Demon's Souls, Dark Souls, Bloodborne ja Dark Souls 3 ovat pelit joita olen tästä sarjasta pelannut. Tämä sarja on kuuluisa mm. Vaikeista pomotaisteluista.

 

 

 

Soulsborne sarjassa on paljon todella haastavia pomovihollisia. Osa niistä on myös erityisen hyviä ja monella tavalla palkitsevia. Joissakin on hyvää se taisteluhenki, joissakin se haastavuus ja joissakin se syvä tunnelma. Oli syy mikä tahansa, nyt on tarkoitus korostaa niitä parhaita.

Sääntönä lähinnä se, että jos pomotaisteluksi lasketaan taistelu joka alkaa ensimmäisestä HP palkista ja päättyy siihen kun voittosi ilmoitetaan. Pomovihollisia voi olla useita ja ne voivat tulla myös vuoron perään. Nämä kaikki lasketaan yhdeksi.

NPC vihollisia ei pomovihollisiksi lasketa, vaikka monet niistä sen kyllä ansaitsisivat.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

King of Storms - Demon's Souls

- Erittäin palkitseva pomotaistelu. Varsinkin jos pelaaja päätyy käyttämään Storm Ruler miekkaa.

Pontiff Sulyvahn - Dark Souls III

- Erittäin hienoissa ympyröissä käytävä pomotaistelu.

Dragon Slayer Ornstein & Executioner Smough - Dark Souls

- Klassiseksi noussut kaksikko tässä epäreilussa ottelussa.

Cleric Beast - Bloodborne

- Bloodbornen ensimmäisiä pomovihollisia. Antaa erittäin hyvän kuvan siitä mitä on luvassa, toiminnassa ja tunnelmassa.

Quelaag, Chaos Witch - Dark Souls

- Vaikuttavassa ympäristössä käytävä hyvin yllättävä pomotaistelu.

 




24. Champion's Gravetender & Gravetender's Great Wolf - Dark Souls III: Ashes of Ariandel

Aluksi tämä vaikuttaa aivan normaalilta NPC tyyliseltä viholliselta. Taistelu haudanhoitajaa vastaan on ihan ok, mutta kun susi tulee peliin, niin taisteluun tulee aivan uusi puoli lisää. Monella tavalla tämä ei ole yhtään niin hyvä kuin monet muut mutta tässä taistelussa toimii se, että tämä ei ole mitään kovin erikoista. Suuremmat pisteet tulevat kuitenkin siitä, missä tämä taistelu käydään. Alue on nimittäin todella upea. Järin vaikea taistelu ei ole, susi tuotti itselleni vähän ongelmia aluksi mutta haudanhoita ei yhtään.


23. Ludwig the Cursed / The Holy Blade - Bloodborne: Old Hunters

Tämä hirvitys on sanalla sanaoen ruma perkele, jopa tämän pelin tasolla. Hevosen ja ihmisen yhdistelmähäröpallo Ludwig, on varsin haastava tapaus aluksi ja lopuksi kyse on kiinni yhden iskun väistämisestä tai suorasta häviämisestä. Alue jossa taistelu käydään sopii tunnelmaan erinomaisesti ja kuvaa hyvin sitä, millainen muotopuoli Ludwig nyt on. Kaksivaiheiseksi taisteluksi tämä on tehty yllättävän hyvin, siten että molemmat vaiheet tuntuvat oikeasti erilaisilta.


22. Manus, Father of the Abyss - Dark Souls III: Artorias of the Abyss

Ensimmäisen Dark Soulsin viimeinen DLC tarinavihollinen. Manusin kohdalla valtavat pisteet tulevat tunnelmasta. Alue jossa taistelu käydään on erittäin hieno ollakseen lähes täysin musta. Muutenkin se kun Manus tulee esiin, on todella hyvin tehty. Taistelu itsessään on enemmänkin halpamainen kuin oikealla tavalla haastava. Manus kun helposti alkaa spämmäämään paria liikettä. Vähän ekstraa tulee kuitenkin siitä, että tähän taisteluun voi saada avukseen pentu Sifin. Manus on suurelta osin todella hienon näkinen, mutta jättikäpälä ei jotenkin sovi kuvaan.


