perjantai, 21. syyskuu 2018

Pelit joiden aloittamisessa alusta on iso kynnys

Jotkut pelit ovat sellaisia että ne pelaa helposti läpi montakin kertaa. Joissakin tapauksissa se johtuu siitä että ne voi pelata läpi monella tavalla ja joskus siitä, että tarjoavat vain niin hyvän kokonaisuuden että siitä nauttii merkittävästi. Syitä on monia, mutta joidenkin pelien aloittaminen alusta vaatii vähän enemmän.

 

 

 

Kaikilla on varmaan niitä pelejä joita on tullut pelattua uudestaan ja uudestaan. Itse en kovin äkkiä osaa sanoa että kuinka monta kertaa olen läpäissyt Spyro: Year of the Dragonin (Reignited trilogiaa odotellessa), Resident Evil 4:n tai Wolf Among Usin. Joissakin peleissä vain on jotakin sellaista että niiden pariin jaksaa palata uudestaan ja uudestaan vaikka ne eivät toisi mukanaan oikeastaan mitään uutta.

Monet pelit, jotka yleensä ovat suhteellisen suoraviivaisia, eivätkä laajoja avoimen maailman seikkailu miljoonine keräiltävine esineineen, ovat niitä jotka on suhteellisen helppo aloittaa alusta kerran toisensa jälkeen.

Sitten on niitä pelejä joita olisi hauska pelata uudestaan, mutta syystä tai toisesta se ei vain ole kovin houkutteleva ajatus. Suuri syy on siinä että aikuisena aikaa on paljon rajallisemmin ja aniharvoin aikaa on niin paljon että voi uhrata kymmeniä tunteja johonkin peliin (suhteellisen lyhyessä ajassa). Itselläni lomien aikaan sitä kuuluisaa aikaa ja pelasin pari peliä New Game plussalla. Monien pelien tapauksessa se tekemisen määrä mitä olisi luvassa työntää pois, sillä sitä kaikkea ei viitsisi aloittaa alusta. Nyt on tarkoitus nostaa esiin pelejä jotka todellakin voisi aloittaa uudestaan alusta, jos olisi paljon ylimääräistä aikaa.

Sanottakoon vielä että eihän kaikissa peleissä ole pakko tehdä kaikkea sivutekemistä ja muuta sellaista, mutta itse olen sen verran perfektionistinen että monissa tapauksissa ne on "pakko tehdä."

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Kingdom Hearts

- Sarjan ensimmäinen peli on niitä joiden kanssa kynnys ei ole ihan niin iso, mutta tämä on niitä pelejä jossa on jumalattomasti tekemistä, varsinkin jos mielii lopuksi hankkia Ultimate Weaponin.

 

Assassin's Creed: Syndicate 

- Teema ja tyyli vetävät kyllä puoleensa, mutta se määrä mitä tässä pelissä joutuu tekemään lannistaa kyllä nopeasti tunnemaa.

 

Final Fantasy X

- Tämä on hyvä esimerkki siitä, milloin lisätekemisen kanssa on menty aivan liian pitkälle. Viimeistään siinä vaiheessa kun pitäisi hankkia parhaat aseet, tästä pelistä tulee erityisen rasittava.

 

Darksiders II

- Laaja peli ja valtavasti sivutehtäviä. Tämä on todellakin niitä tapauksia jotka pelaa mielellään sen kerran, mutta joka on hankala aloittaa alusta. NG+ vähän kannustaa.

 

Overlord

- Paljon tekemistä ja kehittämistä mikä ei innosta aivan äkkiä aloittamaan matkaa nollasta.

 




24. Darksiders

Sarjan ensimmäinen peli on loisto tapaus mutta se ei varsinaisesti vähennä sitä tosiseikkaa että tämä on niitä pelejä jossa on aika paljon kehitettävää ja avattavaa. Kun sen kaiken on kerran tehnyt niin kovin mielellään ei aloita aivan alusta. Darksiders II sentään pitää sisällään New Game plussan, mutta tämä ei, jolloin ei ole mitään varsinaista koukkua joka kannustaisi aloittamaan uudestaan.


23. Godfather

Tämä on niitä tapauksia jotka pelaisi miellään uudestaankin läpi, sillä kokonaisuutena kyseessä on erittäin hyvä peli. Se missä ne ongelmat tulevat vastaan, on siinä tekemisen määrässä. Noustakseen huipulle, pitää kaikki yritykset vallata ja se on valtava urakka. Tähän päälle vielä kaikki pää- ja sivutehtävät ja hankittavat aseet. Kummisetä vaatii paljon aikaa ja vaikka peli onkin todella nautinnollinen, niin ei sen aloittaminen alusta ole helppoa.


22. Crash Bandicoot: Warped

Crash ei ole mitenkään pitkä peli, kun vertaa moniin muihin tällä listalla ja itse uskoisin pystyväni pelaamaan sen läpi päivässä. Mutta Crash on samalla niin nautinnollinen peli että täytyyhän siinä pyrkiä tekemään sitten kaikki ja se on sitten todella iso homma. Peli ei ole läpäisemisen kannalta ylivoimaisen vaikea, mutta haasteiden kautta, se on todellakin haastava.


21. Batman: Arkham City

Toinen Arkham sarjan peli saattaa hyvinkin olla sarjan paras. Se on todella nautinnollinen pelata ja New Game + vetää oitis toiselle kierrokselle. Tämän jälkeen tosin, yksi asia tässä pelissä työntää oitis pois, nimittäin Arvuuttajan pokaalit. Näiden suorittaminen ei ole hauskaa, vaan helposti kokopelin rasittavin projekti. Sivutehtävissä on myös muutamia jotka eivät varsinaisesti nappaa mutta valtaosa pelistä on todella hyvää tavaraa ja varsinkin toiminta vetää puoleensa merkittävästi.


20. Victor Vran

Tämän voi pelata läpi monella tavalla, sillä asevalikoimia ja hahmoluokkia on useita. Peli pysyy siis tuoreena ja tarjoaa paljon. Mutta tämä ei ole lyhyt peli, vaan kiitettävän pitkä. Tekemistä on paljon ja peli on sillä tavalla haastava että sitä ei niin vain juosta läpi. Victor Vran tarjoaa haastavan kokonaisuuden ja paljon lisätekemistä ja avattavaa. Tämä kaikki kannustaa siihen, että jo läpäistyssä pelissä vain pyrkii hankkimaan parempia varusteita kuin aloittamaan uutta peli tyhjästä.


19. Scarface: World is Yours

Arpinaama elokuvan tarina jatkuu. Kuten monet kaltaisensa pelit, Scarface on jatkuvaa rahan ja vallan keräämistä ja näin laajassa pelissä kaiken tekeminen syö paljon aikaa. Tämä on suurin syy miksi tämä peli on todella vaikea aloittaa alusta. Vaikka tarina tavallaan vetäisikin puoleensa, niin koko imperiumin uudelleenpystytys on erittäin työläs projekti joka vaatii niin paljon aikaa että se ei ole järin houkuttele ajatus.


18. Sly 2: Konnakopla

Toinen Sly peli on erittäin hyvä tapaus ja tässä kohtaa pelisarja saavutti sen oikean suunnan jota kolmonen sitten enää vain paranteli. Vaikka tämä on sellainen peli jossa on paljon erityisen hyviä tehtäviä jotka miellään pelaa uudestaan, pomotaisteluita unohtamatta, niin mukana on myös paljon rasittaviakin pätkiä jotka eivät juuri innosta aloittamaan alusta. Kaikki vihjepullojen ja aarteiden etsiminen ja kaikkien varusteiden avaaminen jne, se on kaikki tavallaan todella hauskaa, mutta kun mieleen muistuu kuinka paljon aikaa se kaikki veikään. Niin kyllä tämän pelin aloittaminen on tavallaan aika vaikeaa, mutta kun kynnyksen saa ylitettyä, niin pelistä ei voi kuin nauttia.


17. Devil May Cry 3

Sarjan paras osa on monella tavalla erittäin nautinnollinen pelata läpi useita kertoja erilaisia aseita käyttäen ja niitä kehittäen. Mutta tietyn pisteen jälkeen tästä tulee hyvin vaikeaa, sillä kun kaikki on tappiin asti kehitettyä, niin nollaan ei juuri tee mieli palata. Hahmonkehitys on asia erikseen, mutta pelin alusta aloittaminen ei ole houkuttelevaa kun pelattavissa on huippuunsa kehitetty Dante parhailla aseilla ja taidoilla. Niiden kanssa pelin pelaaminen uudestaan alusta ei ole yhtään niin mahdoton ajatus. Mutta kyseessä ei ole helppo peli ja siksi alusta aloittaminen ei ole se houkuttelevin ajatus. Jos kynnyksen pystyy ylittämään, niin tästä saa aika paljon irti.


