Spyro lohikäärme on ehkä se kaikkein isoin juttu minkä muistan lapsuuden pelikokemuksista ja Spyro the Dragon trilogia on pleikka ykkösen kärkikastia. Negatiivisemman vastaanoton saanut Legend of Spyro trilogia ei ehkä ole PS2:n kärkeä, mutta nautinnollisia siitä huolimatta ja täynnä hyviä pomotaisteluita.

 

 

 

Spyron tapauksessa pomotaisteluissa on valtavasti vaihtelua ja todellisia eroja jo pelkästään pelisarjojen sisällä. Spyro the Dragon trilogiassa pomotaisteluissa on valtavasti eroa sillä ykkösessä ne olivat varsin heikkoja kun taas kolmosessa uskomattoman hyviä. Legend sarjassa eroa on siinä mielessä valtavasti että Eternal Night pitää sisällään tasollisesti todella hyviä pomotaisteluita kun taas Dawn of Dragon pitää sisällään aika vähän pomotaisteluita mutta siinä laatu korvaa määrän, osittain.

Oli tilanne mikä hyvänsä, niin nyt nostetaan esiin ne parhaat pomotaistelut kaikista Spyro peleistä. Pomovihollisia on todella monenlaisia koska nyt kelpaavat kaikki pomoviholliset kaikista Spyro peleistä. Arviossa otetaan huomioon niin vaikeus, yleinen olemus kuin kekseliäisyyskin.

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Mecha-Red - Spyro: Hero's Tail

Red on jo valmiiksi todella hyvä pääroisto, mutta viimeinen taistelu yllättää todella positiivisesti. Red on robottimuodossa todella upea ilmestys ja haasteellisesti todella hyvä viimeiseksi viholliseksi. 

 

Crawdad King - Spyro: Year of the Dragon

Ensimmäisen Sparx kentän pomovihollinen. Varsin yksinkertainen mutta todella kiinnostavasti tehty taistelu. Tämä kuningasrapu muuttaa taktiikkaa samalla kun taistelu etenee. 

 

Spider Queen - Spyro: Year of the Dragon

Ehkä se vain Sparx pomovihollinen. Tämä hämähäkki on valtava ja sitä voi vahingoittaa vain kun se ei pyöri. Tämä tuntuu erottuvan selvästi muista pomovihollisista juurikin sen haasteen takia.

 

Sorceress - Spyro: Year of the Dragon

Ei ole ulkoisesti se kaikkein onnistunein Spyro roisto mutta kun puhutaan alkuperäisestä trilogiasta, niin kokonaisuutena hän on paras pääroisto juurikin sen taustatarinan kautta.

 

Destroyer - Legend of Spyro: Dawn of the Dragon

Tuhoaja on jättiläismäinen olento, jota vastaan taistellaan vähän eri tavalla kuin monia muita. Varsinainen taistelu on tämän olennon sydän vastaan, jota seuraa pako olennon sisältä, sen tuhoutuessa.

 

12. Cynder - Legend of Spyro: New Beginning

Musta lohikäärme Cynder on erittäin upea viimeinen pomovihollinen  ja tapa jolla taistelu toimii on sekin todella hyvä. Tämä on juurikin sellainen taistelu jollainen viimeisen taistelun kuuluukin olla. Aiempiin pomovihollisiin verrattuna tämä on hyvin haastava mutta ei epäreilu. Tarinallisesti tämä on erittäin tärkeä taistelu ja Cynderistä oppii taistelun päättääkseen todella paljon uutta. Ympäristö sekin on todella hyvin tehty mutta kyllä se tarinallinen puoli on se, mikä nappaa kaikkein eniten ja onhan Cynder itsekin todella onnistunut hahmo. 

11. Ice King - Legend of Spyro: New Beginning

Loppuviimeksi ei yhtään hullumpi pomovihollinen. Ei sellainen perustylsä jäähirviö vaan enemmänkin sellainen vihollinen johon on ulkoisesti vähän panostettukin. Tuo mieleen monet ritarityyliset pomoviholliset milloin mistäkin fantasiapelistä, mutta tässä asetelmassa se toimii paljon paremmin, koska monesti tämän tasoisissa peleissä ensimmäinen pomovihollinen on pääasiassa todella tylsä perusmölli, eikä tälläinen oikeasti hieno pomovihollinen joka elementtinsä puolesta on todella hyvä vastine lohikäärmeelle.

10. Robotic Centipede - Spyro: Year of the Dragon

Viimeisen Sparx kentän vihollinen. Tämä taistelu käydään todella upeassa ympäristössä, yleisön edessä. Tuhatjalkainen hajoaa ottaeessaan vahinkoa, kunnes tuhoutuu kokonaan. Tämä ei ole erityisen vaikea taistelu, mutta se on oikealla tavalla todella hyvin tehty loppuhuipennus Sparxille.

9. Buzz - Spyro: Year of the Dragon

Buzz on tavallaan todella sievän näköinen mutta samalla myös hurjan näköinen. Taisteluareena on kuin tulivuori ja todella upea sellainen. Tapa jolla Buzz vaikeutuu on tehty todella hyvin ja paikoitellen meno on hyvin intensiivistä. Tämä on sellainen pomotaistelu jossa voi hieman jopa pelleillä mutta samalla aikaa Buzz on sellainen vihollinen joka osaa myös tehdä vahinkoa. Erittäin hyvä ensimmäinen pomovihollinen, ei mitenkään erityisen vaikea, mutta oikealla tavalla haastava.