21. Capra Demon - Dark Souls

Yksi niitä vihollisia jotka ovat aina muistoissani, yhtenä ensimmäisen Dark Soulsin vaikeimpana pomotaisteluna. Tämä on sellainen taistelu jossa halpamaisuus ja sula epäreiluuden tunne on heti läsnä. Tosin tämä kuvastaa hyvin sitä, mihin tulisi aina varautua kun kulkee sumumuurin läpi. Vastassa oleva Capra demoni tekee oikeasti vahinkoa miekallaan, mutta se todellinen uhka on pieni tila jossa ei ole paljoa tilaa operoida. Ja sitten ovat ne koirat jotka käyvät Capran lailla oitis forcella päälle, antamatta yhtään armoa saati tilaa hengittää.


20. Tower Knight - Demon's Souls

Monet sanovat että tästä Demon's Souls todella vasta alkaa. Vastassa on pirun iso ritari jolla pirun iso kilpi ja peitsi. Tämä taistelu ritaria vastaan on vain kiinni kärsivällisyydestä ja pelin tuntemisesta. Torniritari nimittäin tekee vahinkoa myös kaatuessaan. Se mikä kuitenkin tuo mukaan vähän extraa on siinä, että muurilla on jousiampujia jotka kanttaa ensin tikata. Silloin oppii myös että liika etäisyyden pitäminen johtaa energiakeihäisiin. Liian lähellä oleminen on muuten vain pirun riskaapelia. Tower Knight on erinomainen alkupuolin pomovihollinen.


19. Dragon Slayer Armor - Dark Souls III

Tämä oli yllätyshaastava taistelu ja sellainen pomovihollinen jota todellakaan en osannut odottaa. Haarniska on todella vaarallinen vihollinen. Kilvellä tulevat iskut voivat olla hankalia väistää ja kilpi suojaa pelaajan iskuilta. Kirves taas tekee valtavaa vahinkoa, vaikka onkin helppo väistää. Paikka jossa taistelu käydään on todella hyvä ja tuo taisteluun lisää tunnelmaa. Ehdottomasti yksi Lothricin linnan parhaita pomotaisteluita.


18. Father Gascoigne - Bloodborne

Monet sanovat että tästä Bloodborne todella vasta alkaa. Cleric Beast on kyllä aloitteluvihollinen ja siinä oppii hyvin sen miten isoja petoja vastaan tulee taistella. Gascoigne sen sijaan on se joka opettaa pelaajella, miten tulee taistella ihmisenkokoisia vihollisia vastaan, sekä sen, miten Bloodbornea tulee oikeasti pelata. Tämä vihollinen on erittäin aggressiivinen ja niin on pelaajankin oltava. Hautausmaa on erinomainen taistelukenttä ja tämä on sellainen taistelu joka toimii erittäin hyvin monella osa-alueella. Toinen vaihe taistelusta tosin menee sinne halpamainen sektorille.


17. Crossbreed Pricilla - Dark Souls

Yksi vapaaehtoisia pomovihollisia. Pricilla ei halua taistella eikä tee aloitetta. Tämä ristiverinen on todella hienonnäköinen ja kiinnostava hahmo. Tarinallisesti tässä on todellista syvyyttä ja kiinnostavuutta. Paikka jossa taistelu käydään on todella hieno päätös maalatulle maailmalle ja Pricillan näkymättömyys on todella hyvä pelielementti. Tämä ei ole mikään läpihuutojuttu, mutta ei millään tavalla epäreilukaan taistelu. Todella hyvin tehty kokonaisuus, enemmän tunnelmassa kuin toiminnassa.


16. Nameless King & King of Storm - Dark Souls III

Dark Souls 3:n vapaaehtoinen pomotaistelu ja ehkä pelin vaikein vihollinen, ilman DLC sisältöä. Ensimmäinen vaihe on parin kerran jälkeen todella helposti hoidettu, mutta Nimetön kuningas on tuskastuttavan vaikea, ellei pelaajalta todella löydy jerkkua. Tämä vihollinen kestaa paljon rankaisua ja tekee vahinkoa todella massiivisia määriä. Reilun taistelusta tekee se, että valtaosa tämän vihollisen liikkeistä on helppo lukea, mutta virhe tai kaksi on helposti aivan liikaa. Tämä taistelu kysyy kärsivällisyyttä. Mikäs siinä, sillä taistelukenttä on tunnelmallinen ja todella hienon näköinen.


15. Dragon God - Demon's Souls

Sanotaan että tämä on sellainen taistelu joka ottaa oitis pisteet parista syystä. Dragon God on se vihollinen joka tutorialissa vain tappaa pelaajan. Kun sitten tämä peto kohdataan uudestaan niin kaikki käy paljon helpommin. Tämä on puzzlevihollinen ja varsin helppo sellainen, jos ei hosu. Lohikäärmejumala tekee todella paljon vahinkoa mutta ottaa sitä heikkoon paikkaansa myös runsaasti vastaan. Tämä on siksi niin hyvä taistelu, että tässä ei edes yritetä taistella kuin muita vastaan, ei pelaajalla ole sanaa. Vihollinen on todella upea ilmestys ja paikka jossa taistelu käydään on sekin parhaasta päästää Demonin Sieluissa.


