick Time Eventejä tulee vastaan kokoajan, sillä tavalla toiminta hoidetaan. On hyvä huomata että kaikki virheet eivät johda suoraan häviöön, mutta täysin onneton ei näissä osioissa saa olla, joten QTE on sinulle myrkkyä, niin tämä ei välttämättä ole peli sinun makuusi, mutta Telltale tapauksessa se tulisi olla jo selvillä, sillä tavalla näitä pelejä pelataan.

Kolmas osa on ympäristön tutkiminen joka hoidetaan point & click tyylillä. Perushuttua mutta muutamia hyviä pätkiä tulee aina silloin tällöin vastaan.

Pakko sanoa että yksi tämän pelin oma juttu joka toimii erityisen hyvin, on se, että Quill voi olla yhteydessä muihin pelin hahmoihin viestilinkin kautta. Hän voi valita kenelle haluaa jutella ja muu ryhmä vastaa omaan tuttuun tapaansa. Rocket on rento mutta äkkipikainen ja räväkkä, Drax on vakava sekä hieman yksinkertainen ja Gamorra on hyvin asiallinen ja välillä vähän turhautunut. Groot on Groot.


Miten hyvin Guardians of the Galaxy sitten pärjää Telltale vertailussa. Sanotaan heti että Wolf Among Us on edelleen studion suurin mestariteos, legendaarinen sellainen, minulle ainakin. Monille Walking Dead on heidän magnum opusinsa, mutta olen erimieltä. Batman oli monella tavalla varsin hyvä peli, mutta kompastui todella pahasti lopussa, täytyy vain toivoa että GotG onnistuu pitämään pakan kasassa loppuun asti.

Telltale pelien joukossa Guardians of the Galaxy aloittaa oman sarjansa varsin hyvin. En nyt oitis muista yhtään sarjaa joka olisi alkanut oikeasti huonosti. Guardins of the Galaxy on rennolla tavalla huoleton peli jossa asioita ei oteta turhan vakavasti ryhmän kesken, mutta peli ei ole silti pelkkää vitsailua kuin Tales from the Borderlands. Tässä pelissä on myös vakavatkin puolensa, mutta yleisesti kyseessä on varsin rennon leikkisä seikkailupeli todella hienoissa maisemissa ja todella hyvän jengin kera. Täytyy sanoa että huumori on todella onnistunutta. Siinä missä Tales from the Borderlands oli usein noloa ja kiusallista, ei Guardians of the Galaxy vajoa siihen, aina on jokin tapa saada vitsi onnistuneeksi, oli se sitten Rocketin räväkkä vastalause tai Draxin yksinkertainen toteamys väärinymmärryksestä, huumori toimii todella hyvin ja tämä on ehkä Telltalen hauskin peli.

GotG:n suurin vahvuus on Marvel teema ja tässä tapauksessa ryhmädynamiikka ja se, miten hyvin porukka pysyy kasassa. Monia kantavia teemoja ovat ne samat mitä aiemmissakin peleissä. Luottamus nyt päällimmäisenä, mutta sanoisin että tämän pelin kohdalla se isoimmat teemat ovat siellä ryhmädynamiikassa, koska tietyt ratkaisut eivät miellytä kaikkia. Gamorra on pelissä eräänlainen moraalinen kompassi kun taas Rocket on selvästi se, joka haluaa aiheuttaa ongelmia.


____________________________________________________________________________________

SPOILEREITA!

Mitä tulee juonielementteihin niin jotakin aika hullua tapahtuu aika nopeasti. Iso juttu Marvelissa on Thanos. Hullu Titaani joka on yksi Marvel universumin voimakkaimpia roistoja. Itse en henkilökohtaisesti pidä häntä mitenkään parhaana superroistona, mutta yksi voimakkaimmista hän on, en ehkä listaisi voimakkaimmaksi, mutta paha vastus joka tapauksessa.

Tämän pelin alussa Thanos kuolee. MCU ei ole saanut taistelu edes alkaneeksi ja tämä peli aloittaa taistelussa Thanosta vastaan. Thanos on esitetty varsin hyvin. Hän ei ole täysin ylivoimainen, mutta pärjää taistelussa viittä vastaan, vaikka kaikki eivät aktiivisesti olekaan mukana taistelussa. Thanos on tehty järkevästi ja toimivasti. Sitten hän kuolee. Tämä asetelama on aika uhkarohkea. Veikkaankin että Eternity Forgella Thanos herää henkiin pelin aikana, ehkä vasta lopussa. Tuntuu aika kovalta vedolta tappaa yksi hahmo, joka on yksi Marvel universumin avainpahiksia.