16. Dragon's Dogma

Tämä on monella tavalla kaksijakoinen valinta, sillä tavallaan tämä peli on todella helppo aloittaa alusta, koska New Game plussan voi aloittaa uudestaan ja uudestaan. Sitä kautta peli on yllättävän helppo. Mutta se tekemisen ja ravaamisen määrä mitä joutuu tekemään on valtava. Tässä pelissä on paljon sellaisia asioita joita ei ensimmäisellä pelikerralla välttämättä käsitä ja sitten paljon sellaista jonka todella helposti missaa. Kun pelin sitten on kerran saanut loppuun asti ja hyvillä lopputuloksilla, niin uudelleen alusta aloittaminen on vaikeaa, vaikka sitä kautta hahmonkehitys olisikin suhteellisen helppoa.


15. Kingdom Hearts II

Tämä valinta on siinä mielessä todella hankala, että Kingdom Hearts II on todella nautinnollinen peli. Sen pelaa mielellään läpi ja valtava määrä tekemistä pitää mielen virkeänä pitkään. Mutta sitten päästään siihen loputtomalta tuntumaan farmaamiseen ja kehittämiseen. Jos mielii nujertaa Lingering Willin tai kehittää kaikki Soran muodot loppuun asti, niin pelaaminen ei hetkessä lopu. Niin ja onhan läsnä vielä kaikki sivutekeminen ja Ultimate Weaponin valmistaminen. Kaikki tämä vaatii tuhottomasti aikaa. Vaikka pääpeli onkin todella hyvä ja sen pelaa mielellään uudestaan, niin kaikki sivutekeminen ei siihen juuri kannusta.


14. Assassin's Creed IV: Black Flag

Kaikista AC peleistä Musta Lippu on helposti se joka tuntuu kaikkein laajimmalta ja kun keräiltävää ja rakennettavaa on näin paljon niin sitä kaikkea ei mielellään aloita aivan alusta. Tähän kun lisätään vielä se että valtaosa tarinatehtävistä toistaa samaa rasittavaa kaavaa, niin tämän pelin aloittaminen uudelleen alusta on aika paljon vaadittu.


13. Kingdom Hearts: Birth By Sleep

Kingdom Heartsin tavoin tämä on todella hyvä kokonaisuus ja täynnä tekemistä. Mutta tässä tapauksessa se tekeminen on jaettu kolmeen hahmoon = Kolmeen tarinaan. Tämän pelin läpäiseminen kolmella hahmolla alusta loppuun on todella iso homma ja sen aloittaminen kokonaaan alusta on erittäin työlästä, sillä parhaiden varusteiden ja taitojen hankkiminen vaatii paljon farmaamista. Tämän kaiken voi kertoa kolmella.


12. Dragon Age: Origins

Lohikäärmeaika on loistava peli mutta sen aloittaminen on oma asiansa. Tämä on laaja peli täynnä tekemistä ja vaatii helposti lähemmäs 100 tuntia jos mielii tehdä kaiken ja pärjätä viimeisessä haasteessa. Tarinallisesti peli on ensiluokkainen ja monet hahmot on tehty erittäin hyvin. Mutta se tekemisen määrä tekee alusta aloittamisesta hyvin vaikeaa, varsinkin kun on kerran saanut hahmonsa siihen kuntoon että mikään ei ole enää este.


11. Star Wars: Knights of the Old Republic

Tarinallisesti tämä on huipputasoa. Pelattavuudessa, ei oikeastaan. Tämän pelin tapauksessa ongelmallista ei ole pituus tai nautinnollisuus vaan se, että toiminta ei ole sieltä parhaasta päästä. Tämän pelin tapauksessa päädytään juurikin siihen tilanteeseen että kaikkea sitä puuduttavaa tahkoamista ei vain viitsi aloittaa alusta. Tässä pelissä on nimittäin todella paljon tekemistä ja D&D tyylisellä toiminnalla, se ei ole kovin hauskaa.


10. Divinity II: Ego Draconis

Tämä on laaja peli jossa on valtavasti tekemistä ja avattaa. Tämä on lisäksi varsin vaikea peli mikä pakottaa kehittämään hahmoa ja estää suoran ryntäilyn. Divinity II vaatii aikaa ja kaikkien sivutehtävien tekeminen vielä enemmän aikaa. Tämä on hyvä esimerkki laajoista peleistä joissa kokonaisuus on hyvä, mutta se on myös niin pitkä ja vaativa prosessi että sitä ei todellakaan aloita alusta kovin äkkiä.


9. Red Dead Redemption

Tämä ei ole varsinaisesti pitkä ja laaj peli kuin monet muut, mutta se kaikki sivutekeminen on suuri syy miksi se tuntuu niin pitkältä. Kaikkien aseiden hankkiminen, tehtävien ja sivuaktiviteettien tekeminen ja Legend of the West asun hankkiminen kysyvät omistautumista. Kun jatko-osa on jo lähellä, niin tämän pariin tuskin tulee palattua pitkään aikaan.


8. Middle-Earth: Shadow of War

Sodan varjo on laaja peli, siis todella laaja peli. Tekemistä on valtavasti ja ylipäälliköiden nujertaminen ja oman armeijan voimistaminen vaativat paljon aikaa. Myös kaiken sivutekemisen ja löydettävien esineiden hankkiminen vaatii paljon. Shadow of War on loistava peli, mutta ei sitä kovin äkkiä aloita alusta, kun kaiken tekeminen vaatii helposti sen 70 tuntia. Varsinkin kun kaikki DLC on mukana.


7. Batman: Arkham Knight

Erittäin laaja peli jossa paljon tekemistä. Pommien purkamista, tarkastuspisteiden tuhoamista ja lista sen kun jatkuu. Siinä samalla mukana on satoja Arvuuttajan haasteita. Tarinallisesti peli on muun sarjan tavoin ensiluokkaista mutta se kaikki lisätekeminen tämän pelin tapauksessa, varsin laajassa ja yksityiskohtaisessa kaupungissa vaatii niin paljon aikaa ja pikkutarkkaa omistautumista, että New Game plussan jälkeen tämän pariin ei todellakaan palaa mitenkään helposti.


6. Final Fantasy VII

Ei taida 100 tuntia riittää jos haluaa tehdä aivan kaiken. Erittäin hyvä pelihän tämä on ja monta kertaa on tullut pelattua, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa että jos haluaa tehdä aivan kaiken niin tähän saa investoida todella paljon aikaa. Hahmoja on monta, materioita paljon, tekemistä paljon, FF tapaan peli on erittäin laaja ja rikas. Kun sen on kerran suorittanut kaikkine haasteineen, niin kovin äkkiä sitä ei aloita alusta, vaikka se todella mielekäs onkin.


5. Final Fantasy VIII

Yksi iso asia on syy miksi tämä on FF7 peliä vaikeampi aloittaa alusta, nimittäin Draw. Tämä on niitä pelejä joiden tarina on erinomainen ja tekemistä on todella paljon. Mutta mukana on monta todella rasittavaa tehtävää jotka eivät äkkiä kannusta aloittamaan alusta. Sanoisin että tähän pääsee aika nopeasti sisään, mutta aloittaminen on se vaikea osa koska mukana on niin paljon todella kiinnostaa tekemistä ja paljon sellaisia esineitä jotka on helppo missata.


4. Dragon Age: Inquisition

Valtava peli jossa paljon tekemistä. Todella suuri syy miksi tämä on niin vaikea aloittaa alusta, johtuu siitä että kentissä on niitä tiettyjä asioita jotka toistuvat. Hirviörepeämiä joutuu alituiseen sulkemaan ja laajoihin maailmoihin mahtuu niitä paljon. Tähän päälle kaikki sivutehtävät, niin tämän peli aloittaminen alusta on hyvin vaikeaa. Vaikka tarina on loistava ja samoin monet tarinan hahmot, niin kaikki tekeminen, löytäminen ja rakentelu ja parantelu vaatii järkyttäviä määriä aikaa. Siihen päälle kaikki pää- ja sivutehtävät. Taas lähennellään sitä 100 tuntia.


3. Spyro: Year of the Dragon

Reignited trilogian tulo on sytyttämässä uuden kiinnostuksen kipinän tätä klassikkoa kohtaan, mutta kyllähän tässä on tietty kynnys aloittaa alusta. Osa syy on siinä että olen pelannut tämän aika monta kertaa läpi. Tiedän jipot ja jutut ja se on osa syy miksi tämä on niin vaikeaa aloittaa. Spyro 3 on sellainen peli jossa pitää palata ajoittain taaksepäin, eli kaikkea ei voi heti tehdä. Sen lisäksi kentät ovat täynnä salapaikkoja, taitopisteitä ja keräiltäviä esineitä joiden takia tämän pelin täydellinen läpäiseminen vie helposti todella paljon aikaa. Vaikka kyseessä onkin PS aikakauden paras peli, niin aloittaminen vaatii paljon.


2. Castlevania: Symphony of the Night

Sarjansa paras peli ja todellinen mestariteos. Valtava peli jossa paljon löydettävää, nujerrettavaa ja kehitettävää. Tämä on sellainen peli jonka koon ymmärtää vasta siinä vaiheessa kun Dracula on enää jäljellä. Tämä peli pitää sisällään todella paljon ja kun uudelleen alusta aloittaminen palauttaa Alucardin nollaan, niin siitä ylöspäin on pitkä matka ja kun kaikkien familiarien ynnä muiden kehittämiseen ja parhaiden aseiden hankkimiseen on käyttänyt lukuisia tunteja, niin sitä kaikkea ei kovin mielellään aloita alusta, vaikka saisikin palata kaikki erinomaiset pomotaistelut uudelleen.


