Roistomainen voi olla olematta roisto. Mielipidekysymyshän se monesti on ja aivan varmasti monien tälläisten kohdalla löytyy eroavia mielipiteitä ja kyllähän se mieli voi helposti myös muuttua, kun hahmoa tarpeeksi ajattelee useammalta kantilta. Joskus taas ei ajattele paljoakaan ja silloin tuleekin annettua se ensimmäinen vaikutelma ja mielipide.

 

 

 

Kertaus:

- Vain yksi per peli

- Ei pääroistoja

- Hahmon pitää tuntua enemmän viholliselta kuin liittolaiselta (vaikka olisi vähän molempia)

- Mikäli sama pahis on mukana useammassa pelissä, niin hänet voidaan valita vain yhdestä

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Pinstripe Potoroo

- Tyylillisesti viimeisen päälle ja sisällöllisesti ihan kahjo.

 

Masakado - Ninja Gaiden Sigma

- Oikealla tavalla erilainen ja näyttävä samuraihahmo.

 

Gulp - Spyro 2: Ripto's Rage

- Huvittava tarinallisesti, mielekäs pelillisesti.

 




24. Man-Bat / Kirk Langstrom - Batman: Arkham Knight

Täytyy sanoa että koska tämä on niitä hahmoja jonka todella toivoin näkeväni, niin vähän olen pettynyt koska hahmoa käytettiin niin vähän eikä lopullinen ulkomuoto kummassakaan juuri toiminut. Mutta se idea mihin tämän kanssa on menty, toimii yllättyshyvin. Sellainen ihmissusimainen lähestymistapa mutta lepakkona ja se miten nerokkaan säikäytyksen hahmon kanssa luotiin ansaitsee kyllä pisteet, lisäksi hahmoa käytettiin todella hyvänä sivutehtävänä, mutta Banen tavoin, tämä olisi voitu kehittää paljon pidemmällekin.


23. Edmund Dragonsbane - Dragon's Dogma

Varsin vastenmielinen tapaus kun näkee hiemankin pintaa syvemmälle. Vaikka hahmo vaikuttaa aluksi liittolaiselta, niin kun hänestä oppii lisää, niin mikään lohikäärmeenturma hän ei ole, vaan omakehu haisee ja hahmosta huokuu sellainen roistomaisuus. Ansaitsee mitä saa ja sitä kautta hahmo jopa paranee entisestään.


22. Adrien the Fallen - Victor Vran

Langennut metsästäjä josta on tullut vampyyri. Victorin kollega josta on tullut se mitä hän on metsästänyt. Tämä mentaliteetti tekee hahmosta todella hyvän ja samalla tämä on ensimmäinen todellinen merkki siitä, että vampyyrit ovat niitä joita tullaan metsästämään, sillä tähän taisteluun saakka ollaan etsitty Adrienia, tietämättä mitä hänelle on tapahtunut.


21. Buzz - Spyro: Year of the Dragon

Niin hauskan näköinen ja todella onnistunut haaste pelin alkupuolelle. Buzzin tapauksessa yksi osa kokonaisuutta on se miten hänet luodaan sillä siinäkin on oma koomisuutensa. Mutta isoin juttu on siinä ulkoasussa sillä Buzz on todella hyvin tehty, hauskan näköinen ja omalla tavallaan söötti mörkö.


20. Ludwig - Bloodborne - Old Hunter DLC

Vääristynyt ja ruma versio siitä mitä joskus oli. Bloodborne on niitä tapauksia kun on kyseenalaista että kuka on roisto ja kuka ei. Ludwig nyt kuitenkin on hirviömäinen ja käy päälle, joten hän mahtuu tähän muottiin. Se mikä erottaa hänestä muista tulee siitä, että hänen monet puolensa tulevat hyvin esiin, mukaan lukien se pyhä puoli, johon kuuluu miekka.


