Paluu Tulevaisuuteen 4: Osat 1-5

 

 

Peli versio erinomaisesti elokuvasarjasta joka osasi yhdistellä erinomaisella tavalla huumoria, toimintaa, seikkailua, romantiikkaa ja tiedettä. Telltalen versio tästä aiheesta on ajalta ennen heidän ominta juttuaan, joka alkoi vasta Walking Deadissa, tämän pelin jälkeen. Tämä on vielä sitä vanhempaa Telltalea.

 

 

 

Paluu Tulevaisuuteen

Telltale Gamesin vanhemman mallinen peli, ajalta ennen Walking Deadia, joka muutti täysin sen, millaisia Telltale pelit ovat. Back to the Future on merkittävästi enemmän pulmanratkontapeli, kuin tarinallinen valintapeli, tyyliin Sam & Max pelit joiden kautta alunperin koko firma tuli itselle tutuksi. Back to the Futurea olen joskus pelannut PS3:lla, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun koko peli on pelattu ja pääasiassa oppaan kanssa, koska Sam & Maxin tapaan, iso osa pulmista on sellaisia, että ne eivät ole välttämättä sieltä kaikista selkeimmästä päästä, vaikka osa onkin melko simppeleitä, seikkailupelimittapuulla.

 

Kolmannen elokuvan jälkeen

Pelin tapahtumat alkavat jonkin aikaa kolmannen elokuvan jälkeen. Ihan ensimmäiseksi luodaan uudelleen kohtaus ensimmäisestä elokuvasta, pienellä vitsikkyydellä ja siitä päästään nopeasti itse asiaan. Koska Doc on ollut kateissa jo pidemmän aikaa, aletaan hänen omaisuuttaan myydä pois ja Martyn isä hoitaa koko tapahtumaa, jonne myös Biff saapuu paikalle. Hyvä tekosyy nostaa esiin tiettyjä osia aiemmista elokuvista ja luoda pohjaa tuleville tapahtumille. Marty puolestaan tempautuu uuteen seikkailuun kun DeLorean ilmestyy paikalle ja käy ilmi että Doc on vankilassa 30-luvulla, gangsterien kulta-aikana. Marty matkustaakin menneisyyteen jossa vastee tulevat Martyn ikäinen Emmett Brown, Martyn oma isoisä Artie sekä mafiamies Irving "Kid" Tannen. Varsin simppelinä alkava tarinakokonaisuus etenee ensimmäisessä jaksossa todella nopeasti ja hetken näyttää siltä että kaikki on purkissa, kunnes yksi käänne aloittaa kakkoselokuvasta tutun rallin, joka taas johtaa uuteen käänteeseen ja vähemmän miellyttävään tulevaisuuteen.

Viiteen episodiin jaettu tarinakokonaisuus on varsinkin aluksi todella hyvä. Kaksi ensimmäistä jaksoa ovat todella klassisen tyylistä Paluu Tulevaisuuteen tavaraa joka tuo vahvasti mieleen kaksi ensimmäistä elokuvaa. Episodit 3-4 rakentavat tarinakokonaisuutta varsin hyvin, mutta eivät ole ihan niin vahvoja kuin pari ensimmäistä ja tuntuukin että varsinkin neljäs episodi tuntuu varsin laahaavalta tapaukselta, varsinkin aluksi, mutta viimeinen episodi tuntuukin sen jälkeen varsin kattavalta kokonaisuudelta, joka myös tuo mieleen kolmannen elokuvan sarjassa. Isona kokonaisuutena tämä viisi osoinen paketti on vähän ontuvasti etenevä, varsin vahvan alun jälkeen, mutta lopetus kyllä nostaa sitten taas tasoa. Tosin tässä on myös havaittavissa sellaista tyypillistä Telltale kikkailua jossa tarinaa ei voida yksinkertaisesti lopettaa, vaan jatkolle pedataan myös paikkaa. Mutta toisaalta, tämä on varsin samankaltainen veto, mitä ensimmäinen Paluu Tulevaisuuteen elokuvakin teki.

