Hyvin usein itsekin huomaan miten paljon osaan arvostaa hyvin tehtyjä ja eeppisiä mittasuhteita hipovia viimeisiä pomotaisteluita. Mutta aika harvoin sitä osaa arvostaa niitä ensimmäisiä pomotaisteluita. Mutta ajoittain vastaan saattaa tulla heti kättelyssä todella esimerkillisesti tehty pomovihollinen, joka asettaa standartin kaikille myöhemmille.

 

 

 

Ensimmäiset pomotaistelut eivät saa yhtään niin paljoa arvostusta kuin ne ansaitsisivat. Syynä tähän on melkovarmasti se että nämä ensimmäiset pomotaistelut ovat usein niitä joilla pelaajaa vielä opetetaan pelin saloihin ja siksi ne useimmiten ovat erittäin helppoja. Mitään järin monimutkaista harvemmin tulee vastaan alkupuolella peliä.

Nyt on kuitenkin ajatuksena muistuttaa että myös niissä ensimmäisissä pomotaisteluissa on mukana todella kovia tapauksia jotka eivät välttämättä ole sieltä vaikeimmasta päästä, mutta jotka silti on syytä noteerata.

Ensimmäiseksi pomotaisteluksi lasketaan se pomovihollinen joka ensimmäisenä tulee vastaan lineaarisessa mielessä, eli ko vihollinen on paikko nujertaa. Joissakin peleissä voi ohittaa tiettyjä pomovihollisia ja monissa tapauksissa on kyseenalaista että onko tietty vihollinen varsinainen pomovihollinen. Välipomoja (miniboss) ei lasketa.

Itse en pidä todellisina pomovihollisia näitä tapauksia joissa kyseisestä vihollisesta tulee myöhemmin pelissä normaali vihollinen, eli kyseistä vihollista vastaan taistellaan useita kertoja ja joskus ehkä jopa kaksi yhtä aikaa. Toisena selvennyksenä sanoisin että jos kyseessä oleva vihollinen selvästi ei ole uniikki kuin monet muut, niin en sitä itse oikeastaan laske.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Arborick - Legend of Spyro: Eternal Night

Ykköspeliin verrattuna vähän tylsähkö puumies, mutta ensimmäiseksi pomotaisteluksi oikein pätevä ja sopivan simppeli ilman mitään sen erikoisempaa.

 

Ogre - Dragon Age: Origins

Astetta suurempi mörkö, joka on kuitenkin pääasiassa vain kestävämpi ja vahvempi perusvihollinen ilman mitään niin erikoista, että sen kanssa pitäisi alkaa kehitellä erikoistaktiikoita.

 

Hollow Fiend - Darksiders Genesis

Tyypillinen iso demoni, johon on helppo osua ja jonka hyökkäykset on helppo väistää. Todella tyypillinen ensimmäinen pomotaistelu ja oikein hyvä sellainen.

 

24. Urizen - Devil May Cry V

Tavallaan tässä on puolensa ja tavallaan ei, mikä tekee tästä hivenen monitahoisen. Tavallaa on kiinnostava idea laittaa pelaaja voittamatonta vihollista vastaan ja katsoa että kuinka kauan häntä pistää vastaan. Tosin Urizen ei ole erityisen hienon näköinen, mikä todella latistaa tunnelmaa. Jos tämä olisi oikeasti hieno vihollinen, niin tämä voisi hyvinkin olla listan ykkönen. Niin ja tavallaan olisi hienoa jos vihollinen tekisi jotakin, mutta samalla aikaa, kuvastaa hyvin sitä, miten vähän tämän täytyy yrittää taistelussa.

23. Killer Croc - Batman: Arkham Origin

Erittäin positiivista on että Croc käytetään pois jaloista heti. Monella tavalla hän toimii kuin kestävä perusvihollinen, mikä on varsin tyypillistä ensimmäiselle pomoviholliselle, mutta samalla aikaa hänessä on jotakin sen verran erikoista, että hän erottuu joukosta. Peruspätevä aloitus joka osoittaa että kaikki roistogallerian hahmot eivät ole mitään merkittäviä yli-ihmisiä ja tottelevat nyrkkiä siinä missä muutkin viholliset.

22. Undead King - Lord of the Rings: Return of the King

Todella näyttävä ja tyylikäs yhteenotto. Varsin simppeli monella tavalla, mutta elokuvan tarinaan todella sopiva. Ottamatta kantaa siihen, mitä olisi pelissä voitu tehdä ennen tätä, sanotaan että ainakin tämä on toteutettu todella hyvin. Yhteenotto ei ole mitenkään erikoinen ja yhdellä pelaajalla se voi olla jopa suht haastava, mutta kahdella pelaajalla se on oitis helpompaa sorttia. Tyylillisesti kokonaisuus toimii erittäin hyvin ja on juurikin sitä sorttia, mitä peliversiolta voisi odottaakin, kun huomioi millainen elokuvaversio oli.

