Koska päähenkilö on se hahmo jonka kanssa toimitaan kaikista eniten, voi huonosti tehty päähahmo oitis merkittävästi tuhota kaiken kiinnostuksen peliä kohtaan. Nykyään tietynlaisia hahmoja näkee vähän liikaakin ja harvemmin tehtynä hyvin. Syitä nyt on monia mutta jos päähenkilöstä on onnistuttu tekemään erittäin ärsyttävä, niin silloin lopputulos harvoin on millään tavalla positiivinen koska kärsivällisyys on koetuksella heti.

 

 

 

Sääntökertaus:

 

- Vain yksi hahmo per peli. Jos pelissä on useampi hahmo joilla pelataan suunnilleen samanverran niin vain yksi kelpaa.

- Jos sarjan muissa peleissä on eri päähenkilö, niin he kaikki kelpaavat listalle, mutta eri peleistä.

- Ei ole väliä että mistä henkilö on alunperin peräisin

- Ei täysin kustomoitavia hahmoja, joissa voi ulkonäön voi sentään tehdä hyväksi.

- Pelkkä hahmo ei riitä vaan pelin myös tarjottava jotakin jotta hahmo todella pääsee oikeuksiinsa

 

Lisäyksensä: Nyt sitä alkaa huomaamaan miten paljon jotkut hahmot olisivat sietäneet olla pohjalle jo aiemmin ja sitten on näitä tapauksia kun peliä ei ole aiemmin pelannut, niin ei ole voinut vielä nostaa hahmoa esiin. Sen huomaa siitäkin että viime kerran epäkunnialliset ovat nippa nappa listalla tälläkään kertaa. Lisäksi jotkut hahmot ovat vähän venytetysti listalla, eli kun on ottanut tietyn määrän listalle, niin lievästi huonotkin hahmot voivat osuva mukaan ja jotka sitten huonompien hahmojen osuessa kohdalla varmasti putoaisivat pois listalta, koska lisää tulee aina.

 

EPÄKUNNIALLISET MAININNAT

 

Diego De La Vega / Zorro - Zorro the Chronicles

Ylivoimaisesti eniten tässä ärsyttää se miten pahasti hahmo on pilattu. Pääasiassa idea on yhä sama, mutta toteutus on liian poikamainen pelle, sen alkuperäisen legendaarisen naamiosankarin sijaan.

 

Nick Kay - House of Ashes

Hahmo joka sentään lopussa hieman kunnostautuu, mutta jää silti tähän heikompaan joukkoon mitä DPA päähahmoihin tulee. Ei onnistu positiivisesti erottumaan joukosta.

 

Dylan Lenivy - The Quarry

Helposti yksi niitä ärsyttävimpiä mulkkuja mitä porukkaan kuuluu ja vaikka hahmo hieman lopussa alkaa näyttää positiivisiakin puolia, niin vaikea tästä on pitää ja helposti lipsahtaa hengiltä.

 

Daniel - Little Hope

Tämä on niitä välimallin hahmoja sillä puolensa tässä on, mutta loppuviimeksi vähän liian tavanomainen ja lievästi mänttimäinen hahmo jonka tarinakaari on melko pakotetunoloinen.

 

Ace - Final Fantasy Type-0

Aivan liian tyypillinen sekavatukkainen nättipoikapäähenkilö joita tässä sarjassa on aivan liikaa muutenkin ja FFXVI:n jälkeen, tämä näyttää oitis entistä huonommalta.

 

Octavio - New Tales from Borderlands

Jopa Borderlands tasolla poikkeuksellisen ärsyttävä hahmo joka ei pelin aikana erityisemmin parane, vaan pikemminkin päinvastoin. Mitä enemmän tätä pitää kuunnella, sitä vähemmän tästä pitää.

 

24. Cole McGraw - InFamous

Aivan heti pelihahmosta huomaa että hänessä ei ole oikeastaan ulkoisesti yhtään mitään erikoista, vaan tämä on sellainen hahmo joka tuntuu siltä, että hän se runko jonka päälle sitten rakennetaan jotakin tyylikästä. Sisällöltä hahmo on sentään hieman parempi ja ääninäyttely ei ole hassumpaa mutta varsinkin ykköspelin perusteella Cole on ennenkaikkea todella tylsän oloinen hahmo jollaisia on vaikka kuinka paljon muitakin ja monesti tehtynä paremmin.