1. Witcher 3: Wild Hunt

PS4 paras peli ja yksi kaikkien aikojen parhaita pelejä. Itse olen läpäissyt tämän useamman kerran ja voin sanoa että lähivuosina en pelaa läpi uudestaan. Suurena syynä tähän on se, että kun tämän on NG+:lla läpäissyt, niin silloin saanut lähemmäs kaiken parhaan tavaran. Mikäli vielä suorittaa aivan kaiken mitä pelillä on tarjota, niin ei 100 tuntia riitä. Tarina on ensiluokkainen ja kokonaisuus on alusta loppuun asti täynnä tekemistä josta todellakin nauttii. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa että laajuus on se syy miksi tämä peli on niin vaikeaa aloittaa alusta. Tähän joutuu upottamaan paljon aikaa ja kun itse olen pelin pari kertaa läpäissyt, niin alusta asti aloittaminen ei ole mitenkään houkuttele ajatus, kun tietää, miten paljon aikaa kaikkien parhaiden aseiden ja varusteiden hankkiminen todella tulee vaatimaan.

lauantai, 15. syyskuu 2018

Tyylikkäimmät Pelihahmot

Vaatetus on iso osa pelihahmoa, oli kyseessä sitten vaihtuva tai pysyvä vaatetus. Asu on iso osa sitä millainen pelihahmosta tulee, varsinkin vanhemmissa peleissä joissa graafinen ulkoasu ei ollut vielä huipussaan.

 

 

 

Asusteita on monenlaisia mutta jotkut erottuvat selvästi enemmän kuin toiset. Oli sitten kyseessä hyvä tai paha hahmo niin ulkoinen olemus on iso osa kokonaisuutta ja tapa jolla he pukeutuvat on helposti se näkyvin osa. Joissakin hahmoissa piirteet ja luonne vaikuttavat paljon ja kaikessa tässä asukokonaisuus jää helposti sivuu, etenkin silloin jos pelaaja voi vaikuttaa asuun itse. Mutta nyt on tarkoitus nostaa ne parhaat asut esille.

Yksi per pelihahmo

Sanotaan vielä että vaikka nostakin yleensä yhtä asua esille, kun hahmolle on useita asuja, niin ideana silti nostaa esiin hahmo joka on kaikkein tyylikkäin, oli asu mikä hyvänsä.

 

KUNNIAMAININTOJA


Shredder - Teenage Mutant Ninja Turtles II: Battle Nexus

- 2003 TMNT animaation tyylikäs haarniska on hienosti kääntynyt videopeliin. Silppuri ei ole koskaan ollut näin upea.

 

Vincent Valentine - Dirge og Cerberus: Final Fantasy VII

- Vincentin synkkä tyyli tulee erinomaisesti esiin. Repaleinen viitta ja muutenkin särmikäs tyyli on omiaan tälle hahmolle.

 

Hunter - Destiny

- Metsästäjä on oma valintani tästä pelistä sillä hupullinen viittatyyli on erittäin hieno.

 

Skullface - Metal Gear Solid V: Phantom Pain

- Ehkä se hienoin MGS pahis. Kokomusta asukokonaisuus lierihatulla.

 




24. Xemnas - Kingdom Hearts II

Musta kaapu on organisaation merkki, mutta yksi osuus nostaa Xemnasin oitis muiden ohi, nimittäin viimeisen taistelun viimeinen vaihe jossa hänellä on mustavalkoinen asu. Se jos mikä on todella upea silaus.


23. Artorias - Dark Souls

Wolf Knight armor on sinisellä värisävytteellää yllättävän hieno. Artoriasin tyylissä oman vaikutteensa tuo se lankeemus ja se repalaisuus. Kokonaisuutena tämä asu toimii todella hienosti perustana. Vaikka itse en pidäkään kokonaista susiritarin settiä niin kyllä se on siitä huolimatta yksi hienoimpia puhtaita kokonaisuuksia koska siinä on todellakin sitä jotakin omaa.


22. Twisted Fate - League of Legends

Legendojen liigassa on vaikka kuinka monta erittäin hienoa asukokonaisuutta. Itse pitäydyn perustyylissä ja kaikista näistä tyyleistä Twisted Faten länkkärityylinen pukeutuminen uppoaa kaikkein parhaiten. Siinä on mukana se uhkapelurielementtikin mutta ilman sitäkin tämä olisi erinomainen. Todella siisti ja särmikäs pukeutuminen ilman mitään ylimenevää koristelua.


21. Witch-King - Middle-Earth: Shadow of War

Noitakuningas on yksi omia suosikkejani Keskimaatarinoissa. Kyllähän kirjoissa on monia erinomaisia hahmoja aina Ancalagon Mustasta alkaen joita ei ole juuri näkynyt, mutta Noitakuningas on yksi niitä hahmoja joka on saanut monta hyvää versiota. Sanotaan että eniten tässä versiossa nyppii tuo aseistus, se kun ei juuri erotu edukseen eikä muutenkaan toimi. Mutta asukokonaisuus on juurikin sellainen mitä nazgulilta odottaa. Aavemainen musta kaapu jonka alla pimeys. Kruunu korostaa tietenkin sitä, mitä hän oli ennen.


20. Golbez - Final Fantasy IV

Yksi hienoimpia FF roistoja. Upea haarniska ja kypärä sarvineen. Koristuskuviot vain parantavat kokonaisuutta joka on jo valmiiksi erinomainen. Tämä on juurikin sellainen haarniska joka kuuluu mustille ritareille.


19. Tony Montana - Scarface: The World is Yours

Arpinaaman pukeutuminen on siisti ja Miamin aurinkoon sopiva. Vaikka klassinen sininen puku onkin omiaan tämän hahmon tyyliin niin se minkä itse nostan esiin on valkoinen puku punaisella kauluspaidalla. Se on jotenkin omaan silmään hienompi mutta kyllä Tony Montana on sinisessä eniten sellainen, millainen Arpinaama oikeasti on.


18. Warden - Dragon Age: Origins

Blood Dragon haarniska on ehkä se oma suosikkini mutta kyllä Silver Warden on myös aika lähellä. Tässä pelissä on monta sellaista haarniskaa jotka olisi voitu tehdä aika paljon hienommiksikin, mutta kaikki DLC mukaanlukien, niitä vaihtoehtoja on aika paljon ja mukana monta todella hienoa. Dragon Age pelien kohdalla Inquistionin Inkvisiittori on myös todella hieno, mutta tämä tuli ensin joten valitsin nyt sen.


17. Sora - Kingdom Hearts II

Jatko-osa todellakin osasi korottaa panoksia. Musta tyyli on ennenkaikkea todella särmikäs ja se on todellakin tapa saada Soran ulkoasu näyttämään oitis hienommalta. Kaikista Kingdom Hearts variaatioista tämä on ehdottomasti se oma suosikkini. Vaatetuksella Sora on vähän niin ja näin, mutta kyllä siitä mustalla värillä tuli yllättävän hieno. Musta väri tekee omalla tavallaan muista väreistä enemmän erottuvia, kuten Final Formin valkosävytteinen.


16. Ryu Hayabusa - Ninja Gaiden Sigma 2

Ninjoista Ryu on upein. Hänen musta tyylinsä ilman mitään ylimääräistä toimii erittäin hyvin ja mukaan kun heittää miekan tai pari niin se on se viimeinen silaus. Huivi tuo hieman viittamaista tyyliä, mutta kyllä tämä taktinen ja käytännöllinen pukeutumistyyli on se miksi ninjan ulkoinen olemus on niin hieno.


15. Bigby Wolf - Wolf Among Us

Iso Paha susi ihmismuodossa on hyvin tavallinen mutta syystä tai toisesta itse tykkään todella paljon. Syynä tähän on se että asustuksessa on läsnä se tietty välinpitämättömyys, mutta samalla se tietty virallisuus. Kravatti ei ole ihan loppuun asti vedetty ja kauluspaidan hihat kääritty, kuin tosimiehellä. Tämä tyylikkyys luo sellaisen hyvin normaalin asenteen mikä todellakin kätkee sen mitä sieltä alta sitten löytyy.


14. Talion - Middle-Earth: Shadow of Mordor

Talion on kuin Aragorn mutta Viggo Mortensenin sijaan hahmosta vastaa Troy Baker ja täytyy sanoa että tämä on suurin syy miksi Talion on niin upea hahmo. Asuja hahmolle on useita ja kaikissa on omaan tapaansa omat vahvuutensa. Dark Ranger ja Captain of the Watch molemmat ovat vahvoja kandidaatteja mutta kyllä se perusversio on jostakin syystä se kaikkein toimivin, koska sitä kautta Talion erottuu monista muista kaltaisistaan hahmoista. Mutta oli asu mikä tahansa niin kyllä Talion on todella tyylikäs.