8. Skabb - Legend of Spyro: Eternal Night

Järkälemäinen ja vähän kahjon oloinen piraati jolla fiksu papukaija. Skabb on todella kiinnostava hahmo ja helposti pelin parhaiten tehty roistohahmo. Taistelu häntä vastaan on sopivan haastava ja ennenkaikkea todella kekseliäs. Tämä järkäle kantaa mukanaan monia aseita joihin kuuluu myös aarrearkku. Se monipuolisuus on iso syy miksi tämä taistelu on niin onnistunut ja ympäristö jossa taistelu käydään on sanalla sanoen upeasti tehty. Se että taistelu jakautuu kahteen osioon tekee siitä entistä eeppisemmän. Ehdottomasti kyseisen pelin paras pomotaistelu.

7. Gulp - Spyro 2: Ripto's Rage

Gulp ei ole kovin ihmeellinen vihollinen mutta taistelussa on osattu tehdä paljon oikein. Ääni jonka Gulp päästää on sellainen joka on jäänyt todella mieleen ja tapa jolla taistelu etenee on todella hyvä. Kentällä on paljon apuvälineitä joilla Gulpia voi vahingoittaa ja jokaista käytetään eri tavalla, mutta myös Gulp pystyy käyttämään näitä tarvikkeita mikä tekee tästä todella hauskan pomotaistelun.

6. Toasty - Spyro the Dragon

Ensimmäisen Spyron pomoviholliset eivät todellakaan ole sieltä parhaasta päästä ja viimeinen pomotaistelu on todellinen pettymys. Mutta Toasty on se joka erottuu todella hyvin joukosta koska tämä hahmo on todella hauskasti tehty. Syynä tähän on se mitä naamion alla piilee. Pomoviholliset eivät ole tämän pelin vahvuus, mutta se ei tarkoita etteikö joskus onnistuisi ja tämä onnistui, yllättävän hyvin.

5. Red - Spyro: Hero's Tail

Punainen lohikäärme jonka elementtinä jää. Red on yllättävän kiinnostavaksi tehty hahmo ja koko pelin selvästi vaikein vihollinen. Taistelussa on selvää haastetta, mutta samalla kaikki se on tehty toimivalla tavalla. Jään käyttö on todella onnistunutta ja siinä samalla taistelualueesta on saatu myös todella hienon näköinen. Hahmona Red erottuu todella hyvin edukseen monista muista Spyro pahiksista ja Hero's Tailin ilmestyessä, hän oli se paras pääroisto.

4. Scorch - Spyro: Year of the Dragon

Tämän pomovihollisen tapauksessa ulkoasu pysyi mysteerinä viimeiseen asti. Scorch lentää kokoajan ja käyttää suojakilpeä jolloin marginaali jolloin voit vahingoittaa häntä on suhteellisen lyhyt. Taistelussa Scorch vapauttaa valtavia määriä pallosalamia ja sylkee munia joista kuoriutuu erilaisia vihollisia. Se mikä tässä taistelussa on todellinen kirsikka kakun päällä on se miten Scorch kuolee. Useaan otteeseen näytetään viimeinen osuma ja Scorchin putoaminen taivaalta siniseen laavaan.

3. Spike - Spyro: Year of the Dragon

Pelin toinen pomovihollinen saattaa hyvinkin olla pelin vaikein vihollinen. Areena jolla taistelu käydään on todella upea ja sininen värivivahde on jotenkin todella energinen. Spike käyttää aluksi pelkkää blasmapistoolia mutta kykenee pelin edetessä muutamiin muihinkin temppuihin. Tämä pistooli on kuitenkin se vaarallisin. Taisteluna Spike on yllättävän eeppinen ja mukaansa tempaava, juurikin siksi että peliin tulee kokoajan lisää puolia. Spyro ei pysty vahingoittamaan Spikea ilman kentällä olevia kiviä tai tehosteita, joita myös Spike voi käyttää tai tuhota. Tämän lisäksi Spike on todella hienon näköinen. Tässä hahmossa on todella hyvin tuotu esiin se että hyvin yksinkertaisella suunnitellu voidaan saada aikaiseksi todella hyvä vihollinen, varsinkin kun hahmon esittely on niin hyvä.

2. Ripto - Spyro 2: Ripto's Rage

Ripto ei ole hahmona mitenkään erityisen hyvä mutta tämä viimeinen yhteenotto häntä vastaan on todella hyvä, yllättävän hyvä jopa. Syynä tähän on se että Spyro pystyy tekemään todella monenlaisia temppuja. Apuna käytettävät orbit ovat tehosteita sekä Spyrolle että Riptolle ja nämä tehosteet ovat syy siihen miksi tämä taistelu on niin hyvä ja kun mukaan heitetään se että molemmat puolet voivat käyttää niitä, niin se on vielä parempi. Taistelussa on kolme vaihetta ja jokainen on oikealla tavalla joukosta erottuva. Taistelu Riptoa vastaan on ennenkaikkea todella hauska, niinkin hauska että sen pelaa läpi miellään useammankin kerran.

1. Malefor - Legend of Spyro: Dawn of the Dragon

Pitkään tittelillä Dark Master kulkenut Legend trilogian pääroisto oli todellinen mysteeri ja hänet näki vasta juuri ennen viimeistä taistelua. Täytyy sanoa että se esittely oli todella upea ja Malefor on hahmona todella hyvin tehty. Taustarina sekin on todella hyvä ja tekee hahmosta itsestään entistä paremman.

Taistelu itsessään on todella eeppinen ja oikealla tavalla haastava. Ennenkaikkea tämä yhteenotto on todella näyttävä ja mielekäs puhumattakaan siitä että se kaikki päättyy todella upealla tavalla. Tämä on todellakin niitä tapauksia kun trilogian pääroisto on kaikista upein ja taistelu on todellakin tälläisen hahmon arvoinen ja samoin se, miten hahmo kohtaa loppunsa.