Control.jpg?1581632425

 

Kontrolli/valvonta

 

 

Remedy on Suomen lahja maailmalle. Pelistudio joka osaa tuottaa laatua hyvin laajalla skaalalla aina Max Paynen noir sävytteisestä toimintatrilleristä Alan Waken kauhukertomukseen ja Quantum Breakin scifi mausteiseen spektaakkeliin. Control tuntuu kuin ottava kaikista parhaat vivahteet ja luovan jotakin täysin omaa, täynnä upeita viittauksia ja todellista tyyliä.

 

 

 

Remedyn monipuolinen/syvällinen voimannäytä

Control on tarinaltaan erittäin mielenkiintoinen ja monitulkintainen mysteeri johon mahtuu paljon nokkelia viittauksia ja erinomaista tarinankerrontaa. Tyylillisesti se tuo mukanaan paljon klassisia menneiden aikoijen tyyliseikkoja, mutta ei myöskään sivuuta nykyaikaa tai mahdollista tulevaisuuden settiäkään. Tunnelmallisesti kyseessä on scifin ja fantasian yhteisleikki jossa realistisuus laitetaan katsomoon ja pelaaja päästetään täysin irti. Pelattavuudessaan kyseessä on toimintaspektaakkeli jossa psykokinesia ottaa vahva jalansijan perusammuskelusta. Kaikki tämä suljetussa, erittäin laajassa maailmassa joka hajoaa aivan säpäleiksi kun pelaaja pääsee todella irti. Mutta joka omien nokkelien sääntöjensä ansiosta, osaa ottaa tästä kaikesta todella paljon irti.

 

 

Ota tilanne hallintaan

Kaikki alkaa kun Jesse Faden (Courtney Hope) saapuu FBC:n (Federal Bureau of Control) tiloihin. Jessellä on omat syynsä saapua paikalle ja pikku hiljaa tarinan edetessä, myös pelaaja pääsee paremmin kärryille siitä mitä taustalla tapahtuukaan, sillä Jesse on paljon enemmän miltä aluksi vaikuttaa. Kun hän sitten saa haltuunsa FBC:n johtajan palvelusaseen, lähtee kaikki aivan uudella tavalla etenemään ja Jessen tehtäväksi tulee ottaa tilanne haltuun.

Kaikki tapahtuu yhden rakennuksen sisällä, mutta tämä rakennus on kaikkea muuta kuin normaali. Se on paljon isompi kuin ja laajenevampi kuin ulkoa luulisi ja on täynnä esineitä jotka pitävät sisällään yliluonnollisia voimia/olentoja. Tämän lisäksi rakennuksen sisällä ihmiset leijuvat kuin Pennywisen pesässä tai ovat mystisen pahan energian (Hiss) korruptoimia ja muokkaamia. Kaikki se mitä virasto todella tekee avautuu pelaajalle kokoajan lisää ja siinä samalla myös virastossa työskentelevien ihmisten taustat ja työt alkavat myös selkeytyä.

Matkan varrella tukea tulee monilta erilaisilta hahmoilta joista todella moni jää nopeasti unholaan ja sivuun sillä he ovat enemmän tai vähemmän tavanomaisia. Oli sitten kyseessä entinen johtaja Trench (äänenä Max Payne/James McCaffrey) joka jää todella nopeasti mystiseksi takapiruksi tai Emily Pope joka tuntuu sellaiselta tavalliselta agenttihahmolta toimistohommissa. Sen sijaan yksi erottuu joukosta niin selvästi että häntä vain ei voi unohtaa. Ahti (Martti Suosalo) on mörkömäinen jörö talonmies joka auttaa Jessen alkuun matkallaan ja josta tulee helposti se arvokkain liittolainen talon sisällä. Rallienglantia vääntävä ja yllättävän hauska mies kiroaa kotimaalla vähän väliä ja kääntää enklantia suoraan, mikä johtaa moniin hauskoihin hetkiin, kuten kun jokin palaa "poroksi". Ahti on juurikin se hahmo jonka kautta suomalaisia juttuja tuodaan peliin paljon lisää, kuten tangokappale tai saunomista.