13. Jacob Frye - Assassin's Creed: Syndicate

Itse pidän todella 1800-luvun tyylistä Lontoossa. Pitkä ja hienoväritteinen takki ja silinterihattu. Todella steampunk henkinen tyyli. Se uppoaa todella hyvin. Väreistä voi olla montaa mieltä ja jokaisella on oma suosikkinsa. Vaikka yleensä valitsisin mustan niin täytyy sanoa että valkea/harmaa on tässä tapauksessa jotenkin hienompi.


12. Punisher - Punisher

Tuomarilla on yksi asia mikä todellakin nostaa esille ja se on pääkallo. Ilman sitä kyseessä oli normaali pitkä musta nahkatakki ja tietty taisteluvarustus. Mutta pääkallon kanssa kokonaisuus on oitis sellainen josta eräs tietty rankaisija tulee heti mieleen. Erityisen hyvä esimerkki siitä miten hyvin pienillä yksityiskohdilla voidaan saada aikaiseksi ikuinen mielikuva.


11. Alucard - Castlevania: Symphony of the Night

Oli sitten kyseessä Alucard tai hänen isänsä Dracula niin nämä kaksi ovat pelisarjan hienoimmat hahmot. Kummankin pukeutumisessa on paljon samaa. Dracula on ehkä enemmän punasävytteinen eikä välttämättä toimisikaan muissa väreissä. Alucard sen sijaan näyttää hienolta vaikka viitan väri vähän välillä vaihtuisikin. Tästä syystä Alucard on kyllä se tyylikkäämpi sillä hän ei ole pelkästään yhden asun kanssa upea näky.


10. Batman - Batman: Arkham Knight

Kyllähän se Lepakkomiehen asu on aika pirun upea. Siihen on olemassa syy miksi Batman on yksi parhaita sarjakuvahahmoja koskaan ja tyyli on yksi osa sitä. Musta värimaailma, viitta ja lepakonkorvat luovat juurikin sellaisen upean tyylikkyyden joka näyttää pirun hyvältä siluetissa. Oli asun variaatio mikä hyvänsä niin se on upea, mutta kyllä Arkham Knightissa oleva paranneltu versio on se hienoin. Siinä yhdistyy se klassinen tyyli ja moderni käytännöllisyys.


9. Leon Kennedy - Resident Evil 4

RE4:ssa Leon esiintyy niin takin kanssa kuin ilmankin ja kumpikin näyttää hienolta. RE6:ssa mukaan tulee vähän lisää asusteita mutta iso juttu Leonissa on se takki sillä se näyttää todella hienolta. Mutta myös olemus ilman takkia on todella hieno. Siinä on sitä tietty käytännöllisyyttä mutta myös omanlaista selviytyjävarustustaan. Leon on todellakin sellainen hahmo joka näyttää hyvältä oli hänellä millainen varustus hyvänsä.


8. Nathan Drake - Uncharted 4: Thief's End

Yksi kovimpia ja hauskimpia toimintaseikkailupelien päähenkilöitä. Nate pukeutuu tilanteen mukaan mutta oli asu mikä hyvänsä niin se näyttää hyvältä ja siinä on aina läsnä se käytännöllisyys. Rapatessa roiskuu ja mitä pidemmälle seikkailussa mennään sitä kovemmille Nate joutuu. Oma suosikkini on ehdottomasti Thief's Endin sininen paita, vaikka valkoinenkin on hieno. Oman osansa kokonaisuuteen tuovat sivukotelot aseille.


7. Van Helsing - Van Helsing

Tämä oli niinkin hieno aikoinaan että oma tyylini perustuihin tähän hahmoon. Pitkä musta nahkatakki ja musta lierihattu. Tiettyä western tyyliä mutta samalla myös omanlaistaan steampunk tyylisyyttä. Tavallaan tässä hahmossa on mukana kahden loistavan tyyliin puolia. Samalla aikaa kokonaisuus on suhteellisen koruton, mutta tämä hahmo on kaikin tavoin erityisen hieno.


6. John Marston - Red Dead Redemption

Legend of the West asu on ehdottomasti se oma valintani sillä siinä on kaikki parhaat puolet mitä länkkäriasussa voi olla. John Marstonin vaatekaappiin mahtuu kuitenkin aika paljon muutakin mutta oli tyyli millainen tahansa, pitkällä takilla tai hihat käärittyinä tai vaikka puku päällä, niin Marston on juurikin sellainen millainen on tyylikäs lännen mies ja vielä kova kuin kivi.


5. Albert Wesker - Resident Evil 5

Toinen hahmo jonka ulkoisen olemuksen yhteen aikaan omaksuin. RE5:ssa Weskerin tyyli on huipussaan sillä pitkä musta takki ja muutenkin musta asukokonaisuus on erittäin upea. Aurinkolasit ovat kuin se viimeinen silaus. Mutta ilman takkiakin Wesker näyttää erittäin upealta sillä mukana on kokoajan se tietty elegenattisuus joka yhdistyy virheettömästi särmikkyyteen ja tyylikkyyteen. Wesker on todellakin yksi niitä hahmoja joka on peli peliltä alkanut näyttää hienommalta.


4. Squall Leonhart - Final Fantasy VIII

FF päähenkilöistä Squall on ehdottomasti se tyylikkäin. Musta takki jossa valkoinen turkiskaulus on uskomattoman hieno ja muutenkin asukokonaisuudessa on sitä tiettyä kovan jätkän tyyliä nahkavarsisaappaiden ja vöiden ansiosta. Kingdom Hearts pelit ovat tuoneet hänelle uudenlaisia vaatteita mutta klassinen tyyli on edelleen se paras. Riippumatta siitä millainen hänen asunsa on, Squall on erittäin hyvä hahmo ja näyttää aina todella tyylikkäältä, vaikka ei varsinaisesti räväytäkään asusteillaan.


3. Sephiroth - Final Fantasy VII

Sephiroth pitää aina samaa asua ja näyttää aina upealta. Suurin syy miksi hän ei ykköseksi yltänyt käy pian selville, mutta se tyyli mikä Sephirothilla on, on nimenomaan sellainen, millainen tekee pahiksesta ikimuistoisen. Final Fantasyssa se on varsin korutan mutta silti upea. Kingdom Heartsissa se on hienompi ja pakko sanoa että kun sen näki siinä pelissä ensimmäistä kertaa, se näytti hienommalta kuin mikään asu koskaan. Se on erityisen hyvä esimerkki siitä millainen on takki joka näyttää viitalta ja viitta joka muistuttaa takkia. Yksi upeimpia asuja ikinä.


2. Dante - Devil May Cry

Dante on jopa yllättävän upea. Kukaan ei näytä yhtä hyvältä punaisessa. Juurikin se tekee Dantesta niin helposti erottuvan, että hän ei pidä sitä normaalia pitkään mustaa takkia, vaan punaista. Musta on tukiväri mutta punainen on hallitseva. Se on juurikin se iso syy miksi Dante todellakin erottuu joukosta ja oli asu mikä tahansa niin hän näyttää erinomaiselta. Asuissa on omanlaisuutensa mutta niiden värimaailma on aina sama ja se tekee Dantesta Danten. Se mikä nostaa kaiken toiseen potenssiin on se, että hänen aseistukseensa kuuluu sekä miekka, että pistoolit.


1. Geralt - Witcher 3: Wild Hunt

Wolf school gear on ehdottomasti se paras, siitä ei vain pääse mihinkään. Legendaarinen susivarustus ja vielä mustalla värityksellä on ehdottomasti oma suosikkini, mutta muutkin värit toimivat. Se miksi Geralt kuitenkin loistaa poikkeuksellisen hyvin on se, että hänen asusteisiinsa kuuluu todella monenlaisia versioita. Toiset asut ovat raskaita ja toiset kevyitä, joissakin on pitkä helma ja toisissa ei olleenkaan. Erityistä on kuitenkin se että vaikka asu ei oliskaan sieltä hienoimmasta päästä, niin Geralt näyttää silti todella hyvältä. Tässä on oikeasti sellainen hahmo joka näyttää erinomaiselta, vaikka asusteet olisivat sieltä rumemmasta päästä. Variaatiota paljon mutta Geralt on aina, todella upea ilmestys.

keskiviikko, 12. syyskuu 2018

Parhaat Aseet

Aseita peleissä on valtavia määriä, sillä yhteen peliin voi helposti mahtua useita erilaisia. Nyt olisi tarkoituksena nostaa esiin ne parhaista parhaat mitä peleissä voi saada käsiinsä. Miekat poislukien.

 

 

 

Oli sitten kyseessä pyssy tai jokin kättäpidempi, niin aseet ovat toimintapeleissä erityisen isossa osassa. Monissa peleissä on myös aseita joita muissa. Todellisuuteen sijoittuva Uncharted ei pidä sisällään samanlaisia huipputeknologisia tuhon työkaluja kuin vaikka Ratchet & Clank tai Doom. Victor Vranin ja Destinyn kaltaiset pelit taas pitävät sisällään valtavia määriä erilaisia aseita.

