Vihollinen on monesti kiinni siitä, mistä vinkkelistä hahmoa sattuu katsomaan. Vihollispuolella on aika suuri skaala erilaisia hahmoja ja monesti vihollisista tulee liittolaisia ja liittolaisista vihollisia mikä sekoittaa tätä kategoriaa nopeasti ja jatkuvasti. Samalla se tosin tekee siitä myös paremman, tarjoamalla lisää muuttujia ja vaihtelua siihen, millaisia roistohahmoja on tarjolla milloin missäkin pelissä ja miten niitä isossa kokonaisuudessa käytetään. Lopulta merkkaa se, että mieltääkö hahmon kokonaisuudessa vihollispuolelle, vaikka tämä vaihtelisikin puolta.

 

 

 

Sääntökertaus:

- Vain yksi per peli, jos useampi pääroisto niin vain yksi voidaan valita

- Vain selviä pääroistoja kyseisessä pelissä

- Jos heistä tulee muissa peleissä liittolaisia niin se ei haittaa kun kyseessä on tietty tarina

- Pääroisto ei aina ole viimeinen vihollinen jonka nujerrat

- Pääroisto ei välttämättä edes esiinny pelissä

- Koska monet hahmot ovat saaneet useita erilaisia versioita, niin vain yksi kelpaa, eli paras valitaan

- Itsenäisiksi laskettavissa olevat DLC:t voidaan huomioida pääpelin rinnalla

 

KUNNIAMAININTOJA

 

Raphael Sorel - Soul Calibur III

Erinomaisesti tehty hahmo rapiirilla ja sellaisella aatelismiesmaisella charmilla. Todella hyvä lisä hahmovalikoimaan ja yksi näitä hahmoja porukassa, jonka voi aika helposti määritellä roistohahmoksi.

 

Mogh, Bloodlord - Elden Ring

Yksi pelin vaikeimpia pomovihollisia ja yksi pelin roistohahmoista, jota voi tavallaan pitää pelin avainroistona, mahdollisesti jopa pääroistona, riippuen näkökulmasta.

 

Conductor - Hat in Time

Kaikessa koomisuudessaan erittäin hyvin tehty roistohahmo, joka tavallaan vaikuttaa roistolta heti, mutta josta ei kuitenkaan voi olla täysin varma aluksi.

 

Lilith - Marvel's Midnight Suns

Pelin näennäinen pääroisto alusta asti, jossa on kuitenkin myös se puoli, joka vaikuttaa olevan pelaajan puolella ja joka pelin edetessä monimutkaistuu edelleen.

 

Fox - Lies of P

Hahmo joka ei välttämättä välittömästi vaikuta viholliselta ja pelaajan ratkaisujen perusteella, voi jopa muuttua enemmän liittolaiseksi. Mutta klassisen tarinan mukaan, ei välttämättä tarkoita mitä sanoo.

 

Rosso the Crimson - Dirge of Cerberus: Final Fantasy VII

Sadistinen hahmo jonka tyylissä korostuu niin selvästi punainen ettei muuta. Tiettyä femme fatale vivahteisuutta yhdistettynä dragoontyyliseen vivahteeseen.

 

Alexei - Ninja Gaiden Sigma 2

Enkelimäisin demoneista ja salamoiden mestari. Alexei ei ole samalla tavalla joukosta erottuva kuin muut, mutta se on tosiaan omiaan tekemään hänestä omanalisensa joukossa.

 

Kraven the Hunter - Marvel's Spider-Man 2

Se hahmo valikoimasta joka on saanut vähän enemmän tautatarinaa joka toimii alkupelin ajan pääroistoimaisesti. Melko erilainen kuin mihin itse olen tottunut.

