Monissa peleissä on muutamia yksittäisiä asioita, jotka tappavat kerrasta, toisissa taas on pomovihollisia jotka ovat suorastaan epäreiluja. Mikäli näihin osaa varautua niin se ei ole niin paha asia, mutta tilanteet joissa pelaajaa suoraan huijataan, ovat niitä pahimpia. Sitten on niitä hetkiä jotka ovat vain typeriä.

 

 

 

Jotkut äkkikuoleman aiheuttavat elementit ovat sen verran yleisiä, että niitä on monissa peleissä. Hyviäkin äkkikuoleman aiheuttavia elementtejä tai komboja on, mikäli niissä on jotakin mikä oikeuttaa ne, kuten Naksuttelijat pelissä Last of Us, moottorisahamies Salvador Residelt Evil 4:ssä tai Sephirothin Sin Harvest ensimmäisessä Kingdom Hearts pelissä. Jokaisessa tapauksessa on aikaa readoida ja toimia, jotta selviää. Vaikeiden pomovihollisten tapauksessa kyse on yleensä harjoittelusta. Ensimmäisellä kerralla mihinkään ei osaa ennalta varautua, yleensä monet superiskut, kuten edellämainittu Sin Harvest asettavat aika pahaan paikkaan.

Mutta nyt nostetaan esiin ne epäreiluimmat hetket, jotka ovat joko pirun typeriä, epäreiluja, halpamaisia, tarpeettomia tai jotakin muuta vastaavaa. Jotkut tälläiset eivät ole vain yhteen peliin sidoksissa, mutta yhtä peliä nyt käytetään aina esimerkkinä.

Jotkut tälläiset kohdat ovat sellaisia että ne eivät ole uniikkejä yhdelle tietylle pelille, jokin peli vain on valikoitunut esimerkiksi.

 

EPÄKUNNIALLISIA MAININTOJA

 

Supply lines - Grand Thef Auto: San Andreas

- Surkea ohjattavuus, aikaraja ja heikko rakkine. 

 

Laivahiiviskely - Assassin's Creed IV: Black Flag

- Laivaa pitää ohjata niin ettei kukaan näe.

 

Viemärihyppy - Teenage Mutant Ninja Turtles

- Yksi hyppy jonka kanssa tuntuu että oikeaa tapaa ei vain ole.

 




24. Tankkiprikaati - Metal Gear Solid V: Phantom Pain

Viimeinen tehtävä Quietin kanssa on yksi pelin epäreiluimpia, siinä tulee tankkia tankin perään ja kyse on pitkälti siitä että jaksaako näitä tuhota kunnes peli päättää että riittää.


23. Ornstein & Smough - Dark Souls

Kaksi vastaan yksi ei vain ole reilua, kun kaksi vihollista tukee toinen toisiaan vahvuuksillaan. 1v2 taistelut voi nimittäin tehdä hyvinkin oikeanlaisella haasteella, kuten monissa muissa peleissä muutama Souls peli mukaanlukien. Siis ensimmäisellä kerralla olin hivenen ylilevattu joten ei se kovin vaikeaa ollut, mutta ei se poista sitä että ei tämä taistelu missään kohtaa mitenkään reilulta tunnu. Mutta epäreilu peli, epäreilut säännöt. 


22. Vuori - Transformers

Tässä kohtaa viimeistään huomaa miten kömpelö ohjattavuus tässä pelissä oikeasti onkaan. Transformerit eivät ole järin ketteriä ja jos mennään alas, niin sitten mennään niin pitkälle alas että liike pysähtyy. Pelkästään se tasohyppely sisällä on ärsyttävän pikkutarkkaa ja hämärässä odotetaan ylipaljon tarkkuutta. Ulkopuolella sitten on vihollisia ampumassa ja yksi horjahdus alaspäin tarkoittaa sitä että koko roska pitää aloittaa alusta.


21. Dark Yojimbo - Final Fantasy X

Dark Aeonit nyt on niitä supervihollisia, joten niistä on tehty aika pahoja, mutta Yojimbon kohdalla se on tehty epäreilulla tavalla, toisin kuin muiden kanssa. Yojimboa vastaan kun pitää tapella viisi kertaa jotta sen nujertaa. Millähän tavalla tämä on reilua? No eihän se olekaan, kyllä sen nyt kerran voittaa ja vielä suhteellisen kivuttomasti ja kohtuuden rajoissa uusintaottelu olisi ollut ihan näppärä temppu, mutta tämä on niin ylimitoitettu (vähän kuin kaikki tässä pelissä) ja epäreilu asetelma.