Jotta pystyttäisiin tuomaan mahdollisimman paljon johdonmukaisuutta ja helpompaa vertailupohjaa niin tässä yhteydessä mukaan otetaan vain ja ainoastaa erilaiset pyssy/tuliaseet. Jousipyssyt, hilparit sun muut ansaitsevat oman listansa.

Rajoitukset ovat vähän erilaisia kuin yleensä.

- Yksi per peli yhdestä asetyypistä. Eli yhdestä pelistä voi olla vain yksi pistooli, kivääri jne.

- Vain yksi asetyyppi per pelisarjasta jossa on "saman tyyppisiä" aseita

- Vain uniikimmanpuoleiset aseet: Eli aseet jollaisia ei ole muissa peleissä tai joilla on erillinen nimi tai jotka ovat asekategoriassa selvästi muista erottuvia.

- Ei aseita jotka voi:

a) Luoda itse

b) Joita voi runsaasti ja vapaasti muokata

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Harbinger - Ratchet Gladiator

- Ase jolla voi tehdä ilmaiskun vihollisten niskaan. Pirun hieno ja suhteellisen käyttökelpoinen.

 

Chigago Typewriter - Resident Evil 4

- Sarjatuliase loputtomilla ammuksilla. Tämä on niitä aseita joiden kanssa voi pääasiassa pitää hauskaa kun ei tarvitse ladata.

 

Carpathian Dragons - BloodRayne 2

- Ennenkaikkea todella hieno ja omalaatuinen ase joka käyttää ammuksinaan verta.

 




24. Smith & Wesson Model 500 - Punisher

Se asia mitä Red Dead Redemption ei tehnyt oikein on mahdollista Punisherissa. Tupla revolverit ovat todella tyylikäs asevalinta ja tämä duo on erittäin tuhoisa sillä näissä aseissa on potkua. Iso juttu on kuitenkin se todellinen tyylikkyys joka todellakin kestää näiden aseiden kanssa.


23. Golden Gun - 007: Agent Under Fire

Vain yksi ammus ja sitten pitää ladata. Mutta yksi ammus tappaa vihollisen vaikka täysiltä energioilta. Tästä on jäänyt todella hauskat muistot kun kaikki käyttävät vain tätä, loputtomilla ammuksilla. Tosin ilman tätäkin kyseessä on juurikin tälläinen ase jossa tärkeää on se tarkkuus ja ajoitus. Jos ampuu ohi niin ei heti perään pysty ampumaan. Mutta riittää että osuu viholliseen, mihin kohtaan tahansa.


22.  Beam Reflexor - Jak 3

Erittäin hauska versio Jakin kivääristä. Tämä variaatio lisää ammusten kimpoamista seinistä. Helposti keltaisen variaation paras muoto sillä ammukset kimpoilevat runsaasti ja ahtaissa tiloissa ei juuri tarvitse tähdätä. Mutta tähtäämisenkin kanssa tämä on ennenkaikkea todella hauska ase. Ulkoinen olemus on aika normaali, mutta tässä on oikea idea.


21. Repeater - Victor Vran

Omasta mielestäni helposti paras haulikko sillä tässä legendaarisessa aseessa on lifesteal ja nopeutta. Peruspelissä tämä on tuliaseista nopeimpia mutta se tapa jolla tätä käyttää merkitsee aika paljon. Omassa pelityylissäni tämä on erittäin arvokas työkalu. Sen lisäksi kyseessä on ehkä se hienoin haulikko minkä voi saada.


20. Sheepinator - Ratchet & Clank

2016 version yksi hauskimpia aseita muuttaa viholliset lampaiksi. Tämä on ennenkaikkea erittäin hauska ase jolla ei tuhota porukkaa vaan tehdään heistä lauhkeita lampaita. Kaikista muodonmuutosaseista tämä on ehdottomasti hauskin ja söpöin.


19. Penetrator - Bulletstorm

Bulletstromissa on monta erittäin hyvin tehtyä asetta mutta tämä ase erottuu edukseen koska tässä on todellakin jotakin omaa. Ase ampuu poran jolla on runsaasti käyttökelpoisia sovelluksia, sillä tässä aseessa on potkua ja kaikki ne temput joita voi tehdä ovat todella hienoja. Ei pelin paras ase, mutta hyvä kakkonen.


18. BFG - Doom

Helvetin iso pyssy on Doomin helposti tunnetuimpia aseita. Tämä voimanpesä tekee selvää jälkeä lähemmäs kaikesta mitä vastaan tulee. Perusviholliset kuolevat yhteen ammukseen ja yksi ammus riittää niittämään matalaksi vaikka lauman vihollisia. Tämä on sellainen ase joka on erittäin hyvä esimerkki joukkotuhoaseesta tai superaseesta. 


17. Street Sweeper - Godfather

Assassin Pistol on ehkä hienoin ase mutta kyllä kadunlakaisija on hyvä kakkonen. Se missä tämä kuitenkin voittaa on puhtaassa tuhovoimassa ja uniikissa nimessä. Tässä haulikossa on suuri lipas ja runsaasti pysäytysvoimaa. Lähietäisyydeltä tätä vastaan ei ole mitään sanaa, mutta keskipiställäkin matkalla tästä aseesta löytyy yllättävää potkua. 


16. Needle Lazer - Jak 3

Sinisen variaation konekiiväri jonka ammukset hakeutuvat suoraan vihollisten luo. Tällä aseella riittää että lyö liipasimen pohjaan ja antaa soida. Se on erittäin hauskaa katsoa kun ammukset syöksyvät suoraan vihollisiin vaikka itse juoksisit pois päin. Tämä on ehdottomasti niitä tapauksia joissa on asennetta vaikka muille jakaa. Kaikista asepäivityksistä tämä on ehkä se hauskin.


15. Piecemakers - Victor Vran

DLC aseet. Nämä pistoolit ovat yllättävän hyvät sillä ne pitävät sisällään räjähtäviä ammuksia. Tämä lisäteho tekee niistä erityisen hyödylliset kun viholliset käyvät joukolla päälle. Ulkoinen olemus on myös upea mutta kyllä näiden tapauksessa se käytettävyys voittaa. Hyväksi kakkoseksi jäävät Rock n Roll pistoolitkin.


14. Peacemaker - Jak II: Renegade

Violetti päivitys on helposti se tehokkain ase. Vaikka Jak 3:ssa tuleekin Super Nova variaatio, niin tämä on ase jossa perus on paras. Tämä on kaikista Jakin aseista hienoin ja alusta asti erittäin tehokas. Todella tarkka ja tuhoisa ase jonka parannellut versiot sisältävät enemmän voimaa, mutta ei saa asennetta ja hienoutta joka todellakin toimii ja tekee tästä aseesta koko sarjan parhaan.


13. Lawgiver - Judge Dredd: Dredd vs Death

Tuomareiden valinta ja ehdottomasti erittäin hyvä pistooli. Laintuojassa nimittäin on mukana kaikki tarvittavat ammukset. Tarvitset vain tämä pistoolin ja vaihdat vain ammuksia. Palopommi, korkearäjähde, sarjatuli... mitä vain tarvitset, tässä aseessa on niitä kaikkia. Ase jossa on oikeaa asennetta.


12. Helsing - Metro 2033

Van Helsing elokuvan inspiroima paineilma-ase. Aseella ammutaan nuolia erityisen suurella tarkkuudella ja ennenkaikkea hiljaisuudessa. Helposti pelin parhaita aseita mutta ainakin se jonka muistan, eikä pelkästään nimen takia, vaan myös hienon ulkoisen olemuksen ja puhtaat käyttökelpoisuuden vuoksi. Vaikka haulikot ovatkin tuhovoimassa parempia niin kantama ja tarkkuus voittavat tässä tapauksessa.


11. M-29 Incisor - Mass Effect 3

Raptor on hyvä kakkonen mutta Incisor voittaa niinkin yksinkertaisella syyllä, kuin ulkonäöllä. Tarkkuuskivääreistä on tullut omia suosikkejani tässä pelisarjassa sillä niissä on yllättävää asennetta. Etuhammas on tarkkuuskivääreistä paras kun haluaa pitkänkantaman tarkkuutta ja tulinopeutta. Tämä kivääri nimittäin ampuu useamman ammuksen yhtä aikaa. Paras ase kun haluaa tarkkuuskiväärikin tarkkuutta ja konetuliaseen nopeutta. Ulkoinen olemus on se viimeinen niitti. Paras tarkkuuskivääri.


10. Devastator - Serious Sam 3: BFE

Ehdoton suosikki ja se on paljon se. Tässä pelissä on valtavasti hyviä aseita mutta kyllä Tuhooja on nimensä veroinen. Tällä aseella on valtava tarkkuus, kantama ja tuhovoima. Ehdottomasti oma valintani kun pitää tuhota pelin pahimpia vihollisia. Tässä aseessa on nimittäin kaikki parhaat ominaisuudet. Tämä raketinheitintä tarkempi, kanuunaa nopeampi ja minigunia voimakkaampi. Tällä aseella tehdään paljon jauhelihaa.