21. Bebop - Teenage Mutant Ninja Turtles: Shredder's Revenge

Erinomainen aloituspomotaistelu joka todellakin tuo muistoja suoraan NES ajoilta ja TMNT2: Arcade Gamesta. Bebop on taistelutyyliltään todella hillitty rynnäkköhyökkäyksellä, lähitaistelusikulla ja ammuksilla, juurikin sitä sorttia mihin on syytä varautua jatkossa. Lisäksi hän klassinen aloitus, jota sitten seuraa se toinen toope kaksikosta.

20. William Bishop - Vampyr

Hyvin tehty opettelujakson päätös. Bishop ei ole mekaniikoiltaan monimutkainen ja varsin pian suhteellisen normaalit viholliset alkavat olla kovempia haasteita, mutta alkupeliin tämä sopii todella hyvin, sillä tässä kohtaa pelaajan kyvyt ja varustus ovat hyvin rajallisia ja siinä mielessä tämä yhteenotto on syystäkin todella perusrunkoinen. Onnistuu erittäin hyvin siinä missä pitääkin.

19. William Birkin - Resident Evil 2 Remake

Ensimmäinen versio mutatoituvasta Birkinistä on haastava taistelu, mutta myös melko simppeli. Hänellä on heikko kohta johon olisi syytä osua, hän tekee pahaa jälkeä jos osuu pelaajaan, ympäristön käyttö on tärkeää ja kentältä löytyy tarpeeksi varusteita hänen voittamiseensa. Tässä vaiheessa pelin pitäisi olla jo sen verran tuttu että taistelu ei tuota merkittäviä ongelmia, mutta samalla aikaa, tämä ei ole mikään läpihuutojuttutaistelu.

18. Gnasty Gnorc - Spyro: Hero's Tail

Iso syy siihen, miksi tämä on niin hyvä pomotaistelu, on se että ensimmäisessä Spyrossa Gnasty oli niin huono viimeinen pomotaistelu. Nyt kyseessä on varsin simppeleillä mekaniikoilla rakennettu yhteenotto jossa vihollista vahingoitetaan tietyssä vaiheessa ja sitten pelataan taas aikaa tms. Klassinen ratkaisumalli ja se toimii todella hyvin. Lisäksi se osoittaa että Gnasty Gnorcista on taisteluunkin.

17. Raleight - Sly Raccoon

Simppeli mutta omalla tavallaan todella ainutlaatuinen. Pelaaja ei kestä osumia juuri nimeksikään ja pomotaistelut on rakennettu se mielessä pitäen, sillä niissä on yleensä jokin jippo. Raleight tekee ihan muutamaa simppeliä juttua, lähinnä pomppii, kuten sammakot yleensä. Tästä on kuitenkin saatu rakennettua erittäin hyvä ensimmäinen pomotaistelu jossa ei ole mitään erikoista mekaniikkaa, mutta joka silti on oikein hyvä loppuhuipennus ensimmäiselle maailmalle.

16. Asylum Demon - Dark Souls

Hyvä opetustyökalu ja siinä se. Asylum Demonia vastaan voi taistella helpolla ja vaikealla tavalla, mikä on opetus sekin. Tyylillisesti tämä ei ole kovinkaan erikoinen demoni, mutta ajaa asiansa oikein hyvin. Tämä on haastava, mutta samalla aikaa varsin simppeli taistelu ja todella hyvä esittely murhaavan vaikeaan peliin.

15. Ice King - Legend of Spyro: New Beginning

Ensimmäiseki pomotaisteluksi varsin hienon näköinen vihollinen, ei pelkkä kokonaan jäästä tehty mörkö, vaan oikeasti hienon näköinen panssaroitu soturihahmo miekalla ja kilvellä. Tämä on erityisesti syy siihen, miksi tämä on jäänyt mieleen niin hyvänä ensimmäisenä pomotaisteluna. Tähän on panostettu enemmän kuin moniin ensimmäisiin pomotaisteluihin yleensä, varsinkin tässä sarjassa. Pelattavuuden suhteen kokonaisuus on myös todella hyvin tasapainoitettu ja hillitty alkupeliin.

14. Hun - Teenage Mutant Ninja Turtles II: Battle Nexus

Varsin simppeli yhteenotto sillä Hunni toimii monella tavalla kuin järeä perusvihollinen, aluksi. Taistelun edessä hahmon ominaisuudet korostuvat vähän paremmin, joskin hillitymmin, kuin aiemmassa pelissä, jossa Hunnin raivotila oli melko haastava paikka. Ensimmäiseksi taisteluksi alennettu pomovihollinen, joka ottaa kuitenkin uudesta roolista kaiken tarvittavan irti ja toimii oikein hyvänä lämmittelypomovihollisena.