 

24. Jedediah Hackett - Quarry

Ehkä se monimutkaisin hahmo porukassa, sillä hän ei monella tavalla ole suoraan vihollinen, mutta olosuhteet murtavat hänet ja siirtävät suoraan vihollispuolelle, vaikka hän siinä rajoilla pitkälti onkin. Sanotaan että jos pelissä olisi ollut edes jonkinverran mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä Hackettien kanssa tapahtuu, olisi Jedediah jotakin muuta kuin vihollinen, mutta tapa jolla peli ohjaa tapahtumia, tarkoittaa että tämä hahmo on aina suoraan vihollinen, vaikka todellisuudessa kokonaisuus on paljon monimutkaisempi.

23. Caij Vadna - Star Wars Jedi: Survivor

Sanotaan että täm on niitä hahmoja joka jää niukasti vihollispuolelle, mutta samalla on aika selvää että miksi hän on tällä puolella, koska hänen koko tehtäväkaarensa on pitkälti yhtä suurta kusetusta ja johtaa siihen petoksen hetkeen, joka tosin toimii samalla aikaa melko hyvänä paikkana tuoda mukaan yksi fanisuosikki ja merkittävästi parempi palkkionmetsästäjä kuin Vadna.

22. Grim Matchstick - Cuphead

Sanotaan että tarinallisessa mielessä tämä ei ole niin iskevä kuin itse taistelussa on. Tämä on mahdollisesti se vaikein taistelu mitä olen itse pelannut ja läpäissyt, mikä oli paljon pidemmälle kuin kiinnostus kesti. Tämä oli kuitenkin sellainen taistelu jonka halusin kokea. Vihollisena, tämä on vähän niin ja näin, mutta Synkkä tulitikku on mahdollisesti yksi niitä sympaattisempia vihollisia joita vastaan tulee ja voikin olla kyseenalaista että onko hän varsinaisesti edes roistohahmo, vaikka vihollispuolella onkin.

21. Varg - Thymesia

Pomovihollinen sieltä uhkaavammasta päästä, varsinkin kun tältä hahmolta saa hyvin todennäköisesti selkäänsä pelin alkupuolella. Varg on monella tavalla aika perinteiseltä vaikuttava suuri ritarihahmo suurella miekalla ja hän toimii pitkälti täysin sen tyylin mukaan ja tekee sen hyvin. Sanotaan että vähän olisi kaivattu myös sisältöä, sillä hän jää melko ohueksi hahmoksi joka lähinnä näyttää hyvältä, mutta josta ei opi mitään.

20. Tancread, Master of Castigations - Lords of the Fallen

Tällä hahmolla on yksi pelin hienoimpia haarniskoita ja sijanti jossa taistelu käydään on myös yksi pelin parhaimmistoa. Tässä on erinomainen pohjustus koska torni jossa seikkaillaan ei ole sieltä epäselvimmästä päästä ja tapa jolla kaikki kidutuselemtit korostuvat kertoo osansa siitä että tämä hahmo ei sieltä mukavimmasta päästä.

19. Nero the Sable - Dirge of Cerberus: Final Fantasy VII

Tämä on niitä hahmoja josta voi olla vähän vaikea ottaa selvää ensin siinä että mikä idea hänessä on ja mitä hänen tarinassaan sitten lopulta edes tapahtuu, vaikka siinä tietyt selkeät pisteet onkin. FFVII Remake trilogia saattaa tuoda lisää sisältöä tähän hahmoon, vaikka Dirge onkin hahmon tarinan vienytkin päätökseensä. Nero on joka tapauksessa yksi niitä astetta enigmaattisimpia vihollisia tässsä pelikokonaisuudessa ja erottuu siksi todella hyvin joukosta.