9. Rift Ripper - Ratchet & Clank 3

Ratchet & Clank aseiden parhaimmistoa. Tällä superversiolla ammutaan mustia-aukkoja jotka sitten imevät viholliset isäänsä. Ehdottomasti oma suosikkini kaikista sarjan aseista ja niitä aseita on paljon. Tämä on siksi niin hyvä koska tämä on erilainen ja käyttää erittäin tuhoisaa ideaa todella hyvällä tavalla.


8. Death Penalty - Final Fantasy VII

Vincent Valentinen paras ase. Aluksi todella huono, mutta mitä enemmän tapat tällä aseella, sitä enemmän tämä voimistuu ja teoreettisesti, tästä saa tehokkaamman aseen kuin mistään muusta. Tämä on jäänyt mieleeni niin hyvin juurikin siksi kun tässä on aivan omanlaisensa erikoisuus. Kuoleman rangaistus todellakin on oikea nimi tälle aseelle joka on kuin tehty Vincentille.


7. Artemis - Devil May Cry 3

Erittäin hieno ase ja erittäin käyttökelpoinen. Tämä on todella hyvä tukiase joka erottuu todella hyvin edukseen kaikista Danten aseista. Gunslinger tyylissä tästä aseesta ja irti vieläkin enemmän. Yksi näyttävimpiä aseita mitä koko pelissä on ja sekin on aika paljon se sillä Cerberusin ja Nevan aseet ovat erittäin hienoja. Mutta pyssyjen joukossa tämä on kaikkein hienoin ulkoisesti ja tyylillisesti.


6. RYNO V - Ratchet & Clank: Crack in Time

R.Y.N.O aseessa on versioita vaikka kuinka ja vaikeinta olikin päättää että mikä olisi lopulta se paras. RYNO III = Rynogirator on erittäin hieno jokaisessa vaiheessaan mutta viitos Ryno ottaa voiton koska kun sillä alkaa tulittaa niin mukana on aivan uudenlaista asennetta kun musiikki alkaa soida. Tällä ampuessa virne nousee oitis kasvoille sillä tulivoima ei tästä aseesta hetkessä lopu ja vihollisia kaatu laumoittain.


5. Semi-Auto Rifle - Resident Evil 4

Lähemmäs samanlainen kuin RE6:ssa oleva mutta tämän muistan Mercenariesista niin paljon paremmin. Puoliautomaattikivääri on ressapelien joukossa aina hyvin samanlainen ja sääli onkin että sillä ei ole omaa nimeä sillä niin Blacktail, Punisher kuin Strikerkin kaikki ovat nimellisesti paljon parempia. Mutta tämä ase on niin yleishyödyllinen että sille ei äkkiä löydy haastajaa. Erittäin tarkka, yllättävän tehokas ja sanalla sanoen; Yleishyödyllinen. Mercenariesissa Albert Weskerilla tämä on kakkosase ja oikea kombontekijä.


4. Hand Cannon - Resident Evil 4

Ylivoimaisesti paras magnum koko pelisarjassa ja syystäkin, sillä sen verran pitää osata pelata, että tämän saa. Kun olet mestari Mercenariesissa saat käyttöösi aseen jolla ampuu vaikka norsun. Hand Cannon on erittäin kallis päivittää mutta huippuun kehitettynä siinä on loputtomat ammukset ja singon pysäytysvoima. Lähemmäs kaikki viholliset kaatuvat parilla ammuksella. Sanoisin että pelisarjassa Lightning Hawk, Killer7 ja Broken Butterfly ovat kaikki hienompia, viimeisin varsinkin latauksessa mutta tämä on todellinen voimanpesä joka poistaa kaikki esteet. Tässä on oikea palkinto palkkasoturille.


3. AP Pistol - Action Man

Tästä pelistä muistan yhden asian erittäin hyvin, pistooli panssarinläpäisyllä. Sanoo pelistä mitä vain niin tämä pistooli on tehokkaampi ase kuin mikään muu. Loputtomat ammukset ja pysäytysvoima jolle ei ole kilpailijaa. Ainoastaan tämä ase pudottaa Skullbotitkin. Erittäin tyylikäs ase ja todellinen esimerkki siitä miten tehdään todella hyvä pistooli. Ehdottomasti yksi parhaita aseita koskaan. Yksi ehdottomia vaihtoehtoja ykkösaseekseni.


2. Kaksipiippuinen haulikko - Doom 2

Miten saa haulikosta paremman, toisella piipulla. Doom 2 on vain yksi esimerkki sillä tätä asetta löytyy pelistä kuin pelistä. Doom 2:n latausanimaatiossa vain on sellaista asennetta jota ei ole yksikään peli onnistunut vielä päihittämään. Jos pelissä on kaksipiippuinen haulikko niin se on oitis yksi suosikkiaseitani. Oli sitten kyseessä Doom, Serious Sam, Bulletstrom, Red Dead Redemption tai mikä hyvänsä peli, niin kaksipiippuinen haulikko on oma valintani haulikoiden joukossa, vaikka se pitääkin ladata aina kun ampuu. Se on pieni hinta puhtaasta asenteesta jota harvalla aseella saa.


1. Ebony & Ivory - Devil May Cry 

Dante on se mies joka näyttää miten käytetään miekkaa ja pistooleja tyylillä, kukaan muu pelihahmo ei ole pystynyt tekemään samaa, samalla asenteella. Ebony ja Ivory ovat Danten kaksoispistoolit joista eivät lopu panokset koskaan ja se on yksi hieno esimerkki siitä miten tehdään jo valmiiksi hyvästä asetelmasta parempi. Näiden aseiden käyttämisessä on todellista tyyliä, asennetta ja mielekkyyttä. Se mikä tehokkuudessa menetetään saadaan takaisin jatkuvuudessa. Tämä on niitä tapauksia joissa käyttäjä on iso syy miksi nämä pistoolit nousevat niin ylös. Kaksikot nimet ovat todella hyvät ja ulkoinen olemus korostaa näitä. Aseiden eliittiä, ehdottomasti.

sunnuntai, 9. syyskuu 2018

Päähahmoja Paremmat Pääroistot

Sankari ei ole aina se joka voittaa, sillä jos vihollinen on tarpeeksi hyvin tehty, niin pelaaja on äkkiä enemmänkin hänen puolellaan. Ajoittain tulee vastaan hetkiä jolloin pääroisto on päähahmoa selvästi parempi. Joskus se on hyvin selkeää mutta joskus todella pienestä kiinni.

 

 

 

Riippumatta siitä onko pääroisto vain todella hyvä vai päähahmo todella huono, niin nyt nostetaan esiin tapaukset joissa vihollishahmo on suhteellisen selvästi sankarihahmoa parempi. Syitä voi olla moniakin mutta tarkoituksena on nyt lähinnä se että ei lasketa mukaan tapauksia joissa pääroistona on aiemmasta pelistä tuttu hahmo joka oli aiemmin pelattavana hahmona.

Järjestykseen vaikuttaa myös se, että kuinka paljon parempi pääroisto on verrattuna päähahmoon. Jos ero on hyvin pieni, niin sillä ei kovin korkeille sijoille yllä.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Sal Marcano - Mafia 3

- Lincoln Clay ei ole järin hyvä päähahmo, mutta eipä ole Sal Marcano kovin kaksinen pahiskaan.

 

Ganon - Legend of Zelda

- Link ei ole kovin hyvä päähahmo mutta Ganon on roistona ainakin sentään erilainen kuin monet muut.

 

Saren - Mass Effect

- Shepard on suhteellisen hyvä päähenkilö, mutta Saren on yllättävän kiinnostava ja hyvä roistohahmo.

 




24. Vladimir Lem - Max Payne 2: Fall of Max Payne

Tämä ero on erittäin pieni sillä Max Payne on erittäin hyvä päähenkilö. Vladimir Lem tosin on omasta mielestäni hieman parempi. Suuri syy on siinä tyylikkyydessä sillä kokovalkea puku tekee erittäin hyvän vaikutuksen. Sen lisäksi mukana on tämä yllätyselementti ja aivan loppuun asti kestävät käänteet. Vladimir on kahden pelin aikana yllätyksiä täynnä oleva hahmo joka on juurikin siitä syystä niin hyvä.


23. Errol - Jak 3

Päähahmona Jak on ikävän tylsän normaali kovis hahmo joka ei Jak 2:n ja 3:n aikana juuri kehity. Mukana on kyllä yllätyksiä ja hyvä juoni, mutta hahmona hän ei juuri kehity samalla tavalla kuin kolmannen pelin pääroistoksi nouseva Errol. Kakkospelissä Praxisin oikeana kätenä toimiva Errol oli todellakin hyvä kilpakumppani Jakille. Kolmannessa pelissä tämä hahmo on kuitenkin muuttunut ja oikeaan suuntaan. Nyt Errolissa on oikeaa särmää ja robotinomainen ääni on omiaan luomaan lisää asennetta. Tämän lisäksi hahmon ensimmäinen ja viimeinen kohtaus kolmospelissä ovat pelisarjan parhaita hetkiä.