23. Hiroki - Trek to Yomi

Tarinallisessa mielessä Hiroki ei isommin nappaa, sillä sen aikana hahmo tuntuu yhtä aikaa todella tavanomaiselta, mutta samalla myös melko kyseenalaiselta. Tyylillisesti hahmo ei erotu monista samuraipäähenkilöistä oikeastaan millään tavalla, mutta pelin rajallinen ulosanti voi olla tässä syynä siihen.

22. Protagonisti - Nier: Replicant

Alkuperäisen Nierin pelihahmo on merkittävästi parempi jo pelkästään ulkoisesti sillä tämä Replicantin päähenkilö on todella poikamainen versio karsiska mieshahmosta. Tälläisiä animepojupäähenkilöitä on jrpgt täynnä joten tämä muutos on kauakana positiivisesta. Sääli sinänsä koska tarinallisesti hahmo toimii hyvin kuten myös koko peli, mutta Replicant versio on merkittävästi heikompi kuin alkuperäinen Nier.

21. Hannah Stone - Wanted: Dead

Paperilla tämän hahmon pitäisi olla todella hyvä, sillä aseita ja katanaa yhdistelevä gun fu tyylinen hahmo on juurikin sitä joukkoa mitä Ruby Malone pelissä Wet, tai Revy animesarjassa Black Lagoon. Mutta syy miksi Stone ei toimi sitten ollenkaan tulee siitä miten kiusallisella tavalla peli on toteutettu. Ääninäyttely ei tee mitään palveluksia, mutta pelin suurin synti on juurikin se typerä toteutustapa joka upottaa hyvätkin hahmot. Tarina taas vain sekoittaa pakkaa entisestään, herättäen lisää kysymyksiä ja jättäen jo olemassa olevia ilman vastauksia.

20. Brandon Heat / Beyond the Grave - Gungrave G.O.R.E

Todella tyylikkäänoloinen hahmo todella animehenkisellä ja yliampuvalla varustuksella joka ei sekään ole mitenkään sieltä huonommasta päästää. Mutta hahmosta on jotenkin onnistuttu tekemään todella mitäänsanomatonta ja ankeanoloinen gootti, joka ei tarjoa oikeastaan mitään sisältöä, varsinkaan tämän pelin aikana ja ulkoasusta tuntuu puuttuvan tiettyjä asioita ja samalla aikaa tiettyjä asioita on liikaa. Sanoisin että tämä on huti samalla tyylillisellä tavalla kuin Bayonetta, mutta huti tarinallisesti aivan eri syistä.

19. Hercule Poirot - ABC Murders

Siinä missä Sherlock Holmes on kääntynyt pelimuotoon monta kertaa erinomaisesti ja hahmona ehdottomasti todella hyvä, ei hänen kollegansa Hercule Poirot ole samalla tavalla onnistunut hahmo. Tässä pelissä iso ongelma on siinä että kaikki on tehty niin nopeasti ja suppeasti että hahmo ei isommin pääse oikeuksiinsa, kuten ei myöskään yksi parhaita Poirot murhamysteereitäkään, joten tavallaan tässä pelissä on tuplahuti sekä tarinan että sen päähenkilön kanssa.

18. Queen - Final Fantasy Type-0

Tämä on se hahmo johon on lopulta hassattu hyvä ase, sillä mitä tulee tämän hahmon tyyliin, niin Kuningatar antaa todella kaikkitietävän ja vähän diivamaisen vaikutelman. Samalla tavalla kuten monet muutkin hahmot pelissä, jää hahmo suhteellisen ohueksi joten jos hahmon selkeimmät ominaisuudet tuntuvat negatiivisilta, ne ovat nopeasti ne jotka määrittävät hahmon ja tässä tapauksessa on tullut huti.

17. Wei Shen - Sleeping Dogs

Toiminnallisesti hahmosta on saatu paljon irti mutta tarinallisesti Shen ei nyt isommin nappaa eikä hän tyylillisestikään ole sieltä näyttävimmästä päästä, vaan tuntuu enemmänkin sellaiselta hahmolta joita on vaikka kuinka paljon, tällä kertaa hän nyt vain sattuu olemaan aasialainen.

16. Nate Renko - Singularity

Jälleen yksi hahmo jolla ei ole ääntä eikä naamaa, eli ideallisesti hahmon pitäisi olla pelaajalle helpommin samaistuttava, mutta tarinallisessa mielessä Renko ei ole se penaalin terävin kynä eikä pelissä isommin oteta hänestä mitään irti.