20. Oxide - Crash Team Racing

Itse olen tässä pelissä sen verran hyvä että pystyn voittamaan tämän kisan helposti, mutta se ei tosin poista sitä faktaa että tämä kilpa-ajo on tehty epäreiluksi. Oxide ottaa varaslähdön, hänellä on loputtomasti aseita ja heittää kaksi esinettä kerralla. Tekemällä epäreiluksi tehty kilpailu. Mutta toisaalta, myös kuminauhaefektin käyttö on epäreilua.


19. Shattered Mountain: Takaa-ajo - Ghost Recon: Future Soldier

Pelin viimeinen tehtävä jossa pitää olla nopea ja tehokas. Kaksi viimeistä tapettavaa kohdetta lähtee pakoon ja jos pelaaja ei nopeasti tapa heitä, he pääsevät pakoon. Tässä kohtaa viimeistään huomaa miten vähän osumia pelihahmot kestävät ja vihollisia tulee vastaan lähes kokoajan ja pelissä, jossa on tähän asti menty tarkasti miettien, tämä takaa-ajo on yllättävän haastava. Puhumattakaan siitä että ihan viimeisessä pätkässä on lukittu käyttämään pääasetta ja voin sanoa että tarkkuuskiväärillä se kohta ei ole sieltä reiluimmasta päästä.


18. Bed of Chaos - Dark Souls

Monien mielestä Ornstein ja Smough on hyvin tehty haaste mutta itse koen tämän lähinnä epäreiluna yhteenottona. Mutta eräs asia tässä pelissä on huomattavasti epäreilumpi ja se ei ole nämä kaksi Dragonbow archer silver knightia, vaan Bed of Chaos. Tämä eräästä hyvin yksinkertaisesta syystä; Tämä ei ole tasohyppelypeli mutta BoC on tasohyppelytaistelu kun lattia hajoaa ja on täynnä reikiä. Tämän taistelun kanssa kaikki haaste tulee siitä että pelin pelattavuus ei ole tehty tälläiseen yhteenottoon. 


17. Maneaters - Demon's Souls

Ihmissyöjien tapauksessa huomaa että Ornstein ja Smough on loppuviimeksi aika anteeksiantava taistelu sillä tämä taistelu tuntuu siltä että se on pyritty tekemään epäreiluksi. Taistelukenttä on kapea ja pudotus alas on pitkä. Maneaterin perushyökkäys tuntuu olevan tehty siten että sillä pudotetaan pelaaja ja tässäkin tapauksessa kyse on kaksi vastaan yksi asetelmasta. Maneaters on juurikin sellainen pomotaistelu jossa ei ole juuri mitään hauskaa, koska siinä ei ole reilua haastetta. Ei tämän pelisarjan ohjaus- ja suunnittelutasolla.


16. Pellenoren kenttä - Lord of the Rings: Return of the King

Tässä pelissä on pari aika epäreilua kohtaa. Minas Tirithin puolustus tikkaiden kaatelulla nyt on pelkkää muistipeliä, mutta Olifanttien saapuminen on selvästi epäreiluksi tehty haaste kun kentällä on kaksi harjannetta joilta voi kyseiset jättiläisnorsut tappaa ja jos valitsee väärän, ei ehdi toiselle ajoissa. Epäreilu tästä tulee sen takia, kun ne järeämmät uruk hait käyvät siinä samalla kimppuun ja kaupan päälle on vielä heitetty aikarajakin.


15. Overlords - Middle-Earth: Shadow of War

Ylipäälliköt/ylivaltiaat/lääninherrat tai mitä nimitystä tykkääkään käyttää ovat eliittipomovihollisia jotka ovat täyden sattuman kautta joko suhteellisen helppoja tai suorastaan epäreilun vaikeita.Overlord itse omaa tietyt vahvuudet ja tietyt heikkoudet jotka rajoittavat taistelua. Se mikä tekee tästä kuitenkin erityisen epäreilun on se, että Overlord voi kutsua taisteluun loputtoman määrän sotilaita, mutta sinä et. Ei käy järkeen kun tässä vaiheessa koko linnoitus on piiritetty. 1v1 taistelu olisi haastava mutta mahdollinen myös kentän hasardien kanssa mutta tässä asetelmassa ei ole mitää oikeasti reilua, vaikka Talion todellinen voimanpesä onkin.


14. Second Sister taistelut - Star Wars Jedi: Fallen Order

Kahdessa ensimmäisessä yhteenotossa tätä vihollistaan luodaan illuusio siitä, että hänet voi voittaa, mutta on rakennettu siten että pelaajalla ei ole mahdollisuuttakaan tähän. Siis monet todella haastavat viholliset joille kuuluu hävitä, ovat voitettavissa. Tämän pelin kohdalla sitä vaivaa ei ole viitsitty nähdä. Yleensäkin kaikki tälläiset taistelut joissa olet tuomittu häviämään ärsyttävät kun tälläisen tilanteen voi tehdä hyvinkin.