13. Guard Scorpion - Final Fantasy VII

Varsin helppo pomotaistelu, joka kuitenkin antaa kunnolla turpiin niille jotka eivät keskity taisteluun. Tästä nimittäin saa vaikean jos ei ole yhtään taktiikkaa mukana. Mutta varsin simppeleillä ratkaisuissa tästä pääsee todella nopeasti eroon ja siinä mielessä se on todella onnistunut ensimmäinen pomotaistelu. Tyylillisesti, en itse erityisemmin pidä, eikä siitä tule mitään irtopisteitä, varsinkaan kun ottaa huomioon miten paljon parempia FF sarjassa muutoin on ollut ensimmäisinä pomovihollisina.

12. Derrick the Executioner - NiOh

Helppo mutta samalla aikaa todella näyttävä ja ennenkaikkea toimiva pomovihollinen. Derrick on hyvä opetustyökalu, sillä hän vaikuttaa lähinnä kookkaalta perusviholliselta, lyö todella kovaa ja toisessa vaiheessa demonisoituu. Tosin pelaajalla on tässä taistelussa selvä etulyöntiasema ja taistelu onkin tavallaan ohi ennenkuin vihollisen elinvoima loppuu. Mutta ensimmäiseksi pomotaisteluksi tämä toimii erittäin hyvin tämän tyylisessä kokonaisuudessa.

11. Straga - Darksiders

Peruspätevä ja varsin tyypillinen ensimmäinen pomotaistelu. Straga on varsin kookas mörkö joka on selvästi se tutoriaalin loppuhuipennus. Ei mitään erityisen haastavaa vaan enemmänkin erinomainen paikka näyttää miten eeppisiä taisteluita peliltä voi odottaa. Straga hieno vihollinen ja mekaniikoiltaan sopivan simppeli alkupeliin. Asetelma on myös todella onnistunut ja mukaan on saatu hienosti näyttävyyttä tilanteeseen josta maailmanloppu tässä pelissä sitten oikeasti alkaa. Erittäin vahva aloitus klassisella tavalla.

10. Dweller in the Dark - Marvel's Guardians of the Galaxy

Tässä pelissä on pomotaisteluita suhteellisen säännöstellysti ja tämä on ensimmäinen oikea pomotaistelu. Syy miksi se toimii niin hyvin, johtuu pitkälti siitä miten koko peli toimii. Kaikilla porukassa on roolinsa taistelussa ja oikeassa kohtaa tehty oikea liike vie taistelua eteenpäin. Pelaaja on tietysti se joka antaa käskyt ja muut ryhmäläiset tekevät omia juttujaan, varsin pätevästi. Merkittävät pisteet myös siitä, miten hieno vihollinen onkaan kyseessä. Lisäksi tätä taistelua sai odottaa varsin pitkään, joten oli positiivista että ainakin taistelu oli hyvä.

9. Penguin & Solomon Grundy - Batman: Arkham City

Ensimmäistä pomotaistelu saa tässä pelissä odottaa vähän pidemmälle mitä luulisi. Yleisesti pomotaistelut ovat vähän erikoisempia Arkahm sarjassa, mutta tämä on suoraan klassisen pomotaistelun tyylinen. Ensin pieni lämmittely Pingviinin hyökkäyksiä väistellen ja sitten se todellinen yhteenotto Grundya vastaan, johon kuuluu varsinaista käsirysyäkin. Ehdottomasti todella hyvin tehty pomotaistelu ei pelkästään tässä pelissä vaan koko sarjassa. Ei se omalaatuisin, mutta erittäin pätevä joka tapauksessa.

8. Chaos Advent - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Sanotaan että tarinallisesti tämä peli ei mennyt monissa kohdissa tarpeeksi pitkälle, mutta jos ensimmäinen Final Fantasy on tuttu, varsinkin Dissidia tyyliseikkojen kautta, niin tämä taistelu, on todella hyvä. Tässä käytännössä taistellaan juurikin sen näköistä vihollista vastaan, millainen FF1:n Garland on. Taistelu itsessään ei ole vaikea, se on ensimmäinen pomotaistelu ja melko hillitty sellainen, mutta kaikessa tyylikkyydessään se on todella toimiva kokonaisuus joka ainakin oitis saa pelin vaikuttamaan todella kiinnostavalta ja lupaavalta.

7. Ripper Roo - Crash Team Racing

Rallipelien pomotaistelut ovat vähän erikoisempaa sorttia ja Ripper Roo on erinomainen esimerkki siitä helpommasta sortista. Hänen aseistuksensa on sieltä helpommasta päästä eikä hän ole niin nopea, että pelaaja olisi oitis kovan paikan edessä. Tämä on juurikin sen verran simppeli taistelu jo pelkästään ratavalinnan ansiosta, että se toimii todella hyvällä aloituksena, josta muut sitten pistävät paremmaksi. Niin ja hahmona RR on erinomainen.