19. N. Tropy - Crash Bandicoot: Warped

Kellomies ja yksi pelin haastavimmista vihollisista. Tämän hahmon kanssa tyyli on iso osa kokonaisuutta ja tarinallisessa mielessä hahmo saa vähän lisää sisältöä. Pomotaistelu on myös upeasti tehty ja samaten salainen lopetus. Muutenkin tämä hahmo kuvastaa kaikkea sitä aikaa vastaan kisaamista ja lukuisia haasteita joita vastaan tulee. Sanaleikinkin siitä pokaalijahdista saa.


18. Jack Krauser - Resident Evil 4

Helposti yksi RE4:n parhaita roistohahmoja, helposti pääroistoa parempi. Krauser on kuin se haaste jonka Leon ansaitsee. Hän on parempi veitsenkäsittelyssä, kokeneempi sissisodankäynnissä, vahvempi fyysisesti ja paranneltu hirviömäiseksi tuomaan sen viimeisen silauksen. Krauser on jopa nerokkaasti tehty hahmo joka toimii erittäin hyvin myös siksi, koska hänellä ja Leonilla on menneisyyttä ja Krauser on paljon sotilaallisempi hahmo, kun taas Leon on poliisillisempi.


17. Toasty - Spyro the Dragon

Erittäin onnistunut alkupuolen pomovihollinen todella hauskalla käänteellä. Ensimmäinen pomovihollinen jonka Spyro kohtaa ja samalla koko pelin ikimuistoisin. Näyttää variksenpelätiltä ja aika epämääräisesti kootulta sellaiselta. Sitten kun lopulta paljastuu että mitä sieltä kaavun alta paljastuukaan puujaloilla taiteilemasta, niin se hetki on yhtä aikaa todella hauska ja todella nerokas. Merkki siitä että Insomniac osaa.


16. Maxwell Roth - Assassin's Creed: Syndicate

Teatraalinen hahmo ja yllättävän hauska sellainen. Tämä on niitä hetkiä kun AC onnistuu todella hyvin. Tavallaan tämäntyylisiä hahmoja tuntuu olevan monissa sarjan peleissä, sillä tietynlaisia yhtäläisyyksiä on myös AC4:n Charles Vaneen. Roth toimii kuitenkin poikkeuksellisen hyvin luonteensa ja tyylinsä vuoksi. Teatraalisuus ja heittäytyminen korostavat hahmoa todella hyvin ja paikoitellen hän tuntuu jopa kaverilta, mutta samalla aikaa ei voi olla että onko kaikki osa showta, vai onko Roth jopa hieman tärähtänyt.


15. Hraezlyr - God of War

Tavallaan hyvä että peli ei edes yrittänyt kikkailu Nidhöggrin kanssa koska Jörmungandrin kanssakaan ei uskallettu mennä minnekään. Tämä lohikäärmevihollinen on ehdottomasti kokopelin näyttävin taistelu ja huonoa on lähinnä se, että Kratos nujertaa lohikäärmeen liian helposti. Pääpaino kuitenkin on siinä näyttävyydessä ja vaikka tämä ei niitä legendaarisia skandinaavian lohikäärmeitä olekaan, niin plussat silti.


14. Scar - Kingdom Hearts II

Ei mitään Lion King tasoa, mutta uudella tavalla yllättävän toimiva. Vaikka hahmon potentiaalia ei olekaan käytetty niin paljon kuin olisi toivonut, niin kyllä hahmoon on saatu sellainen tietty Kingdom Hearts vivahde, kun ei niin vain nujerrukkaan. Lisäksi aavevaihe on erinomainen tarinallinen lisä korostamaan sitä, miten paljon hahmo vaikuttaakaan siihen, millainen Simba on ja mitä hän tuntee.