Muutamia avainhahmoja tarinassa ovat myös tohtori Casper Darling, joka on yksi johtavia tutkijoita ja joka nousee uudestaan ja uudestaan esiin siellä ja täällä. Hänen kauttaan pelin astelmasta saa paljon irti ja mysteeriesineet, niiden taustat ja voimat selkeytyvät pelaajallekin. Vihollisten joukossa olevat isommat nimet ovat muutamia aiemmin mainittuja korruptoituneita henkilöitä, mutta pomotaistelut harvemmin saavat mitään erityistä painoarvoa sillä pomoviholliset ovat vain tavallisia vihollisia, mutta kovempia ja heillä sattuu olemaan nimi.

 

Max Payne -> Alan Wake -> Jack Joyce -> Jesse Faden

Jesse Faden on Remedyn uusimmin pelin kansikuvatyttö jossa on hieman samaa mitä häntä ennen tulleissakin oli, mutta myös paljon omaa. Siinä missä Max Payne oli tyypillinen noir tarinan poliisi, Alan Wake kauhutarinan kirjailija ja Jack Joyce lähinnä vain mies oikeassa/väärässä paikassa oikeaa/väärää aikaan, on Jesse yliluonnollisen mysteerin päähahmo jolla on itseään suurempia voimia, joita hän ei itsekään vielä tiedosta.

Siinä missä Max Payne oli toiminnallinen noir trilleri jota kerrottiin sarjakuvilla ja päähahmon karulla äänellä ja synkällä ulosannilla on Control erikoisempi tapaus jossa iso osa on viraston työntekijöiden kanssa juttelua ja Jessen "ohjaajan" ja Jessen itsensä välistä nopeaa mielipiteen vaihtoa ja siitä seuraavia tulkintoja.

Siinä missä Alan Wake on kauhutarina jossa pimeydellä ja valolla on iso osansa toiminnassa on Control scifi ja fantasia ideoita hyödyntä yliluonnollinen kokonaisuus jossa tuliase on yksi osa toimintaa mutta monet psykokineettiset voimat ovat se toinen, joka hyvin nopeasti osoittautuu paljon tehokkaammaksi metodiksi.

Siinä missä Quantum Break... itseasiassa Control on hyvin paljon kuin Quantum Break, mutta hiotumpi, syvällisempi ja vielä isompi. Ajan manipulointia ja TV-sarjaa ei ole kylkiäisenä, mutta kaikkein lähimpänä Control on juurikin Remedyn edellistä peliä.

Vaikka Controlissa iso juttu onkin kattava määrä erikoisvoimia, niin räiskintä ei katoa mihinkään. Pelaajan päätettävänä onkin että miten hän haluaa tilanteet hoitaa. Palvelusase on todella monipuolinen ja todella vapaasti muokattavissa oleva työkalu, sillä peruspistoolimaisen Gripin lisäksi erikoisversioita ovat haulikkotyylinen Shatter ja viritettävä laserase Pierce, sarjatuli ase Spin sekä räjähdeversio Charge. Jokaisella versiolla on omat vahvuutensa ja omat heikkoutensa. Siinä missä Pierce tekee valtavaa vahinkoa myös panssarin läpi, on siinä hyvin rajalliset ammukset kun taas Spin tekee vain vähän vahinkoa mutta pitää kerralla sisällään paljon ammuksia. Kaikki asemoodit käyttävävät samaa ammusnergiaa mikä ei lopu koskaan, aseen pitää ladata itseään mutta ammuksia ei tarvitse kerätä tai laskea, niitä on.

Erikoisvoimia on myös useita, kun ne vain ehtii avaamaan/löytämään ja niiden avulla toimintaa pystyy muokkaamaan mieleisekseen. Jokaista voimaa voi kehittää useamman kerran jolloin siinä tulee parempi. Enemmnä elinvoimaa ja kestätä enemmän vahinkoa, enemmän energiaa ja voit käyttää erikoisvoimia enemmän on juurikin se kehittämisen idea. Iso juttu on kuitenkin siinä että miten haluaa tilanteet hoitaa. Jos tykkää leijua vihollisten ympärillä ja muutenkin liikkua paremmin ympäristössä niin levitaation kehittäminen lienee oikea ratkaisu, mutta jos tykkää enemmänkin heitellä kaikkea ympärillään olevaa vihollisia päin, niin launch on juurikin se oikea valinta. Launch myös on yksi pelin kiinnostavimpia voimia, sillä se repii vaikka paloja irti maasta jos muuta ei ole saatavilla.