14. Laurence, The First Vicaar - Bloodborne: Old Hunters

Bloodborne DLC:n vapaaehtoinen pomovihollinen ja ehkä jopa pelin vaikein taistelu. Cleric Beast oli todella hyvä taistelu mutta Laurence on Cleric Beast potenssiin kaksi, sytytettynä tuleen. Tämä viholline kestää rankaisua ja tekee valtavasti vahinkoa. Tuli on oma osansa taistelua mutta kyllä se on ensimmäisen kirkkoherran aggeressiivisuus ja valtava ulottuvuus joka tekee tästä taistelusta niin vaikean. Kaikenkaikkiaan pomovihollinen on erittäin hienonnäköinen.


13. Black Dragon Kalameet - Dark Souls: Artorias of the Abyss

Vapaaehtoinen DLC vihollinen ja todella hienosti tehty sellainen. Ensiksi on pakko sanoa että on todella näppärä idea että alue jossa taistelu käydään on varma kuolema, ennenkuin lohikäärme ammutaan alas. Sitten taistelu voi todella alkaa ja vaikka lentokykyä on rajoitettu, niin se ei tee Kalameetista juuri helpompaa. Tulihengitys yltää kaus ja tekee valtavasti vahinkoa. Tämä taistelu menettää paljon pisteitä koska alue jossa taistelu käydään jättää paljon toivomisen varaa. Sen lisäksi Kalameet on päästä vähän oudon näköinen. Mutta muuten todella hyvä lohikäärme taistelu, vaikka jättäkin paljon toivomisen varaa.


12. Shadows of Yharnam - Bloodborne

Sormusten herra fanina ensimmäinen reaktio oli: Nazguleita. Sitten kun huomasin että niitä oli kolme, niin seuraava ajatus oli: Voi p**ka. Tämä taistelu ei ole yhtään niin vaikea kuin aluksi voisi luulla. Siis haastava taistelu on kyseessä ja tämä on sellainen taistelu joka menee herkästi reisille ja vieläpä hyvin nopeasti. Kolmea vihollista vastaan on hankala tapella mutta positiivista on, että nämä kaikki käyttäytyvät eri tavalla, reilulla tavalla. Suuret pisteet tulevat kuitenkin siitä tunnelmasta sillä tämä usvainen alue on todella upeasti tehty ja kun kolme sormusaavetta astelee esiin usvasta, niin kyllä siinä tulee hieman kylmiä väreitä.


11. Abyss Watchers - Dark Souls III

Ensimmäinen Dark Souls 3 pomovihollinen joka osoittautui valtavaksi haasteeksi. Tämä taistelu on sellainen, jossa viimeistään katsotaan että onko jatkon kohdalla mitään sanaa. Syvyystarkkailijat ovat hyvin aggressiivisia ja ennenkaikkea nopeita vihollisia. Kyllä, niitä on enemmän kuin yksi. Ensin vastassa on vain yksi, mutta hyvin nopeasti toinenkin liittyy taisteluun. Tunnelmallisesti on kuitenkin todella näppärä veto, että kun kolmas vihollinen liittyy taisteluun, se tappeleekiin kahta aiempaa vastaan. Nämä viholliset ovat todella hienon näköisiä ja taistelu on kaikessa raastavassa vaikeudessaan todella hienosti tehty. Tuo vahvasti mieleen pari myöhemmin tällä listalla vastaan tulevaa taistelua.


10. Slave Knight Gael - Dark Souls III: Ringed City

Viimeisen DLC:n viimeinen vastus ja varsin haastava, mutta sisällä reilulla tavalla. Tämä taistelu ei ole missään nimessä epäreilu, mutta se on vaikea. Orjaritari Gael kestää todella paljon rankaisua, harva vihollinen kestää yhtä paljon. Sen lisäksi tämä vihollinen hyökkää armotta ja hänen iskunsa osuvat hyvinkin ovelasta. Taitovalikoimaa hänellä on juuri tarpeeksi pitämään pelaajan varpaillaan. Reiluus näkyy siinä, että pelaaja pystyy vahingoittamaan häntä niin että tuntuu. Alueena tämä taistelu on kuin suoraan maailmanlopusta kun kaikkialla on vain tuhkaa. Gael on todella hienosti tehty vihollinen joka ei ole mitenkään erikoisen näköinen tai upea kuten monet muut, mutta hän on todella hienosti tehty, sillä normaalilla, ei retostelevalla tavalla.


