Viimeisessä taistelussa on monta tärkeää osaa ja tapa jolla se pääroisto lopulta voitetaan, on yksi niistä. Mutta monesti pääroistot kohtaavat loppunsa viimeisen taistelun ulkopuolella tai tekevät paluun jatko-osissa tai muissa vastaavissa. Siitäkin huolimatta tapa jolla he häviävät on joka kerta erittäin tärkeä osa kokonaisuutta.

 

 

 

Viimeine taistelu on monesti yksi tärkeimpiä tapoja joilla pelin voi päättää ja erittäin iso osa sitä on hyvin pääroiston lisäksi erittäin hyvä tapa, jolla kyseisen vihollisen sitten lopulta voittaa. Eeppiset kuolinanimaatiot ovat yksi juttu, mutta monesti pienetkin asiat voivat toimiva yllättävän hyvin.

Riippumatta siitä millä tavalla pääroisto kuolee, oli se sitten taistelussa tai välianimaatioissa, nyt nostetaan esille ne kaikkein parhaimmat. Sääntöjä voidaan venyttää siinä mielessä että vaikka kyseinen roisto tekisi paluun myöhemmin, niin jos hänen voidaan olettaa kuolleen, niin valinta pätee.

 

Yksi per pääroisto. Vaikka hän tekisi paluun myöhemmin, niin vain yksi voiton hetki kelpaa. Myös ne voidaan laskea kuolemiksi jotka voidaan tulkita sellaisiksi, vaikka jatko-osissa sitten muuta kerrottaisiinkin.

Tapaukset joissa pääroisto selvästi ei kuole, eivät kelpaa. Tälläsiin lukeutuu mm. Devil May Cry 3:n Vergil.

Huomioitavaa on myös se että viimeinen taistelu ei aina ole pääroistoa vastaan. Esim. Uncharted 3: Drake's Deception.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Clayton - Tarzan

Elokuvapätkä näyttää miten hahmolle lopulta käy, mutta pelin loppukin kelpaa oikein hyvin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Clayton putoaa huutaen alas ja se toimii hyvin ja riittää.

 

Jonathan Irons - Call of Duty: Advanced Warfare

Tyylikäs tapa lähteä ja tarinallisesti tekee jopa runollisen ympyrän. Hieno päätös Ironsin ja Mitchelin yhteiselle kaarelle jossa isossa roolissa juurikin robottikäsi ja siitä luopuminen.

 

Don Barzini - Godfather

Elokuvan hengen mukainen kohtaus jossa tosin hieman lisäsisältöä, ei pelkkää lahtausta portaille. Vähän henkilökohtaisempi lopetus mitä elokuvassa.

 

24. Unicron - Transformers

Sanotaan että tästä olisi voitu ottaa irti niin paljon enemmänkin, kun Unicronin robottimuotoa ei edes nähdä kokonaisuudessa ja hänen loppunsakin on pääasiassa vain räjähtäminen, mutta samalla aikaa se toimii erittäin hyvin ja se on jäänyt mieleen erittäin hyvin tehtynä loppuna tälle hahmolle.

23. Metalhead Leader - Jak II: Renegade

Ötökkämäinen loppu kaikessa koomisuudessaan. Ensin iso öttiäinen lentää ötökkälampputyyliseen sähköansaan (portaaliin) ja räjhätää vähän yliampuvasti palasiksi. Toimii erittäin hyvin koomisessa mielessä, että eeppisessä mielessä.

22. Doviculus - Brutal Legend

Tälläiseen todella "metalliseen" peliin sopii erittäin hyvin näin simppeli, mutta brutaali päätös pääroistolle. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Eddie lyö häneltä pään irti tapparalla ja huutaa samalla: "Decapitation!". Mutta hän huutaa sen rokkarityylisesti pidentäen. Simppeli idea, erinomainen toteutus.

21. Cyborg - Fahrenheit

Kaikessa yllättävyydessään aika onnistunut tapa. Lucasin tapauksessa hänen todellinen potentiaalinsa on hieman hämärän peitossa, mutta kunse sitten oikeasti pääsee esiin, hän tuhoaa kyborgin lähestulkoon ajatuksen voimalla. Se toimii oikein hyvin, vaikka siinä onkin hieman nopeasti ohi menevä ote.

20. Handsome Jack - Borderlands 2

Hyvin yksinkertainen tilanne jossa pelaaja voi suoraan vain ampua tämän koppavan kusipään. Se mikä tässä erityisesti toimii on se että Jack yrittää niin kovasti vielä puolustella itseään, pitää palopuhetta ja vaikka mitä, mistä tulee kokoajan epätoivoisempaa. Sitten vain nappi otsaan ja sillä sökö, puhumattakaan että jos pelaaja ei tee sitä, Lilith tekee.

19. Katherine Marlowe - Uncharted 3: Drake's Deception

Noita-akkamainen nainen yrittää viimeisinäkin hetkinään vedota sankariin, mutta kohtaa loppunsa. Erityisesti se miten epätoivoisesti Marlowe yrittää vedota Drakeen korostaa sitä miten heikko hän todella on ja miten sankarillinen Drake on kun yrittää vielä pelastaa tämän hahmon, siinä onnistumatta ja akka hukkuu hiekkaan.