Erityiset pisteet peli ansaitsee hahmoistaan. Marty näyttää ja kuullostaa juuri siltä kuin elokuvissa, vaikka ääninäyttelijänä ei Michael J. Fox olekaan. Doc Brownina tosin on Christopher Lloyd itse. Tietyt suvut ovat edelleen isossa osassa tässä aikajatkumossa sillä Martyn isoisässä on paljon samaa kuin George McFlyssa ennen Martyn ensimmäistä tulevaisuudenmuokkausta ja hän näyttää hyvin samalta kuin George, mikä vain korostaa tätä asetelmaa. Kid Tannen on todella hyvin tehty lisä omaan klaaniinsa Mad Dog Tannen ja Biff Tannen välille. Myös suvut Parker ja Strickland saavat uutta sisältöä. Ääninäyttely on huipputasoa ja mukana on paljon todella tuttuja ääniä. Kyllä sieltä löytyvät Bigby Wolf ja Clementine. Mainitsemisenarvosita onkin että uusista hahmoist Trixie Trotter saattaa olla se kaikista parhaiten tehty ja ääninäytelty.

 

Pulmanratkontaa menneisyydessä ja tulevaisuudessa

BttF on ennenkaikkea vanhanaikainen seikkailupeli jossa pulmanratkonta on erittäin isossa osassa, ellei jopa isoimmassa osassa. Tarina ei muutu pelaajan valintojen mukana ja itsellä tulee oikeastaan vain yksi päätös mieleen joka vaikutti loppuun asti ja koska olen pelannut pelin läpi vain kerran, en osaa varmaksi sanoa että osuinko tässä niin sanottuun default valintaan. Tietyissä dialogivalinnoissa voi olla hieman vapautta valita mitä Marty sanoo, mutta kaikki valinnat johtavat aina samaan lopputulokseen. Voisi sanoa, että tulevaisuus on jo kirjoitettu ja mitä on tarkoitus tapahtua, tapahtuu, riippumatta siitä mitä Marty tekee. Dialogeissa pääidea on enemmänkin vain valita se oikea repliikki, joka sitten vie tarinaa eteenpäin. Näennäistä vapautta on, mutta joka käänteessä vastaan tulee erilaisia pulmia, jotka ovat aina ne tärkeimmät osat kokonaisuutta.

Mitä tulee pulmanratkontaan, niin tietyt pulmat ovat melko simppeleitä eivätkä vaadi mitään ihmeitä, mutta sitten on niitä joissa tuntuu olevan samanlaista kryptistä bullshittiä mikä on tyypillistä varsinkin Monkey Island peleille. Itse pelasin ison osan kokonaisuudesta ohjeen kanssa, koska tälläinen pulmanratkontamentaliteetti ei itseä isommin puhuttele, vaan tuntuu lähinnä turhauttavalta tarinaa hidastavalta elementiltä. Tietyt pulmat ovat varsin nokkelia, mutta monissa tapauksissa niissä on mukana paljon turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista, odottamista tai tietyn keskutelun läpi käymistä uudestaan ja uudestaan, jotta voi yrittää pulmaa uudestaan tai muuta vastaavaa. Tätä ruokkii myös se, että monissa tilanteissa isossa osassa on paikkojen melko tarkka tutkiminen, jotta löytää sen yhden ratkaisevan esineen jolla voi viedä peliä eteenpäin.

Koska tapahtumat sijoittuvat useaan aikakauteen, avautuu mahdollisuuksia kokeilla erilaisia ideoita pulmien asettelussa, mutta monesti kyse on oikean esineen löytämisestä ja sen käyttämisestä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Peli etenee paikoin todella hitaasti, mikä ei ole erityisen hauskaa ja kannustaa todellakin ohjeen käyttämiseen, jos ei ole kiinnostunut aarteenetsinnästä ja yritys-erehdys temppuilusta. Jos taas tälläiset retrommat seikkailupelit ovat lähellä sydäntä, niin tästä saa oitis merkittävästi enemmän irti. Tosin se voidaan sanoa että konsolilla pelattavuus ei ole tästä syystä erityisen kovassa iskussa. Hahmon liikuttaminen on kankeaa, tietyissä paikoissa voi olla yllättävän työlästä valita oikea esine, asia jota käyttää tai johon vaikuttaa, koska ohjaimen kanssa pelatessa peli ei ole sieltä tarkimmista päästä. Tämä on selvästi sellainen peli joka on tarkoitettu pelattavaksi PC:llä, joilloin pelattavuus on varmasti paljon sulavammalla tasolla.