9. Martyr Logarius - Bloodborne

Tämä on se toinen vaihtoehto tunnelmallisesti parhaaksi Bloodborne taisteluksi. Marttyyri Logarius on vaikea taistelu. Taistelussa menee hetki opetteluun ja Logariusilta löytyy eväitä kaikkiin pelaajan temppuihin. Lisäksi hänen miekkataikansa tekee taistelusta sietämättömän vaikean jos sitä ei heti ammu pois. Logarius on vaikea taistelu, mutta myös todella hyvin tehty. Viikatetta käyttävä eritättäin hienon näköinen pomovihollinen verenpunaisine loitsuneen sopii todella hyvin peliin. Katolla käytävä taistelu lumisessa maailmassa on pelin parasta antia.


8. Penetrator - Demon's Souls

Demonin Sielut pelit paras pomotaistelu. Lävistäjä ei ole pelin vaikein taistelu ja alue jossa taistelu käydään on sekin suhteellisen normaali ilman mitään eritysiä hienouksia. Vihollinen ei sekään pidä sisällään mitään suurta ja mahtipontista. Mutta tämän taistelun kohdalla, taistelu on osattu aloittaa erityisen hyvin. Penetrator tappaa yhden punkeron heti kättelyssä ja saa täyden huomion itselleen. Tämä haarniskoitu soturi on erittäin upea ilmestys, pelin hienoimman näköisiä vihollisia, ei epäilystäkään. Aseena on todella hienon näköinen miekka. Taistelu on haastava, mutta se ei ole missään nimessä epäreilu saati halpamainen. Tämä on todella upea kaksintaistelu kahde soturin kesken.


7. Gehrman, The First Hunter - Bloodborne

Yksi kolmesta mahdollisesta viimeisestä taistelusta pelistä. Ensimmäinen metsästäjä on kuin monet muutkin ihmisen kokoiset viholliset, kuten Gascoigne tai vaikka Bloody Crow on Cainhurst. Se mikä kuitenkin tekee tästä taistelusta niin upean ja tunnelmallisen on se kokonaisuus. Gehrman on haastava, mutta ei missään nimessä epäreilu taistelu. Taistelu alkaa todella upeasti ja Gehrman on erittäin tyylikäs viikatetta käyttävänä metsästäjänä. Alue itsessään on todella upea ilmestys ja tunnelmallisuuden suhteen tämä taistelu on pelin parhaita, ehkä jopa paras. Taistelu kukkakedolla kuun valossa vain toimii.


6. Lady Maria of the Astral Clocktower - Bloodborne: Old Hunters

Bloodbornen hienoimpia pomovihollisia ulkoisessa olemuksessa ja tarinallisessa tunnelmassa. Kellotorni ei ole se näyttävin taistelukenttä, mutta sopii kelvollisesti. Taistelu itsessään on todella hyvin tehty ja nautinnollinen. Kuten muutkin ihmisen kokoiset viholliset pelissä, taistelu Mariaa vastaan ei ole vaikea väärällä tavalla. Tämä taistelu on erinomainen kaksintaistelu jossa kaksi metsästäjää ottaa toisistaan upeasti mittaa. Lady Maria on aluksi hyvin helpon tuntuinen mutta askel askeleelta taistelu muuttuu haastavammaksi. Suuret pisteet kokonaisuudesta sillä tämä on pelin hauskimpia taisteluita.


5. Soul of Cinder - Dark Souls III

Pelisarjan päätös, viimeinen taistelu ehkä jopa pelin hienoimmalla taistelukentällä. Sanotaan että on todella hankala valita sitä parasta, mutta alueena tämä aseiden täyttämä maa, on erittäin upea. Vihollinen ei sekään ole sen huonompi. Vaurioitunut, tulen polttama haarniska on todella hienon näköinen siinä tietyssä yksinkertaisuudessaan. Taistelu on todella hieno ja haastava. Tämä on sellainen taistelu jossa on todellakin palaset oikeilla paikoillaan ja sarjan viimeiseksi taisteluksi, se on erittäin hyvin tehty. Kokonaisuus on Tulikiven Sielua vastaan taisteltaessa on todella hyvä.