22. Alduin - Elder Scrolls V: Skyrim

Dragonborn on Bethesdan tasolla yllättävän toimiva hahmo mutta Alduinia vastaan pitäisi olla aika paljon enemmän persoonaa sillä tämä "lohikäärme" on kokonaisuutena varsin toimiva. Ero sinänsä on suhteellisen pieni, mutta kyllä lohikäärmepahiksella on oitis aika kova etulyöntiasema päähahmoon jolla ei ole puheääntä ja josta ei järin hienoa saa vaikka kuinka yrittäisi.


21. Hades - Horizon Zero Dawn

Aloy on hyvä päähahmo, kun häneen ehtii tutustua hieman. Kun peli ehtii edetä vähän matkaa niin päähenkilö kehittyy oikeaan suuntaan. Pelin todellinen pääroisto tosin on yllättävän hyvä. Hadesissa on sitä samaa uhkakuvaa ja pelonilmapiiriä kuin Terminatorin Skynetissa. Mutta Hadesissa on hieman lisää sillä koneeksi, tässä on jopa hieman persoonaa ja se tapa jolla Hades toimii, tekee siitä koneeksi/tekoälyksi harvinaisen kiinnostavan.


20. Ares - God of War

Kratos ei ole kovin hyvä päähahmo, siitä ei pääse minnekään. Mutta toisaalta, eipä Ares järin hyvä pääpahis ja suurin syy on siinä että tämä hahmo on helposti yksi pelisarjan typerimmän näköisiä roistohahmoja, ehkä jopa huonoin Ares mitä olen ikinä nähnyt. Mutta silti, lievästi (hyvin lievästi) Kratosta parempi.


19. Zeus - God of War 3

Vähän Aresta parempi ja syy on siinä että tämä hahmo sentään näyttää siltä, miltä Zeusin pitäisikin näyttää. Toisin kuin Ares, Zeus ei ole häpeäksi esikuvalleen mytologiassa.


18. Dragon Master - Tai-Fu: Wrath of Tiger

Tai-Fu on suhteellisen hyvä päähahmo, mutta kuten jo aiemmin totesin, lohikäärmepahista vastaan pitää olla oikeasti jotakin mikä jättää selkeän vaikutuksen. Dragon Master on itämaisen mytologian puitteissa todella onnistunut lohikäärmehahmo joka jättää heti todella vahvan vaikutuksen ja on todella hyvä motivaattori jatkon kannalta. Tai-Fu on pelihahmoksi hyvä, mutta ei vain jätä samanlaista vaikutusta.


17. Doviculus - Brutal Legend

Eddie Riggs ei ole sieltä kiinnostavimmasta päästä oikeastaan millään tavalla. Sen sijaan Doviculus on heti vakuuttava hahmo. Tämä on juurikin sellainen pahis jollaista rock ja hevi musiikin ympärillä pyörivä peli tarvitsee. Doviculus on todella hieno ja kuullostaa siltä miltä geneerinen pahis kuullostaa. Tähän kun laitetaan viereen päähahmo joka parhaimmillaan on ihan ok, niin kyllä se pahis sen vertailun voittaa aika selvästi.


16. Bowser - New Super Mario Bros.

Mario on sellainen pelihahmo jonka varmaan jokainen todellinen pelaaja tietää. Sitä kautta Bowser on myös aika tuttu pääroisto ja näistä kahdesta ei ole mitään epäilystäkään siitä kumpi on parempi. Mario ei ole varsinaisesti sellainen pelihahmo jollaista todella haluaa ohjata, mutta Bowser on juurikin sen tyylinen pääroisto joka taatusti asettaa hyvät puitteet loppuhuipennukselle.


15. Darth Maul - Star Wars I: Phantom Menace

Itse nostan Obi-Wanin tämän pelin päähahmoksi ja hän on hyvä, siis todella hyvä. Darth Maul on vielä parempi sillä tämä sith lordi on yksi kaikkien aikojen parhaita pahishahmoja ja vaikka tämä hahmo näkyy vain pari kertaa, niin se riittää ja tekee tästä hahmosta niin hyvän. Vaikka Obi-Wan on erinomainen päähenkilö, niin Darth Maul on fantastinen pääroisto. Ei niinkään vaikea valinta, mutta ero ei ole sillä tavalla selvä kuin monissa muissa.


14. Joseph Seed - Far Cry 5

Tämä on jälleen yksi niitä tapauksia kun hahmosta ei vain saa sellaista millaista haluaisi. Hahmonluonti jättää apulais-seriffin tapauksessa aivan liikaa toivomisen varaa ja kun hahmo ei turhia juttele, niin aika hankala hänestä on saada yhtään mitään irti. Siis tässä pelissä on todella vähän oikeasti hyviä hahmoja mutta Joseph Seed on kaikessa hihhulimaisuudessaan yllättävän intensiivinen ja karmiva hahmo, varsinkin aivan lopussa, kun hän tarvitsee uuden perheen. Jättäähän Jooseppikin toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena, hänessä sentään on sitä sisältöä.


13. Grigori - Dragon's Dogma

Päähahmo tässä tapauksessa on sitä laatua että hänestä saa tehdä millaisen haluaa ja vaikka graafinen ulkoasu jättää ikävän paljon toivomisen varaa, niin hahmosta sentään saa sellaisen millaisen todella haluaa. Mutta ongelma onkin siinä että tämä peli kaipaisi kipeästi ääninäyttelyä päähahmoon sillä monet kohtaukset ovat jotenkin kiusallisia kun hahmo ei sano mitään. Grigori taas on hurja lohikäärme jossa on taustalla paljon enemmän kuin aluksi voisi aavistaa. Grigorissa ulkoasu jättää hieman toivomisen varaa, mutta sisältö korjaa tuo puutteet.


12. Vayne Solidor - Final Fantasy XII

Vaan, on ehkä se huonoin FF päähenkilö. Vayne Solidor, ei ole läheskään paras FF pääroisto. Mutta tässä tapauksessa sitä ei vaaditakaan sillä se että on Vaania parempi, ei ihmeitä vaadi. Tämä on niitä tapauksia kun ero on todella selkeä. Siis Vayne on hieno hahmo, mutta ei järin kiinnostava. Vaan ei ole kiinnostava eikä hieno. Sanoisin että Vaan on laimea versio Tidusista joka on todella laimea versio Zidanesta.


11. Ardyn Izunia - Final Fantasy XV

Noctis on särmikkäämpi versio Tidusista, ei mitenkään kovin hyvä päähahmo, sillä tukijoukko on oitis paljon parempi. Pääroistoksi paljastuva Ardyn taas on kaikessa sulavuudessaan ja rauhallisessa, jopa ystävällisessä toiminnassaan ja käytöksessään todella kiinnostava hahmo. Hän on sellaisella oikealla tavalla outo ja omalaatuisella tavallaan kiehtova. Hänessä on ensimmäisestä kohtaamisesta asti enemmän sitä jotakin, mitä Noctissa on ollut siihen asti. Tämän hahmon tapauksessa suunta on todellakin ylöspäin.


10. Rodrigo Borgia - Assassin's Creed II

Itse en ole missään vaiheessa varsinaisesti pitänyt Eziosta. Edward Kenway on paljon parempi. Ensimmäisessä Ezio pelissä mystinen huppumies osoittautuu itse Rodrigo Borgiaksi, siis mieheksi josta tulee paavi. Täytyy sanoa että tämä hahmo on tehty todella hyvin AC:n tasolla, sillä monet jopa legendaariset historian hahmon tämä sarja on onnistunut todella hyvin pilaamaan, viimeistään siinä kohtaa kun he kohtaavat loppunsa. Borgian tapauksessa tälläiseen tilanteeseen ei päädytä ja tämä on selvästi niitä parhaita historiallisen hahmon toteutuksia.


9. Cyborg - Fahrenheit

Lucas Kane on suhteellisen hyvä päähahmo, ei mitenkään erityinen mutta ei nyt huonokaan. Kyseenalainen "pääpahis" on omasta mielestäni mystinen kyborgi. Häntä näkee todella vähän mutta ne lyhyt hetket ovat todella vangitsevia. Se tapa jolla hahmo puhuu ja se mihin hahmo pystyy, puhumattakaan siitä millaisen muodon hahmo ottaa mihin pyrkii, tekee hänestä todella vaikuttavan pääroiston. Tälläisessä vertailussa ihan hyvä ei riitä, sillä siinä missä Lucas Kane on ihan hyvä, on Cyborg enemmän kuin erinomainen.


8. Vadrigar - Quake 3: Revolution

Vadrigar on erikoinen tapaus. Kun hahmon kohtaa ensimmäisen kerran niin aika mitäänsanomaton tapaushan hän on. Kun hänet kohtaa viimeisessä yhteenotossa, niin vastassa on poikkeuksellisen vakuuttava hahmo. Tämä areenamestari on todella upean näköinen, kuullostaa todella hyvältä ja on jättänyt pysyvän vaikutuksen. Päähahmo tässä pelissä on kyseenalainen mutta viidestä tarinatilassa pelattavasta yksikään ei pärjää vertailussa. Klesk pääsee todella lähellä ja jos hän olisi ainoa, niin tämä olisi vaikea vertailu, mutta kun ei ole, niin tämä on aika selvä.