6. Don Octavio - Sly 3: Konnien Kunnia

Yksi pelin astetta haastavampia pomotaisteluita ja kokonaisuutena todella hyvä taistelu, joka yllättäen käydäänkin Murraylla, tai ainakin se varsinainen taistelu, ensin on veneosuus. Octavio on todella hyvin tehty roistohahmo ja vaikka taistelu onkin todella hyvä, merkittävästi parempia on luvassa. Ensimmäiseksi pomotaisteluksi tämä on joka tapauksessa todella onnistunut yhteenotto jossa on osattu yhdistää minipeliä ja varsinaista pomotaistelua erittäin toimivaksi kokonaisuudeksi joka on aika kova kynnys ylitettäväksi kaikille myöhemmille.

5. Woodsman - The Wolf Among Us

QTE taistelut nojaavat pääasiassa näyttävyyteen ja tämä on siinä mielessä todella onnistunut yhteenotto. Taistelu on todella näyttävä ja tapa jolla sitä alustetaan ja sitten varsinaisen taistelun jälkeen lopetetaan vain korostaa sitä, miten loistava tämä taistelu kaiken kaikkiaan onkaan. Läpihuuto juttu tämä ei ole missään nimessä, koska virhe kriittisessä kohdassa johtaa kuolemaan. Tarinallisesti tämä nousee oitis astetta paremmaksi, koska tämä on yhteenotto Metsämiehen ja Ison pahan suden välillä. Uudella tavalla ja uudessa paikassa.

4. Mist Dragon - Final Fantasy IV

Lohikäärme ensimmäisenä pomotaisteluna on melko eeppinen tapa aloittaa. Tarinallisesti tämä on todella tärkeä taistelu ja se vaikutus joka sillä draamallisesti on myös merkittävä. Usvalohikäärme ei ole vaikea taistelu, sillä nyt ollaan todella alussa peliä. Cecil ja Kain kyllä hoitavat tämän varsin helposti mutta juurikin ensimmäiseksi taisteluksi tämä on todella hyvä valinta ja siitä on otettu todella paljon irti. Erityisesti se merkitys joka tällä on tarinallisesti, tekee siitä merkittävästi paremman, mitä se muutoin olisi.

3. Catwoman - Batman: Telltale Series

Lepakkomiehen ja Kissanaisen välinen yhteenotto joka saattaa hyvinkin olla QTE taistelu parhaasta päästä. Kyllähän koko asetelmasta näistä kahdesta oitis toimii todella hyvin ja on erittäin vahva tapa aloittaa peli, mutta valtava merkitys on myös sillä, miten hyvältä tämä uudenlainen QTE taistelusysteemi toimii Telltale peleissä. Siitä on saatu todella näyttävää pelattavaa jossa on omanlaistaan sorminäppäryyttä. Kokonaisuutena tässä taistelussa on kaikki parhaat ainekset ja vaikka se ei pelin paras taistelu olekaan, niin sanoisin että se on toiseksi paras.

2. Dante - Devil May Cry 4

Ensimmäinen yhteenotto Danten kanssa on sieltä helpoimmasta päästä sillä mies punaisessa ei tee isommin mitään erikoista ja koska peli on vasta alkanut, hyvä näin. Kyllä Dante myöhemmin sitten pelissä antaa kunnolla turpaan jos kehitystä ei tapahdu, mutta tämä taistelu tuntuu lähinnä leikittelyltä jossa Dante ei isommin pidä pelaajaa uhkana ja antaa tämän näyttää mihin hänestä on. Kyllähän Dante yhtä jos toista tekee, mutta ei mitään sellaista, jota voisi pitää erityisen haastavana.

1. Dracula - Symphony of the Night

Pelin ensimmäinen pomovihollinen on sama, kuin pelin viimeinen, mutta käyttää aivan eri taktiikoita. Tämä on pääasissa näyttävä aloitus jossa ei voi hävitä. Tämä on kuitenkin todella hyvä tapa aloittaa peli sillä vaikka pelaaja ei taistelussa osaisi tehdä oikeastaan mitään, niin show jatkaa joka tapauksessa kulkuaan. Eeppisyyttä tässä ainakin saavutetaan ja tavallaan itse todella pidän tälläisistä pomotaisteluista. Koska tämä osuus on suht irtonainen muusta pelistä, ei sen tarvitse noudattaa samoja sääntöjä kuin muiden ja täytyy sanoa että jos tässä ei olisi kaikki avustuksia mukana, voisi tämä olla pelin haastavimpia.