18. Thor - God of War: Ragnarök

Ääninäyttelijä olisi voinut olla parempikin, mutta sama pätee moneen muuhunkin tässä pelissä. Hahmona tämä on erittäin hyvä ja melko uskollinen versio mytologiselle hahmolle. Eräs avainasia, tällä hahmolla on oikeanväriset hiukset. Tavallaan pidän tästä versiosta jossa Thor ei ole Marvelin lihaksikas ihannepoika, vaan enemmänkin kaljamahainen voimanostaja, joka ei ole enää huippukunnossaan, mutta pystyy silti antamaan Kratosille kunnolla turpiin. Tarinallisesti hahmo toimii myös erittäin hyvin. Tai niin hyvin kuin näin huonossa tarinakokonaisuudessa voi.

17. John Wesley Hardin - Call of Juarez: Gunslinger

Kaikista lännen legendoista tämä on yksi niitä hahmoja joka on oikeasti omanlaisensa ja yhteenottoonkin on tuotu jotakin sellaista, mitä ei ole pelissä aiemmin nähty, mikä korostaa sitä, miten nopea vetäjä tämä mies on. Tyylillisestikin hän erottuu joukosta vähän enemmnä sellaisella peluritavallaan eikä ole pelin yleisellä tasolla mitenkään huonosti tehty, kun vertaa useaan jotka ovat.

16. Alecto - Hades

Kolmesta Fury sisaruksesta tämä on se selvästi eniten roistomainen ja se välittyy ulkoasustakin todella hyvin. Alectossa on tyyliä, mutta samalla aikaa hahmo ei erotu liikaa kahdesta muusta. Tämä on joka tapauksessa sellainen hahmo jota vastaan taistellassa on osattu hienosti käyttää sitä tarinallista puolta jossa on useita eri vivahteita. Mahdollisesti yksi parhaita tarinaosia pelissä mitä pomotaisteluihin, loppuhuipennus poislukien tulee.

15. Pallas, Guardian of Acropolis - Asterigos: Curse of the Stars

Salamasusi ja yksi pelin merkittävästi haastavampia pomotaisteluita. Pallas ei ole pakollinen taistelu, mistä syystä taistelu on vähän vaikeampi. Tyylillisesti tässä on aika vähän sisältöä, mutta koska hahmo ei vain putkahda tyhjästä, vaan sen nähnyt aiemminkin, niin se nappaa oitis vähän enemmän, kun sitä vastaan pääsee viimeinkin ottamana yhteen. Salamavoimat tuovat mukanaan lisää tyyliä kokonaisuuteen.

14. Metsänneito - Bramble: Mountain King

Tarinallisesti tämä osuus on erittäin hyvä ja tunnelmallisesti vielä parempi, joten ei ole ihme että metsän impi on kansikuvatyttö tässä pelissä. Tämä hahmo on kaikessa groteskissa tyylissään erittäin hyvä ja koko tilanne on ehdottomasti yksi pelin parhaita. Tässä on pitkälti kaikki palaset kohdallaan ja pomotaistelu on jopa vähemmän ärsyttävä kuin monet muut.

13. Snacher - Hat in Time

Erinomaisesti tehty hahmo jossa yhdistyy sellainen sopiva koomisuus, tietty uhkaavuus ja asetelma josta on otettu oikein mukavasti irti. Snatcher tekee sopimuksia, pelaa hieman kyseenalaistakin peliä ja ennenkaikkea, näyttää aina yhtä huvittavalta 2D hahmolta 3D pelissä, mutta varjona se on täysin ymmärrettävää. Ehdottomasti yksi pelin kohokohtia josta otetaan todella paljon irti.

12. Charles Vane - Assassin's Creed IV: Black Flag

Vähän kahtiajakoinen kokonaisuus, mutta AC sarjan tasolla, todella hyvin tehty versio historiallisesta hahmosta sillä varsin rujolla tavalla jota ei ole isommin siloteltu, mutta josta tulevat myös pääasiat esiin. Vane on todella karu merirosvo josta saa aina vähän sellaisen vaikutelman että hän ei ole välttämättä täysin liittolainen, joten yhteistyö on hataralla pohjalla ja hän saattaa hetkenä minä hyvänä muuttua pomotaisteluksi. Sanotaan että tapa jolla siihen päädytään ei ollut se mikä olisi ensiksi tullut mieleen.