Tämän alkutaistelun pohjalta on pakko todeta että eräs potentiaalinen pääroisto tässä viiden episodin sarjassa tulee olemaan Halla the Accuser. Heti täytyy todeta että kyllä hänkin aika hurjan tempun tekee, mutta toisin kuin Thanosin kanssa, Halla on tehty näyttämään ylivoimaiselta. Tämä yksi taistelu jossa hän tappaa Quillin on tehty näyttämään siltä, että Gamorra tai Drax ei pärjää hänelle sitten yhtään. Vähän heikkoa juonenkuljetusta. 

Ihan hyviä hetkiä kaikenkaikkiaan, mutta vähän parempi esitystapa ei olisi ollut pahitteeksi.

____________________________________________________________________________________


Sotkeutuneena Siniseen on hyvä aloitus pelisarjalle. Se on tiivis ja hyvin jaksotettu toimintaan ja keskusteluun. Se alkaa sen verran hitaasti että kaikkiin hahmoihin saa vähän tuntumaa ja myös yleiseen tunnelmaan.

Sen suurimmat heikkoudet ovat parissa juonenkuljetushetkessä. Ensimmäinen iso taistelu on tehty hyvin, mutta Krellien ilmestyessä mennään sellaisiin hetkiin jotka on kirjoitettu niin kiveen, että pelaaja on oitis asetettu täysin altavastaajaksi ilman mitään mahdollisuutta pärjätä. Vähän pakotettua tavaraa kun useammassa hetkessä pelaajalla on mahdollisuus oikeasti näyttää olevansa kova ja asettua poikkiteloin. Tämä Halla the Accuser on tehty todella huonosti.

Tässä vaiheessa on jo huomattavissa tietyt juonikuviot. Thanos on enemmänkin tarinan aloittajana ja sitten huomio siirtyy jonnekin muualle. Ne kantavat teemat näkyvät alusta aika selvästi. Posseen kuuluu viisi jäsentä ja pelaaja ottaa johtajan roolin. Tässä pelissä tulee vielä olemaan isona juttuna se, että kuinka hyvin pelaaja pystyy pitämään porukan kasassa, ilman että selvästi riitaantuu jonkun kanssa. Ajoittain täytyy valita yhden kanta jonkun toisen kannan ohi. Tämä ei ole mitenkään uusi juttu Telltalen peleissä, mutta tässä pelissä se tuntuu selvästi tärkeämmältä.

Kyseessä on kuitenkin Galaksin Vartijat. Kokoelma yhteiskuntaan sopimattomia pahantekijöitä, roistoja ja rellestäjiä. Variaatiota kyllä riittää ja siksi pelin kantavia teemoja tuntuukin olevan se perhe ja ystävyys sekä se että mitä nämä kaksi todella merkitsevät, siinä sivussa on tietenkin tämä että millaisia Vartijat todella ovat. Jokaisella ryhmässä on oma tietty kantansa jota he solveltavat. Kysymys onkin sitten siinä, että miten hyvin pelaaja osaa ottaa kaikkien tarpeet huomioon.

Kyllähän tässä on ihan hyvät puitteet hyvälle Telltale pelille. Sanoisin että nyt odotukset eivät ole ihan niin korkealla kuin esimerkiksi Batmanin kanssa. Batman oli siis todella hyvä peli ja viime vuoden parhaita. Se tosin hajosi lähes täysin viimeisessä jaksossa ja pääroistossa. Sellaista vaara tässä tapauksessa tuskin on. Galaksin vartijoihin pystyy helposti suhtautumaan sellaisella hälläväliä asenteella, mutta heistä välittää kuitenkin sen verran, että päätöksillä on väliä.

 

+ Marvel tunnelma

+ Erinomaisesti onnistuneet Galaksin vartijat

+ Todella hauska

 

- Halla the Accuser on kehno vihollishahmo

- Tietyt asiat on tehty mahdottomiksi

 

Arvosana: 8,6

 

Eeppinen