15. Gollum - Lord of the Rings: Gollum

Voi Klonkku parka mitä sinulle on tehty. Tämä on parhaimmillaan vain runko siitä mitä hahmon pitäisi olla, todella monella tavalla. Tarinallisesti luvassa on oikeita ideoita mutta heikosti toteutettuna, eikä pelattavuuskaan tee mitään isompia palveluksia. Tästä versiosta tulee sellainen fiilis että pelissä ei oikein osata päättää että mitä hahmon kanssa haluttaisiin tehdä eikä Klonkku pääse juurikaan tekemään mitään todella Klonkkumaista kuin vasta aivan lopuksi, jos siihen asti edes pääsee näin rikkinäisessä kokonaisuudessa.

14. Recker - Battlefield 4

Merkittävästi suurin heikkoustekijä tämän hahmon kanssa on puhtaasti siinä tarinassa. Reckerin pitäisi olla se uusi ryhmänjohtaja, mutta sitä hän ei selvästikään tee, kun huonommat hahmot tekevät päätökset. Tässä kohtaa on monta hyvää ideaa mennyt hukkaan koska Reckeristä on tullut ihan heittopussi.

13. Ajay Ghale - Far Cry 4

Far Cry päähenkilöiden joukossa Ajay on hyvin tylsä hahmo ja tarinallisestikaan hän ei nyt isommin nappaa. Tarina pelissä ei ole se huonoin mahdollinen, mutta Ajayn rooli ei ole siinä se tärkein ja muutenkin tämä on sellainen peli jossa tuntuu että päähenkilö on enemmänkin vain mukana hillummassa. Toteutukselta Ajay on lähinnä Brody kakkonen ilman mitään oikeasti omaa sisältöä tai tyyliä.

12. Cuphead - Cuphead

Sanotaan että jos mukaan vedetään animaatiosarjakin, niin tämä olisi oitis merkittävästi huonompi hahmo. Kuppipään iso ongelma on siinä, pelkästään ideallisesti hän ei ole erityisen onnistunut, tyylikäs tai kiinnostava. Muutoin pelissä on todella paljon erittäin hyviä hahmoja ja niiden rinnalla päähenkilö tuntuu oitis paljon huonommalta mitä se muutoin olisi. Voisi sanoa että tämä on astiaversio Mikki Hiiristä mutta ilman kyseisen hahmon veikeää tyyliä ja charmia.

11. Eivor Varinsdottir - Assassin's Creed: Valhalla

Merkittävä ongelma tässä versiossa hahmosta on omassa mielessä se, kuinka pakotetusti tätä on tuputettu pelaajalle sinä kaanon versiona ja hahmo ei vain tunnu istuvan valtaosaan pelin tapahtumista yhtä hyvin kuin toinen versio. Monet tapahtumat tuntuvat sellaisilta että ne on selvästi tehty miespuolisen hahmon mukaan ja jotkut tilanteet ovat suoraan sellaista moninaisuusnostatusta täysin tarinan johdonmukaisuuden kustannuksella. Eikä hahmosta saa yhtä hienoa viikinkiä kuin parrakkaasta vastineesta.

10. Kao - Kao the Kangaroo

Remake versio hahmosta on merkittävästi erilainen kuin aiemmat, sillä nyt hahmo ei ole vain kenguruhahmoinen maskotti joka ei sano oikeastaan mitään. Nyt hahmo puhuu enemmän, mutta mitään varsinaista laatua siihen ei ole saatu ja Kao tuntuu todella kliseiseltä piirrossarjapäähenkilöltä, jossa ei ole juuri mitään sellaista, mikä erottaisi hänet niin monista muista parin pelin maskoteista.

9.  SpongeBob - SpongeBob SquarePants: Battle for Bikini Bottom: Rehydrated

Siinä missä tietyt hahmot ovat niin hyviä että kääntyvät pelimuotoonkin todella helposti, on Paavo Pesusieni sellainen hahmo, joka ei kiinnosta isommin pelimuodossa tai animaatiomuodossa. Pelimuodossa mukaan on saatu ne monet ratkaisevat palikat, eli todella uskollinen versio. Elikkä ei mitenkään erityisen hyvä hahmo.

8. Mark Nestor - Devil in Me

Helposti porukan ärsyttävin hahmo jolla on toki oma roolinsa kokonaisuudessa, mutta mitenkään hyvä hahmo ei ole kyseessä vaan enemmän sellainen ärsyttävä päähenkilö joka on taatusti haastava saada hengiltä koska hänellä on tärkeä rooli kokonaisuudessa ja Mark ei millään tavalla nappaa, vaikka ei myöskään ole suoraan sellainen välittömästi ärsyttävä hahmo. Hänet on vain nostettu liian korkealle ja tuntuu lähinnä Man Medanin Alex 2.0:lta.