13. Mark Scarlotti / Whiplash - Iron Man

Paljon parempi kuin elokuva Whiplash. Mutta tämä olisi tarvinnut vähän lisää sisältöä ja tässä kohtaa tietty sarjakuvamaisuus olisi ollut plussaa, hahmo kun ei näytä tarpeeksi Mustalta ruoskalta. Ideallisesti todella hyvä ja muutenkin erinomainen lisäys, mutta olisi tosiaan saanut olla vielä Musta Ruoskamaisempi hahmo, varsinkin ulkoiselta olemukseltaan, kun tälläisenä hän jää liian tavalliseksi.


12. Dutch Van Der Linde - Red Dead Redemption

Vihollispuolen ehdottomasti paras hahmo. Edgar Ross ei ole läheskään yhtä hyvä kuin Dutch. Marstonin entisen jengin johtaja ja todella kova luu. Tämä hahmo on saatu erittäin kiinnostavaksi ja toimivaksi erittäin vähällä. Dutch kohtaa myös erinomaisen lopun ja on ison tarinan kannalta yksi parhaiten onnistuneita hahmoja.


11. Atoq Navarro - Uncharted: Drake's Fortune

Esimerkillinen tapaus kätyrihahmosta. Navarron tapauksessa sellaisia pikku vinkkejä ja vivahteita hänen menneisyydestään tuodaan esiin, mutta pääasiassa Navarro toimii Romanin ykkösmiehenä, henkivartija ja armeijan komentajana. Hän on juuri oikealla tavalla luihin oloinen ja ääni näyttely on todella osuvaa. Loppuhuipennus on myös kirsikki kakun päällä.


10. Taron Malicos - Star Wars Jedi: Fallen Order

Erittäin hyvä versio langenneesta jedistä. Tämä on niitä hahmoja joka omalla tavallaan jopa varastaan shown ja nousee yhdeksi koko pelin parhaista ihmismäisistä vihollisista. Hänen olemuksensa kuvastaa hyvin sitä miltä hahmo vaikuttaa pitkään ja todella hyvän lisän hahmoon tuo se, miten hän taistelee. Tämän hahmon kanssa ollaan päästy erinomaisesti Star Wars tunnelmaan ja saatu aikaan todella hyvä valosapelitaistelu, parempi kuin pelin isommassa osassa oleva Second Sister.


9. Caranthir - Witcher 3: Wild Hunt

Velhomaisin joukossa ja ikävä kyllä myös se joka jää vähimmälle huomiolle. Mutta loppuhuipennus hänen kanssaan on kuitenkin omalla tavallaan erittäin onnistunut. Caranthir ei ole samanlainen järkälemäinen taistelija kuin Imlerith, vaan enemmänkin taikuuden hyödyntäjä ja vielä viimeisillä voimillaan yrittää hyödyntää sitä, kunnes kohtaa loppunsa hyisen veden syvyyksissä, todella tyyylikkäästi.


8. Kaufman - Max Payne 2: The Fall of Max Payne

Ottaen huomioon miten pienessä osassa hahmo on, niin aika hyvän vaikutelman on onnistunut tekemään. Kaufman on siivoojien johtaja, eli tappajajoukon kärkimies. Mutta syy miksi hän toimii niin hyvin tulee siitä yhdestä yhteenotosta hänen kanssaan. Hänen karhea äänensä ja todella normaali pukeutumisensa jotenkin toimivat niin hyvin ja nimi on myös todella napakka valinta.


7. Adel - Final Fantasy VIII

Hahmo joka on yksi niitä pahimpia noitia mitä on koskaan ollut. Final Fantasy VIII:n tapauksessa monet hahmot jäävät aika vähälle hahmonkehitykselle ja Adelen tapauksessa iso osa on niitä tarinoita ja taustaa. Sitten kun taistelu koittaa niin hän on aika paljon hirviömäisempi kuin aluksi odottaa ja vaikka hahmo voisi olla paljon hienompikin, niin aika hyvin hän kuvastaa sitä, mitä hänestä on maalailtu.