18. Kagan - BloodRayne 2

Tyylikäs mestaus kaikessa hurmeisessa väkivaltaisuudessaan ja Raynen viimeiset palopuheet vain korostavat sitä miten hyvin tämä kaksintaistelu lopetus on toteutettu. Pari hienoa sivallusta ja viimeistely jossa vampyyrin pää leikataan irti. Ei mitään erityisen ylitseampuvaa mutta toimii kaikenkaikkiaan todella hienosti pelin hurmeiseen tyyliin sopivalla tavalla.

17. Scar - Lion King

Heitetään reunan yli, mutta ilman elokuvan tarpeetonta jatkoa sille. Ehkä juuri tästä syystä tämä tuntuu niin hyvin tehdyltä lopulta Scarille. Siinä ei ehkä ole mitään kovin erikoista, Simba heittää hänet alas Jylhäkallion huipulta, mutta se toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvin.

16. Colonel Ike Sloan - Far Cry 3: Blood Dragon

Melko simppeli loppu, mutta toteutettu juuri oikealla tavalla eeppisesti. Rex ikäänkuin lyö Sloania vatsaan ja vapauttaakin sitten kädestään energia-ammuksen ja mosauttaa hänestä palasen irti. Todella hieno sellainen kaksintaisteluvivahteinen loppuhuipennus kaksikon yhteenotolle.

15. Fate - Death & Taxes

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä kohtalo sopii Kohtalolle aika osuvasti ja on erittäin teeman mukainen. Tässä se erityinen yty tulee siitä kun pelaaja saa Kohtalon paperin pöydälleen ja vaikka hänen kuolemassaan ei olekaan mitään erityistä, niin se prosessi miten se tapahtuu toimii erittäin hyvin, kaikessa toimistomaisessa tavallisuudessaan.

14. Osmund Saddler - Resident Evil 4 Remake

Merkittävästi paranneltu versio aiemmasta jossa vähän lisää elementtejä pelkkään sinkoon. Pääasiassa kokonaisuus etenee hienosti ja kehittyy eeppiseksi askel askeleelta. Taistelun lopussa Leon ensin seivästää Saddlerin ja sitten käyttää sinkoa viimeistellääkseen hänet. Melko tavanomainen Resident Evil lopetus, mutta remake toteuttaa alkuperäisen todella onnistuneesti ja näyttävämmällä tavalla.

13. Zeus - God of War 3

Kratos pieksee isäpapan naaman aivan tohjoksi. Tapa jolla tämä on toteutettu toimii todella hyvin sillä pelaaja toteuttaa pieksennän jossa ruutuu muuttuu kokoajan verisemmäksi ja sillä perusteella Zeusin naamasta ei jää jäljelle yhtän mitään. Toimii todella hyvin koska pelaaja on niin osallinen tämän toteutukseen.

12. Frau Engel - Wolfenstein II: New Colossus

Tämän kanssa tuntuu että pääroisto pääsi aivan liian helpolla, vaikka kyllähän se on aika hienoa nähdä miten BJ lyö akkaa kirveellä naamaan. Tämän kuoleman kanssa ongelma on siinä, että siitä ei oteta tarpeeksi irti eikä sillä makustella yhtään, sillä Engel on todella rasittava hahmo ja kyllä hänen olisi voinut antaa kitua vähän pidempään. Mutta näyttävä loppu joka tapauksessa.

11. Ultima - Final Fantasy XVI

Juurikin sellainen loppuhuipennus, mitä näin eeppiseltä peliltä voi odottaakin ja pitkälti erittäin onnistunut loppu pelin pääroistolle joka kuollessaan tavallaan haihtuu ilmaan. Melko tyypillinen metodi tässä pelisarjassa ja siitä hieman puuttuu sellainen eeppisyys mitä tälläinen hahmo oikeasti ansaitsisi, mutta tilanteet tietyssä hiljaisuudessa on todella hyvä ote josta onnistutaan ottamaan paljon irti ja joka tavallaan toimii erittäin hyvin erittäin eeppisen lopputaistelun jälkeen jossa Ultiman neutraali tyyli toimii hyvin ja korostaa pelin loppufiilistä.

10. Bowser - Super Mario Bros.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan niin hyvä esimerkki tuleville taisteluille. Putoaa laavaan ja sille sökö. Erityisen hyvän tästä tekee se, että tämä on niitä ensimmäisiä videopelipääroistoja ja vaikka metodi on kaikessa klassisuudessaan useasti toistettu, niin ainakin se toimii todlela hyvin.

9. Grandmaster Meio - Strider

Meio Prime pomotaistelun jälkeen Meio putoaa maahan ilmakehän läpi korventuen, samalla kun Strider ratsastaa hänellä. Taistelu itsessään päätyy lähinnä kuin seinään, mutta tämä lopputekstien alkaessa ja aikana tapahtuva laskeutuminen on erittäin hieno tapa korostaa tilanteen eeppisyyttä.