7. Angela - Little Hope

Tämä on taas yksi näitä hahmoja josta on kuin tekemällä tehty sellainen rasite joka monessa pelissä olisi yksi ensimmäisiä josta hankkiudutaan eroon. Angelan rooli kokonaisuudessa tuntuu olevan se hahmo joka enemmän tai vähemmän riidanhaastaja joka luulee tietävänsä kaiken ja olevansa aina oikeassa, mikä on enemmä kuin ärsyttävää.

6. Jacob Custos - The Quarry

Todellinen läskipää joka on niin selvä kauhuelokuvaklisee kuin vain ajatella saattaa. Tämä hahmo on kuitenkin parilla tavalla liiankin samanlainen muiden pelin hahmojen kanssa, nimittäin hän on todella ärsyttävä ja paikoin kiusallisesti toteutettu, varsinkin kun keskustelee tiettyjen hahmojen kanssa.

5. Eric King - House of Ashes

Ensivaikutelmaltaan Eric on varsin hienon näköinen hahmo, mutta heti kun hänestä oppii vähän enemmän, niin tämä juuri sellainen kusipäinen upseerihahmo, joka ei pitkälle pötki jos minulta kysytään. Vaikka hahmolla on tarinakaaressa paikka kehittymiselle, niin kyllä tämä on sellainen hahmo jonka kanssa tuntuu siltä, että hänet on alusta asti tarkoitettu ruumiiksi ja kysymys on vain että missä kohtaa on ratkaisun hetki.

4. Layla Hassan - Assassin's Creed: Origins

AC sarjan ehdottomat pohjat, ainakin tähän mennessä, mitä tulee nykyaikaosuuksiin. Black Flagin aikaan onnistuttiin tekemään hyviä ratkaisuja, mutta sitten kun pelaaja pakotettiin tämän hahmon ohjaksiin, niin mielenkiinto meni voimalla alaspäin ja itse en katsonut näitä osuuksia kuin sen mitä oli pakko. Layla ei ole hyvä hahmo millään tavalla ja vasta Valhallassa hän oli osallisena jossakin astetta paremmassa juonenkäänteessä.

3. Rau - Mark of Kri

Polyneesialainen Kratos, etten sanoisi, mutta ei nyt kuitenkaan niin vihainen. Rau on näitä pelihahmoja joka ei ulkoisesti kerää minkäänlaisia pisteitä ja joka ei tarinan aikana myöskään mitenkään lisää kiinnostusta katsoa tarinaa loppuun asti, saati oikeastaan mihinkään. Monesti pelihahmon ulkoinen olemus on se joka vetää huomiota puoleensa ja sisältö on sitten se joka tarjoaa vähän enemmän. Tällä hahmolla ei ole kumpaakaan.

2. Anu - New Tales from Borderlands

Yhtä aikaa todella kiusallinen ja todella kömpelö hahmo, jopa tähän pelimaailmaan. Heti alusta asti kaikki usko tätä hahmoa kohtaan vähenee ihan loppuun asti. Pelin edetessä hahmo ei merkittävästi parane ja kun vastinpalana on toinen surkea hahmo, Octavio, niin ei tästä saa irti oikeastaan yhtään mitään. Tämä on hyvä esimerkki sellaisesta pelihahmosta joka on heti alusta asti niin huono, että jos peli itsessään ei kiinnosta yhtään, niin tämä ei sitä muuta.

1. Frey - Forspoken

Monien viimeaikaisten päähenkilöiden joukossa Frey on ylivoimaisesti se huonoin sillä tässä on kaikki mitä surkea päähenkilö tarvitsee. Hahmossa ei ole ulkoisesti mitään aivan erityistä tyyliä, mutta vähän kuitenkin. Vähän tylsän oloinen hahmo siis. Mutta kun tämä hahmo avaa suunsa, niin sitä ei meinaa saada kiinni, vähän kuin Marvel's Avengersin Kamala Khan. Frey on moottoriturpa joka on välittömästi todella ärsyttävä ja muuttuu kokoajan rasittavammaksi hahmoksi. Tähän kun lisätään heikko tarina, niin ei tällä hahmolla ole mitää tarjottavaa ja kun miettii pari aiempaa hahmoa jotka olivat todella huonoja, niin Frey on jokaista selvästi huonosti päähenkilö.