6. Grimm - Hollow Knight - Grimm Troupe DLC

Tämän hahmon kanssa tyyli ylittää monet muut asiat. Sirkustirehtööri ja helposti yksi pelin vaikeimpia vihollisia ja painajaisversio on se vaikein, ilman mitään epäilyksen häivää. Mutta se tapa jolla Grimm toimii tekee hänestä niin hyvän ja korostaa hänen tarinaansa. Sekin että taistelussa hän kumartaa ensin ja osoittaa hyvää urheiluhenkeä on todella hyvä yksityiskohta. Muutenkin Grimm on tälläinen hahmo joka tuntuu vain liukuneen hieman sinne pimeälle puolelle.


5. Gaius Julius Caesar - Assassin's Creed: Origins

Jotenkin tuntuu että nämä parhaat hahmot eivät koskaan saa arvoistaan loppua ja se onkin yksi syy miksi tämän hahmon kohdalla tuntuu että häntä ei käytetä arvoisellaan tavalla eikä tarpeeksi voimallisena hahmona mikä hänen kuuluisi olla. Vaikka Caesar on pelaajan näkökulmasta vihollinen, niin itse en olisi todellakaan vienyt salamurhaajaa loppuun, varsinkaan tällä metodilla mihin päädyttiin. Menemättä enempää siihen, niin hahmona Caesar on kuitenkin todella hyvä, vaikka olisi saanut olla vielä merkittävästi mahtavampi ja varmempi hahmo.


4. Volf - Ninja Gaiden Sigma 2

Oikealla tavalla erilainen susihahmo. Todellinen gladiaattori kahdella extrakädellä ja viikatteella. Erottuu varsin hyvin joukosta jossa on monta todella hyvin tehtyä roistohahmoa. Volfin tapauksessa susimainen olemus kerää jo pisteitä ja vaikka monet ratkaisut verottavatkin pisteitä, niin kyllä kokonaisvaikutelma on todella onnistunut, varsinkin kun huomioidaan että millainen pomotaistelu tämän hahmon kanssa käydään. Se saattaa olla kokopelin parhaiten tehtyjä haasteita.


3. Jersey Devil - The Wolf Among Us

Tämä on yksi yllätyshyvistä hahmoista. Ei glamourin kanssa näytä juuri miltään, sellaiselta tavalliselta mitättömältä ukkelilta, mutta todellisuus on kaikkea muuta sillä Jersey on todella hurja olento, puhumattakaan siitä miltä hän näyttää. Helposti yksi onnistuneimpia pahishahmoja pelissä, ellei jopa se paras. Ainakin parempi kuin pelin ns. Kakkospahis. Jersey on juurikin sitä tyyliä mikä kuvastaa erityisen hyvin sitä, mitä satujen taustalla voikaan olla, ehdottomasti koko pelin kohokohtia.


2. Anton Janos - Fahrenheit

Todella hyytävä hahmo ja parhailla mahdollisilla tavoilla ja hyvä esimerkki siitä, miten paljon upeita kohtauksia peleistä voikaan palautua mieleen aivan yks kaks. Mitä tulee Janosiin, niin häntä ei paljoa näe pelin aikana, mutta se yksi kohtaus jossa Carla kuulustelee häntä on ehdottomasti yksi pelin parhaita osia ja tämä hahmo onnistuu erottumaan todella vahvasti edukseen ja nousemaan todella onnistuneeksi ja karmivaksi hahmoksi jossa hieman Hannibal Lecter vivahdetta.


1. Ur-Dragon - Dragon's Dogma: Dark Arisen

Hirviömäisempi ja kuolleempi versio Grigorista. Voisi sanoa että Ur-Dragonin tapauksessa on vähän ristiriitaiset tunteet sillä eihän tässä lohikäärmeessä ole tarinaa juuri mitään, sillä kyseessä on vain vihollinen jonka tuhoaminen kestää jonkin aikaa. Mutta se taistelu on tehty niin hyvin kaikilla tavoilla ja pelkästään se miten vihollinen vahingoittuu on todella hieno lisä. Niin ja ympäristö on erittäin onnistunut.