7. Scar - Lion King

Simbaan verrattuna Scar on vain parempi. Itse olen aina pitänyt Scarista sillä hahmona hän kiehtova ja saa asioita aikaiseksi. Hyvin älykäs ja julma, erinomainen pahis. Pelissä itsessään tästä ei nyt saa irti oikein mitään kun aika vähän häntä näkee, mutta se on omiaan kertomaan siitä, kuinka loistava tämä pahis on joka näkyy pelissä ehkä kolme kertaa.


6. Skullface - Metal Gear Solid V: Phantom Pain

Venom Snake ei ole huono päähenkilö mutta vähäsanainen pelihahmo tuntuu olevan aina se sivustakatsoja joka ei tee paljoakaan pelin aikana. Kallonaama taas on siitä hetkestä asti, kun hänet näkee, oitis todella kiinnostava hahmo. Sanotaan että tämä hahmo on todella cool. Musta cowboy tyylinen ulkoasu on erittäin hyvä ja se mikä hahmon tausta on, tekee hänestä oitis astetta kiinnostavamman tapauksen. Se viimeinen niitti tulee yhteisestä automatkasta jossa Skullface hoitaa puhumisen ja Snake kuuntelun. Siinä kohtaa viimeistään käy selväksi kumpi näistä kahdesta on oikeasti se kiinnostava hahmo.


5. Albert Wesker - Resident Evil 5

Chris Redfield on kehittynyt ihan hyvään suuntaan, mutta täytyy silti sanoa että monesti hän tuntuu sellaiselta normaalilta erikoisyksikön sotilaalta. Hyvä päähahmo ei epäilystäkään, mutta Albert Wesker on yksi kaikkien aikojen parhaita videopeliroistoja koskaan. Wesker on todella hienon näköinen, siis niin hieno että oli aika kun tähtäsin tyylissäni samaan. Sen lisäksi hänellä on pitkä historia ja paljon taustaa. Tässä pelissä hän tosin huipulla sillä hän on erittäin vaarallinen vihollinen ja oikeastaan ainoa huono puoli on ajoittain ylivedetty ääninäyttely. Mutta Resident Evil on ylivedetty muutenkin.


4. Hades - Hercules

Samalla tavalla kuin Scar, Hades on todella selvästi parempi kuin tarinan päähenkilö. Simban ja Scarin välillä se ero on selvä, Hadesin ja Herculesin välillä se on vielä selvempi. Hades on uskomattoman hyvä hahmo ja todella hienokin vielä. Hercules ei ole hieno eikä hyvä hahmo sillä hän on vähän sellainen nätti poika tyylinen hahmo kun taas Hades on sellainen älykäs ja kiinnostava hahmo jossa on todellakin sitä jotakin mitä muissakin parhaissa Disney roistoissa aina on.


3. Dracula - Castlevania

Oli peli melkeinpä mikä tahansa niin kyllä Draculaa vastaan on vaikea erottua edukseen. Symphony of the Night on se poikkeuden vahvistava sääntö, sillä Dracula ei ole välttämättä parempi kuin Alucard. Sen sijaan Simon Belmont ei ole läheskään niin hyvä kuin Dracula. Draculassa on oitis paljon historiaa, taustaa, sisältöä ja ajatuksia. Se millainen hahmo Dracula on asettaa oitis odotuksia ja herättää ajatuksia. Siihen rinnalle sitten ruoskaa käyttävä normaali pelihahmo joka ei herätä mitään vastaavaa. Tämä ei ole juuri edes vertailu, sillä Dracula on oitis parempi.


2. Darth Vader - Star Wars: Force Unleashed 2

Darth Vader on yksi parhaita roistohahmoja ikinä. Siinä vertailussa häviää erittäin helposti. Mitenköhän sitten mahtaa käydä kun toinen hahmo on peräty luotaan työntävä. Starkiller ei ole vain huono peli hahmo vaan todella huono. Siis tämä on yksi huonoimpia pelihahmoja koskaan. Siinä ei ole mitään kilpailua, tämä on oitis häviö. Darth Vaderissa on jo valmiiksi paljon taustaa ja hahmo herättää tiettyjä odotuksia ja paljon, Starkiller saa vain ja ainoastaan toivomaan toista pelihahmoa.


1. Sephiroth - Final Fantasy VII

Final Fantasy tasolla Cloud ei ole niitä parhaita päähahmoja, mutta toisaalta, hän ei niitä huonoimpiakaan, laittaisin hänet sinne keskivaiheille sillä hänessä on vahvuutensa, mutta silti. Sephiroth taas... on yksi vahvimpia ehdokkaita kaikkien aikojen parhaaksi videopeliroistoksi koskaan, hän on sanalla sanoen, legendaarinen. Kun näitä kahta vertaa niin heti tulee ajatus että kyllähän Sephiroth on parempi. Hän on fantasisen näköinen, äärimmäisen cool, todella uhkaava ja ennekaikkea, mitä pidemmälle peli etenee, sitä kiinnostava, traagisempi ja pahempi hänestä tulee. Itse huomasin olevani paljon enemmän hänen puolellaan kuin Cloudin. Tämän lisäksi tämä ensimmäinen peli missä hän esiintyy ja kun hän pystyy jättämään niin vahvan vaikutuksen, niin sitä ei kovin helposti päihitä.

perjantai, 7. syyskuu 2018

Sparkle 2

Sparkle%202.jpg?1536268427

Oikein tehtynä, yksinkertainen voittaa monipuolisen

 

Kimallus 2 on niitä tapauksia joissa peli ei sano yhtään mitään, mutta hyvin pian käy ilmi että kyseessä on erityisen addiktoiva peli. Viimeksi koin vastaavaa Critter Crunchin kanssa. Yksi parhaita pulmapelejä koskaan.

 

 

 

Sparkle 2 o idealtaan todella yksinkertainen, mutta toteutus ottaa ideasta irti paljon enemmän kuin siltä voisi aluksi aavistaakaan. Peli pysyy erittäin reiluna vaikka muuttuukin kokoajan vaikeammaksi. Tämän pelin kanssa huomasin että sen tarina tuli pelattua läpi lähemmäs yhdeltä istumalta siinä viidessä tunnissa, mutta jokainen hetki on hektinen, nautinnollinen ja jätti erittäin positiivisen loppuvaikutelman.


Pelin tarinassa pelaaja päätyy mystiseen fantasiamaailmaan, tarkoituksenaan löytää viisi avainta jotta voi avata portin pois maailmasta. Pelattava koostuu pätkistä joissa ammutaan palloja pallojen sekaan. Kun palloja tulee vähintään kolme saman väristä vierekkäin, ne hajoavat. Pelin edetessä erät kestävät kauemmin ja värejä tulee lisää. Nopeutta ei niinkään tunnu tulevan enemmän, mutta radat joita pallot etenevät monimutkaistuvat ja pallojonoja tulee enemmän. Jono pyrkii radan loppuun, jolloin pelaajan tehtävä epäonnistuu. Ideana on ampua palloja ja tuhota kaikki pallot joita tulee. Yksinkertaista.

Se miten tämä kaikki kehittyy, tekee tästä pelistä niin koukuttavan. Pelissä on erilaisia tehosteita ja pelin edetessä pelaaja saa käyttäänsä monia tehosteita, kuten tehokkaita erikoisammuksia tai ominaisuuden jonka avulla voi ampua nopeammin. Pelissä on vajaa 100 tasoa ja pelin edetessä myös tehosteita tulee lisää eikä peli missään kohtaa muutu erityisen vaikeaksi. Se pysyy tasaisen haastavana ja se on harvinaista. Usein tämän tyyliset pelit tärähtävät jossakin kohtaa hyvinkin vaikeaksi. Sparkle 2 kestää alusta loppuun asti tasaisena.


Tarinan lisäksi mukana on mahdollisuus haasteisiin kuten kisaan siitä että kuinka kauan kestää kun pallot eivät lopu koskaan. Tämä on hyvä tapa vetää pelaaja takaisin peliin sitten joskus. Sparkle 2 on helppo oppia mikä tekee sen aloittamisesta todella helppoa. Halusi sitten pelata 5 minuuttia ja tai 5 tuntia niin tämä on hyvä peli siihen, sillä vaikka se on hyvin yksinkertainen, niin se toimii koska ideasta on todellakin osattu ottaa irti enemmän kuin on pakollista.

Kokonaisuutena Sparkle 2:n suurimmat heikkoudet ovat siinä että se on kampanjansa puolesta lyhyt ja pelattavaa ei ole mitään erikoisempaa. Mutta siitäkin huolimatta tämä onnistui tekemään poikkeuksellisen ison vaikutuksen.

 

+ Yksinkertainen ja toimiva idea

+ Paljon tehosteita virkistämään peliä

 

- Kampanja on nopeasti pelattu

- Vähän yksitoikkoinen

 

Arvosana: 8,0

 

Mahtava