13. Kissapedot - Red Dead Redemption

Tämä ei tapahdu aina mutta jostakin ihmeellisestä syystä puumat tappavat helposti kerrasta, mutta sudet tai karhut eivät. Tämä on surkea äkkikuolema osuus juurikin siksi että se on yhtä aikaa ärsyttävä ja jotenkin typerästi tehty. Miksi on niin että yksi valikoitu eläin tappaa heti, mutta toinen eläin ei. Muutenkin kissapedot ovat yleensä näitä kerrasta poikki tapauksia kun taas koirapedot ovat niitä, joiden kanssa voi vielä tapella.


12. Defiled Chalice Dungeon - Bloodborne

Yllättävän reilu vaikkakin todella haastava peli, mutta tässä myrkkytyrmässä on reiluus kaukana. Pelaajan elinvoima vähenee merkittävästi mutta vihollisten ei. Pomotaisteluissa tämän näkee selvimmi kun yleensä yksi isku tappaa. Tämä tuntuu enemmän kuin epäreilulta haasteelta.


11. Sentinel - X-Men Origins: Wolverine

Tämä on niitä tapauksia kun nappuloiden hakkaaminen on vedetty aivan liian reteästi yli. Itseasiassa tämä on paras esimerkki sellaisesta tapauksesta ja kaikki haaste tulee siitä. Nappia pitää naputtaa niin nopeasti kuin pystyy ja tämä ei todellakaan ole mitenkään helppoa sillä sen ehtii juuri ja juuri tekemään. Jos epäonnistuu niin koko ruljanssi pitää käydä uudestaan läpi. Ainoa reilu asia on se, että tätä voi kokeilla niin kauan kuin hermot kestävät mutta reiluksi tätä ei ole tehty, eikä kohtuulliseksi.


10. Junan takaa-ajo - 007: Everything or Nothing

Tämä kenttä ei varsinaisesti vaikea, mutta tämän kentän lopetus on. Virhemarginaali on erittäin pieni sillä lyhyessä aikaikkunassa pitää päästä junan alle ja pitää tarkka vauhti, kun tulee silta ja auto syöksyyn rotkoon. Tässä ei olisi muuten mitään ihmeellistä, mutta se on se naurettava tarkkuus jota tässä yhdessä kohdassa oikeasti vaaditaan.


9. Salazar Patsas - Resident Evil 4

Voi olla koodausvirhe mutta tässä patsaassa on aivan alussa sellainen juttu, että jos et näpytä oikeasti nopeasti, niin Leon ei saa tarpeeksi etäisyyttä selvitäkseen paosta (PS4 versiossa). Tämäkin on yksi lyhyt pätkä sillä kaikissa muissa osuuksissa joissa pitää juosta karkuun milloin mitäkin nopean näpytyksen voimin, ei ole vastaavaa, se on tämä yksi ainoa kohta. Se on täysin tehtävissä, mutta epäreilu pätkä siitä syystä, että tässä tuntuu olevan aivan omanlaisensa säännöt kuin muissa osissa peliä ja Professional vaikeustasolla sen varsinkin huomaa.


8. Zandalorin suojelu - Divinity II: Ego Draconis

Tästä pelistä löytyy monta muutakin enemmän tai vähemmän epäreilua kohtaa mutta tämä ylittää ne kaikki. Zandalor velholla menee pari minuuttia loitsuun jona aikana häntä pitää suojella, kun vihollisia puskee päälle. Tämä on erittäin ärsyttävää jos vihollisia ei ehdi tappaa, sillä yksi osuma Zandaloriin ja loitsu pitää aloittaa alusta. Viholliset liikkuvat nopeasti, tulevat usein pareittain ja automaattisesti hyökkäävät Zandalorin kimppuun. Huipputehokkailla loitsuilla tämä saattaa olla paljon helpompaa, mutta soturille, ei niinkään.


7. Archfiend - Dragon Age: Origins

Kyllähän viimeisen pomovihollisen täytyy olla vaikea, mutta vaikeus pitäisi tehdä reilulla tavalla ja tässä kohtaa on menty aika pahasti hutiin. Sanotaan että monella tavalla tämä on vaikea pomovihollinen samalla tavalla kuin vaikka High Dragon tai Flemeth. Se miten tästä tulee oikeasti epäreilu, on siinä että tämä paholainen kutsuu jatkuvasti lisää sotilaita kentälle jotka hidastavat prosessia, puhumattakaan siitä että ajoittain Arkkipaholainen  lentää paikalle johon lähitaistelija ei pääse. Upea pomovihollinen ja massiivinen lopetus, mutta haastavuudessa on menty pahasti epäreilun puolelle.