Suomalainen%20tango.jpg?1581632427

Ei missään, vai Suomessa?


 

Alati syventyvä/rikastuva kokonaisuus

Muistan todella hyvin miten hauskaa oli Max Payne 2:ssa leikkiä ympäristöllä johon kaikki luodit tekivät jälkiä ja jossa fysiikalla oli oma paikkansa ja varsin todenmukainen sellainen. Vaikka Control onkin yliluonnollisempi, niin ympäristöissä on valtavasti yksityiskohtia joita hajottaa ihan palasiksi ja heitellä pitkin poikin. Jotkut asiat räjähtävät ja jotkut asiat (kuten paperit) leviävät ympäriinsä todella hienosti. Juurikin tälläiset pienet mutta niin hyvin tehdyt yksityiskohdat tekevät tästä pelistä niin uskomattoman hyvän tunnelmallisessa mielessä ja kyllähän se tuo mukanaan tiettyä tyylikkyyttä kun pelaaja jättää jälkiä ympäristöön, kunnes virasto korjaa itseään.

Elokuvatriviaakin pelissä on sillä pelin alussa Jesse miettii yhtä elokuvaa, kuvaillen sitä hieman ja itse keksin sen oitis. Siihen palataan pariin otteeseen, kunnes Jesse sen sitten lopussa muistaa. Muitakin trivia pätkiä on, mutta tuon muistan itse parhaiten, mutta kyllä mukana on myös selvää Inception tyylistä ympäristön taivuttelua tai viittauksia milloin mihinkin peliin tai elokuvaan tai kulttuuriasiaan. Control osaa tehdä juurikin oikealla tavalla monia pieniä viittauksia. Ehkä hauskimpia pätkiä ovat kuitenkin suomalaisen talonmiehen jutut ja tapa jolla hän puhuu, varsinkin omalla kohdalla kun ne kaikki ymmärtää niin hyvin.

Control on varsin laaja peli sillä vaikka päätehtävät pystyy laskemaan kahden käden sormin, niin sivutehtävien kanssa pitää ottaa varpaatkin käyttöön, varsinkin koska sivutehtävät koostuvat ajoittain parista erillisestä vaiheesta tai osasta. Mitä enemmän virastoa tutkii, sitä enemmän siitä saa irti, sillä salapaikkojakin on useita ja ajoittain ne ovat todella hyvin piilotettuja. Myös eri sektorien välillä on selviä eroja sillä siinä missä Johtosektori on todella virallisen oloinen toimistotila, on huoltosektori paljon maanläheisempi ja teollisempi kun taas tutkimus-sektori on ehkä se kaikkein monipuolisin puhtaanvalkoisen keskusosansa ja vaihtelevien laboratorioiden kautta ja sitten rajattu sektori, joka on kuin jatke tutkimus-sektorille, mutta kuin suoraan hallintuksen salaisimmista kansioista.

Se miten paljon kokonaisuus kasvaa ja muuttuu pelin aikana on todella vaikuttavaa sillä kaikki alkaa varsin simppelisti, kunnes alkaa tuntua siltä että jokin on nyt hullusti. Se onkin sitten vasta se jäävuoren huippu sillä ennen lopputekstejä Control vetää pelaajaa nenästä parikin kertaa ja taivuttaa, sekoittaa ja vatkaa mieltä monin tavoin ja monta kertaa. Tämä on todellakin sellainen peli joka ansaitsi kaikki vuoden peli ehdokkuudet ja olisi ansainnut voitonkin Game Awards gaalassa Sekiron sijaan.

 

Mitä seuraavaksi?

Hyvä kysymys onkin että mitä tapahtuu tämän jälkeen Remedyn riveissä? Tuleeko Control 2? Se olisi se ilmiselvä vaihtoehto sillä tämä on varsin iso menestys ja todella upea kokonaisuus, puhumattakaan siitä, että tarina ei tämän pelin aikana ratkea/pääty. Jatko-osalla olisi suunnattomat mahdollisuudet kasvaa aivan uusiin mittasuhteisiin ja viedä tämän pelin asioita entistä pidemmälle.