 

Hyvin uskollinen elokuvan ideoille ja vitseille

Kokonaisuudesta huokaa alusta loppuun sellainen todella tutunoloinen Paluu Tulevaisuuteen fiilis. Pelin alussa muistutellaan mieleen trilogian tapahtumia tietyt sarjassa useasti toistetut vitsit ovat läsnä tässäkin kokonaisuudessa. Marty soittaa kitaraa, lautailee, hämää milloin ketäkin klassisella tempulla ja kohtaa monenlaisia ihmisiä menneisyydessä ja tulevaisuudessa, näiden ollessa nuoria ja vanhoja. Kokonaisuus on kuin kokoelma Paluu Tulevaisuuteen trilogian parhaista vitseistä ja monet erinomaiset tilanteet saavat uudenlaisen kohtelun tällä kertaa. Pelkästään Martyn menneisyydessä valitsema salanimi on todella hyvä osa kokonaisuutta ja voi olla merkki siitä että Marty selvästi on suuri Clint Eastwood fani. Tai sitten hän kokeilee jotakin muuta.

Myös se miten Marty höpöttää tulevaisuuden asioita ääneen, mahdollisesti myös sellaisilla tilanteissa kun hänen todellakaan ei pitäisi, tuo vahvasti mieleen yhden jos toisenkin pätkän elokuvista. Tiettyjä juttuja toistetaan ehkä vähän liikaakin, mutta sitä todellista BttF henkeä on se, kun Marty kohtaa tuttujaan, maailmassa jossa kaikki on muuttunut ja lähemmäs kaikki tulee hänelle täytenä yllätyksenä. Tunnelmallisesti peli ei pelkää tehdä yhtä jos toista mitä elokuvien hengessä kuuluukin tehdä ja lähemmäs kaikki juonikuviot viedään loppuun asti todella toimivana pakettina. Monesti Telltale ei ole onnistunut viemään kaikkia juonikuvioita loppuun asti, sillä tietyt tilanteet tuppaavat monesti jäämään keskeneräisiksi, mutta tämä on peli siltä ajalta, kun Telltale pyrki olemaan mahdollisimman uskollinen lähdemateriaalille, tehden tiettyjä omia juttujaan siellä ja täällä. Tämän pelin tapauksessa se tosin on voinut olla paljon helpompaa, koska pelaajat valinnat eivät muuta oikeastaan mitään, vaan tilanteet menevät aina samalla tavalla.

Tarinallisessa mielessä peli on ehdottomasti todella hyvällä tasolla ja erittäin loistava jatke elokuvasarjalle, todellakin se neljäs osa tarinaa. Harmillista on lähinnä se, että pulmanratkonta ei ole se kiinnostavin juttu, varsinkaan kun on pelannut monia Telltalen pelejä myöhemmin. Tosin kun pelin pelaa läpi ohjeen kanssa eikä pulmiin jää millään tavalla kiinni, voi nauttia pelin monista tarinaosuuksista, hyvin tehdyistä hahmoista ja suuresta määrästä sisältöä jossa yhtää kunnioitetaan kolmea elokuvaa ja keksitään monia hyviä juttuja joilla kertoa uusi ja uskollinen tarina sarjassa.

---

Yhteenveto

Back to the Future on hyvä vanhemman kaavan seikkailupeli jossa on valtavasti yritys-erehdys mekaniikalla toimivia tilanteita. Osa pulmatilanteista on suhteellisen simppeleitä, kun taas osa merkittävästi haastavampia. Varsinainen tarinallisuus, missä Telltale myöhemmin on parhaimmillaan, on melko vähäistä. Pelaajan dialogivalinnoista vain jokunen oikeasti säilyy läpi pelin ja valtaosa dialogivalinnoista on melko yhdentekeviä ja tilanteet ratkeavat aina samalla tavalla. Jos peliltä odottaa sitä parempaa Telltalea, niin tulee pettymään, mutta jos odotuksissa on enemmänkin hyvällä huumorihengellä ja Paluu Tulevaisuuteen tyylillä tehty seikkailupeli monine pulmineen, ei peli petä.

 

+ Elokuvien tyylille ja huumorille uskollinen

+ Graafinen ulkoasu

+ Tarinan ja sen rytmitys

 

- Turhankin pulmapainotteinen ja hidas

- Valinnoilla ei ole väliä

- Hivenen laahaava keskiosa

 

 

Arvosana: 6,8

 

Erinomainen

 

 

Rick ja Morty Doc ja Marty