6. Vesitanssi - Kingdom Hearts II

Demyx on yksi helpoimpia organisaation jäseniä. Vesielementtiä käyttävä ja sitaria soittava porukan pelle ei ole millään tavalla erityisen vaikea, lukuunottamatta yhtä kohtaa. Vesitanssi tapahtuu kaksi kertaa ja jos tiukan aikarajan puitteissa ei tuhoa kaikkia tanssioita, niin häviää. Tämä ei ensinnäkään käy kunnolla järkeen, siis mikä Soran oikeasti edes tappaa. Toiseksi, tämä on halpa ja epäreilu temppu. Aikaraja on toisella kertaa naurettavan tiukka ja tässä pitää älytä oitis käyttää reaktiokomentoa. Täysin tarpeeton äkkikuolema pätkä pomotaisteluun jossa ei ole mitään muuta järin haastavaa.


5. Vesi - Red Dead Redemption

Monissa peleissä vesi on oitis tappava elementti ja joskus se on täysin järkeen käypää. Mutta toisinaan, RDR on ehkä se paras esimerkki näistä, se on vain halpa tapa raja alueita ja tuoda mukaan yksi uusi asia joka voi tappaa. Tässä pelissä monet paikat joissa on vettä ovat myös tapposyviä. Sanotaan että tämä on yksi niitä asioita joka toimii, kun käytetty oikein, mutta Red Redemptionin kohdalla se tuntuu vain olevan niin poissa paikaltaan. Sama pätee myös ensimmäiseen Assassins Creed peliin.


4. Valley of Defilement - Demon's Souls

Demon's Souls on aika vaikea peli, mutta saastamaa on yksi halpamainen temppu toisensa perään. Liejualue on kuitenkin kaiken huippu, sillä tällä alueella ei voi liikkua nopeasti eikä ketterästi jos koskee liejuun. Siihen päälle on päätetty täräyttää vielä joukko isoja lintuvihollisia jotka ovat tässä asetelmassa harvinaisen epäreilu lisä.


3. Predatorien 4. kampanja - Alien vs Predator: Extinction

Tämä ei ole helppo peli, mutta useimmiten se ei ole mitenkään selvän epäreilukaan, paitsi tämän tehtävän muistan todella hyvin. Neljän eliittipredatorin joukolla pitäisi iskeä ihmisten tukikohtaan ja suorittaa pari aika pahaa tehtävää. Muita apuja et saa ja vihollinen on selvässä etulyönti asemassa. Tässä tehtävässä ei ole mitään reilua, ei siis mitään. Pelaaja on niin reteässä alivoimassa ettei mitään rajaa ja virhemarginaali on olematon.


2. Reunalla - Final Fantasy VIII

Yksi pelin ehdottomasti surkeimmin suunniteltuja kohtauksia. Vankilapaon yhteydessä tulee eräs kohtaus jossa liikutaan syvyyden yllä. Tämä kohtaus tulee ilman varoitusta ja jos et ole lähes heti liikkumassa oikeaan suuntaan, niin kuolema korjaa. Liiku väärään suuntaan niin kuolema korjaa vielä nopeammin. Tämä on surkea juurikin siksi, että se on erityisen epäreilu kohtaus. Siihen ei voi varautua ja epäonnistuminen vie oitis takaisin, viimeisimmälle tallennuspisteelle. Tästä on hyvä pelisuunnittelu kaukana.


1. Galactus - Marvel vs Capcom 3

Galactus on pelin viimeinen pomovihollinen ja naurettava vaikeuspiikki, puhumattakaan siitä että tämä on erityisen hyvä esimerkki pomovihollisesta jossa ei ole mitään reilua, vain epäreiluja ja halpamaisia temppuja. Isoin juttu on siinä että tässä pelissä ei ole varsinaista tutorialia ja Galactuksessa pitäisi tietää eräs asia jotta taisteluun saisi helpotusta, nimittäin korkea hyppy. Tappelupeleissä on usein todella epäreiluja viimeisiä vihollisia, mutta Galactuksen tapauksessa kaikki mitä hän tekee, on epäreilua. Asiaa ei auta että ennen Galactusta pitää tappaa joukko doppelgangervihollisia. Eliittipomot voi tehdä tappelupeleissäkin oikein (kuten Soul Calibur III:n Night Terror).