Remedy ei sitten Max Paynen ajan ole juuri jatko-osia tehnyt, mutta ehkä nyt olisi kuitenkin hyvä hetki. Tavallaan Control on kuin hengellinen jatko-osa Quantum Breakille. Siinä on paljon samaa, mutta myös paljon omaa. Voisi melkein sanoa että Control on todellinen Remedyn mestariteos ja ylivoimaisesti paras peli sitten Max Payne 2:n. Onko Control sitten täydellinen peli, ei.

Latausajat pelissä ovat epäsäännöllisiä kun käytetään fast travel ominaisuutta. Jos siirrytään yhden sektorin sisällä niin kaikki voi tapahtua sekunnissa mutta jos siirrytään toiselle sektorille, niin aikaa voi mennä lähemmäs minuutti. Virastohälytykset toistavat itseään hyvin nopeasti ja johtoportaan varotoimet ovat usein todella rasittavia suorittaa erittäin tarkkojen vaatimusten takia.

Aseen ja Jessen vaihdeltavien päivitysten kanssa paljon on kiinni tuurista, monet tehtävät pitävät sisällään paljon toistoa ja ajoittain tuntuu että tietyt rasittavat viholliset ovat aina kimpussa. Mutta tälläiset jutut ovat aika pieniä, koska ne ovat lähes välttämättömiä toimintapeleissä. Sen sijaan pelin hahmojen kohdalla ollaan monessa kohtaa todella tylsissä ympyröissä sillä jos Ahtia ei lasketa, niin muut ovat aika tylsiä tapauksia eikä mitään erityistä pääroistoakaan ole, tai kovinkaan kaksisia pomovihollisiakaan.

Tuntuu että ainoa iso vihollinen on Hiss, joka on kuin kaiken korruptoiva voima, joka sitten tekee viraston väestä vihollisia. Avaamatta sitä sen enempää ja spoilaamatta mitään sanottakoon myös että mukana on enemmän ärsyttäviä tai täysin unholaan painuvia hahmoja, kuin oikeasti hyviä. Marshall on todella rasittava, Pope todella geneerinen ja Trench liian vähän käytetty. Toisaalta olisi kyllä ollut kiinnostavaa oppia lisää vaikkapa Salvadorista joka Trenchin tavoin on todella vähän käytetty.

Mutta niille jotka haluavat keräillä paljon, lukea paljon ja kuunella paljon taustaa ja lisätietoja, niin löydettäviä kansioita on kuin sieniä sateella, sekä nauhureita ja muuta kivaa. 


Yhteenveto

Control on helposti yksi viime vuoden parhaista peleistä, ei epäilystäkään. Se on todella laaja, tarjoaa runsaasti tekemistä, on tarinaltaan todella kiinnostava ja samalla todella monitulkinnallinen. Lisäksi tässä pelissä yksi parhaista Trophy seteistä pitkään aikaan. Ehdottomasit yksi sellainen tapaus jolle todellakin toivoisi jatko-osaa, sillä mahdollisuuksia olisi todella paljon. Tarinallisesti kyseessä on todella hyvä kokonaisuus johon on myös mahdutettu paljon pieniä yksityiskohtia ja tämä kaikki on onnistuneesti kasattu yhdeksi toimivaksi paketiksi jota on helppo suositella.

Control on sellainen peli joka nappaa todella nopeasti mukaansa ja pitää otteessaan aivan loppuun asti. Se koukuttaa juurikin oikealla tavalla ja on pelattavuudessaan juurikin niillä oikeilla tavoilla mielekäs. Levitoiminen on hauskaa, tekee paikasta toiseen siirtymisestä nopeaa ja muut psykokineettiset voimat tekevät toiminnasta todella näyttävää ja pelistä erittäin tyylikkään kokonaisuuden.

 

+ Toiminta

+ Tyyli ja tunnelma

+ Tarina ja astelma

+ Monipuolisuus

+ Suomi vivahteet

 

- Monet asiat jotka toistavat itseään

- Vähän tylsähköt hahmot

 

Arvosana: 8,7

 

Fantastinen