4. Demon in Pain, Demon From Below and Demon Prince - Dark Souls III: Ringed City

Tämä on yksi sellainen taistelu joka on todella vaikea mutta myös, todella upea, ehdottomasti yksi pelin parhaita kokonaisuuksia ja siksi se lopulta pääsikin näin ylös. Kenttänä on synkkä luola jossa tapellaan kahta lepakkomaista demonia vastaan. Nämä kaksi näyttävät hyvin samalta mutta toimivat eri tavalla. Tämän taistelun kohdalla on väliä, kumman tappaa ensin, sillä kun Demoni Alapuoleta ja Demoni tuskissaan ovat molemmat kuolleet, niin Demoni Ruhtinas herää ja tämä on se kohta missä taistelusta tulee todella vaikea. Ruhtinas liikkuu todella nopeasti, lyö kovaa ja tuli tekee lisää ongelmia. Superisku on joko hyvin helposti väistettävä, tai hyvin hankalast, riippuen siitä kumpi demoni kuoli ensin. Demon Prince on ehdottomasti yksi koko pelisarjan hienoimpia vihollisia ja jopa hienompi kuin seuraavan sijan pomovihollinen.


3. Knight Artorias - Dark Souls: Artorias of the Abyss

Ritari Artorias on vaikea vihollinen, hän on todella hienon näköinen susiritari ja tarinallinen puoli tuo tähän taisteluun aivan oman syvyytensä. Syvyyden runtelema Artorias olisi parhaassa terässään ollessaan varmaan tuskallinen vastus. Haavoittuneenakin hän on Dark Soulsin vaikeimpia, ellei jopa vaikein, vastuksia. Tässä taistelussa ratkaisee taito, sillä oli pelaaja millainen tahansa, niin Artorias osaa taistella vastaan. Alueena on aika tylsä areena. Tämä on kuitenkin ihan kelvollinen kenttä kahden mahtavan soturin kaksintaistelulle. Artorias on nopea ja todella voimakas, puhumattakaan siitä, että hän kuroo välimatkan nopeasti umpeen ja pystyy lyömään hyvin tehokkaasti vaikka olisit sivulla tai takana. Tähän kun lisätään se että syvyys iskut ovat murhaavia, niin kyseessä on ehdottomasti yksi parhaita taisteluita.


2. Darkeater Midir - Dark Souls III: Ringed City

Siihen meni monta peliä, mutta viimeinkin tekijät saivat aikaiseksi mahtavat lohikäärmetaistelun jossa ei ole juuri suurempia virheitä. Jos jotakin muuttaisin, niin paikan jossa taistelu käydään. Maan syövereissä oleva luola on kyllä tunnelmallinen ja sopii tilanteeseen erittäin hyvin, mutta kyllä sitä olisi voitu hieman parantaa. Midir itsessään on juurikin sellainen millainen lohikäärmeen pitää olla. Pimeydensyövä on synkkäsävytteinen, neliraajainen ja sarvekas, sellainen kuin lohikäärmeen pitääkin. Tämän lisäksi tämä vihollinen on ehkä kaikkein kestävin kaikista DS pomovihollisista. Ainoa paikka johon saa edes kohtuullisesti vahinkoa aikaiseksi on pää, se vaarallisin paikka. Tämä on koko pelisarjan vaikein pomovihollinen. Midir lyö erityisen kovaa ja ylettyy todella pitkälle. Tämä on taistelu jossa kysytään kärsivällisyyttä ja taitoa koska yksi virhe voi olla se ratkasieva.


1. Sif, The Great Grey Wolf - Dark Souls

Tämä taistelu on haastava, ensimmäisellä pelikerralla yksi vaikeimpia. Haaste on hyvin tasapainoitettu eikä tunnu missään kohtaa mitenkään epäreilulta. Vihollinen on normaalin oloinen, vaikkain jättikokoinen susi, ei mitään sen ihmeellisempää. Se mikä kuitenkin tekee tästä poikkeuksellisen eeppisen taistelu on se, että Sif ottaa miekan hampaisiinsa ja käyttää sitä aseenaan. Tämä on eeppistä jos mikä. Taistelukenttä sopii todella hyvin. Metsän keskellä oleva auki jossa Sifin isännän, Artoriasin hautakivi. Siitä päästäänkin siihen, mikä tekee tästä taistelusta juurikin hieman paremman kuin taistelusta Midiriä vastaan. Tarinallisesti tämä on erittäin voimakas taistelu ja tunnelma nousee sen takai huippuunsa, varsinkin, jos DLC on pelattu ja siinä on nähty pikku Sif. Tämä aikuinen nimittäin tunnistaa pelaajan hajun. Viimeinen niitti on se, että itse en olisi halunnut tappaa Sifiä, joka vain vartijoi mestarinsa leposijaa.