8. Sauron - Lord of the Rings: Third Age

Yhdistettynä elokuvapätkään toimii pelin lopputaistelu erittäin hyvin. Sanotaan että se on mennyt todella yli huomioiden millainen kokonaisuus elokuvassa on, mutta se toimii silti yllättävän hyvin. Lopetuksen kanssa peli ei ota läheskään tarpeeksi irti hahmoistaan, vaan tuntuu jäävän kesken. Mutta siitäkin huolimatta täytyy sanoa että tämä eräänlainen vaihtoehtoinen versio loppuhuipennuksesta toimii erinomaisesti.

7. Shredder - Teenage Mutant Ninja Turtles

Oman kokonaisuutensa Silppuri ja ehkä se oma suosikkini. Kyllähän tilanne on että hahmo ei kuole, mutta pelin asetelmassa kokonaisuus on aseteltu siten, että sen voi tulkita kuolemaksi. Silppuri putoaa katolta samalla kun kamera tavallaan "kippaa" ja seuraa hahmoa, mikä tekee tästä merkittävästi tyylikkäämmän tavan lähteä.

6. Dr. Nefarious - Ratchet & Clank: Crack in Time

Tekee paluun myöhemmin mutta tämän pelin lopussa hänet voisi tulkita tuhoutuneeksikin. Tilanne on vedetty lähestulkoon täysin lekkeriksi, mikä on erittäin hyvä ratkaisu ja toimii todella hyvin pelin yleisessä hengessä erittäin hyvin. Nefarious alkaa ottamansa tällin jälkeen toimia ihan miten sattuu kunnes kupsahtaa lopullisesti. Todella hauska kohtaus ja toimii erittäin hyvin. Tosin hahmo tekee paluun myöhemmin sarjassa.

5. Lord Gabriel - Victor Vran

Yhden hieman muuttuvan still kuvan kanssa on osattu tehdä erittäin hieno versio siitä, miten tämä vampyyri kuolee. Gabriel kaatuu taaksepäin, samalla kokoajan hajoten, kunnes jäljellä ei ole tuhkaa enempää. Varsin klassinen tapa pääroiston kuolemaan ja vaikka ei olekaan liikkuvaa kuvaa, niin sama vaikutelma tulee siitä huolimatta ja tälläkin tavalla se on osattu tehdä aika näyttäväksi. Lisäksi tässä on sellainen tietty klassinen vampyyrimainen tuhoutuminen mukana, mikä tekee tästä entistä paremman.

4. General Shepherd - Call of Duty: Mordern Warfare 2

Erittäin tyylikäs veitsenheitto ja todella mielekkäästi tehty näyttävä osuma. Koko taistelu on erittäin onnistunut kokonaisuus ja tapa jolla pelaaja ensin vetää veitsen irti omasta kehostaan, samalla kun Price ja Shepherd tappelevat sivumalla, on todella hyvä. Mutta se mikä todella tekee tästä niin hyvän on se pyöräytysliike minkä Soap tekee juuri ennen veitsenheittoa, joka osuu Shepherdiä suoraan silmään.

3. William Birkin - Resident Evil 2 Remake

Vaikka peli ei isommin onnistunut tarinaa kertomaan, niin pääroiston tuhon se toteuttaa erittäin onnistuneesti. Täysin ylimutatoitunut Birkin yrittää vielä viimeisillä voimillaan syödä koko junan jossa Leon, Claire ja Sherry ovat. Leon/Claire onnistuu kuitenkin vahingoittamaan häntä tarpeeksi jotta Birkin putoaa kyydistä ja koko kompleksin tuhoutuminen korventaa samalla myös hänet lopullisesti, mikä on enemmän kuin onnistunut tapa viedä tämä peli päätökseen ja pitää huoli ettei Birkinistä jää mitään jäljelle.

2. Hades - Hades

Zagreus kuolee pelissä yhtenään ja palaa aina alkuun joten kaikessa runollisuudessaan, hänen isänsä Hades kuolee joka kerta pitkälti samalla tavalla ja palaa oletettavasti aina samalla tavalla alkuun, mikä luo kokonaisuuteen erittäin hienon runollisen kierteen joka toistaa samaa kaavaa niin kauan kuin pelaaja jaksaa käydä peliä läpi uudestaan ja uudestaan.

1. Dracula - Castlevania: Symphony of the Night

Dracula on kuollut pelisarjan aikana vaikka kuinka monta kertaa ja tietyssä pisteessä alkavat kaikki kuolemat tuntua todella samanlaisilta ilman kunnollisia eroja. Sitten on niitä jokusia poikkeuksia ja SotN on yksi niistä sillä siinä kuoleva Dracula tekee viimeisen sovinnon poikansa kanssa, kunnes sitten tuhoutuu, aika tavanomaisella tavalla, linnansa kanssa. Se mikä tässä toimii astetta paremmin, on se, miten inhimillinen hahmo tästä aika legendaarisesta pääroistosta saadaan tämän viimeisen hetken kautta.