11. Gankplank - Ruined King: League of Legends Story

Tämä versio League of Legendsin ehkä merirosvomaisimmasta hahmosta ei ole se perinteisin, vaan tässä on harrastettu kikkailua. Mutta siitäkin huolimatta, tarinallisessa mielessä tämä on erittäin hyvin tehty versio hahmosta johon on saatu todellista pomotaistelufiilistä ja vaikka tarinallisesti pelissä tehdäänkin hieman kyseenalaisiakin ratkaisuja, niin loppiviimeksi Gankplank on erittäin hyvin tehty hahmo tässäkin kokonaisuudessa.

10. Bikke - Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin

Yksi näitä harvempia ihmismäisiä roistohahmoja tässä kokonaisuudessa ja erinomaisesti toteutettu sellainen. Merirosvoteemassa ei todellakaan ole säästelty ja ulkoisesti lähinnä puujalka puuttuu. Bikke on ehdottomasti sellainen hahmo joka erottuu vain positiivisesti joukosta ja on pomotaistelunakin oikein hyvin tehty. Sanotaan että vastaavia hahmoja olisi tähän peliin kaivannut enemmänkin.

9. Penetrator - Demon's Souls

Mahdollisesti koko pelin mielekkäin pomotaistelu todella vaikuttavalla esittelyllä. Penetrator jää ehkä vähän ohueksi hahmoksi, mutta helposti yhdeksi hienoimmista koko pelissä. Sanotaan että näissä peleissä ja näiltä tekijöiltä ei monesti tämän kummempaa saa, mutta ainakin Penetrator onnistuu tekemään todella vaikuttavan esiintulon ja tarjoamaan yhden pelin parhaista taisteluista. Harmillista onkin ettei tätä haarniskaa saa omaan käyttöönsä eikä miekka ole millään tavalla sieltä parhaast päästä.

8. Silitha - Darksiders

Hämähäkkihirviö ja todella hienosti toteutettu sellainen, mikä tekee tästä ehdottomasti yhden koko sarjan onnistuneimmista hirviöhahmoista. Vaikka Silitha on monella tavalla aika tavallinen hämähäkki, niin tämän pelin tapauksessa tästä hahmosta on otettu vähän enemmän irti kuin monista muista, sillä tämä kuitenkin onnistuu vangitsemaan Sodan. Lisäksi tämän hahmon ympäristöt ovat kaikista selkeimmin hänen omiaan.

7. Romeo, King of Puppets - Lies of P

Nukkejen kuningas on taisteluna ehkä se koko pelin paras ja Romeo hahmona erinomaisesti toteutettu. Se mitä tämä hahmo lopulta tarjoaa voi vaikuttaa tavanomaiselta pomotaistelulta eikä miltään sen kummemmalta, mutta loppuviimeksi, tämän hahmon taustat ovatkin syvällisempiä ja kun ne tulevat esiin, niin se vain parantaa tätä hahmoa entisestään. Eipä hahmo sitä isommin tarvinnut, koska tämä on yksi pelin parhaiten tehtyjä hahmoja useammalla tavalla kuin yhdellä.

6. Barnabas - Final Fantasy XVI

Odinin kantaja ja melko synkkä hahmo. Barnabas ei ole erityisen hienon näköinen hahmo, vaan pysyy suht vaatimattomana. Mutta tarinallisesti hahmo toimii erittäin hyvin ja on loppuviimeksi oikein hyvin Odinin ihmismuoto, tavallaan. Sanotaan että tapa jolla tämä hahmo tulee todella osaksi tarinaa, ottaa aikansa ja se vain korostaa sitä, miten voimallinen Barnabas on. Vihollispuolella ehdottomasti se paras Eikonin constant ja kyllä pärjää hyvin vertailussa muutenkin, vaikka ulkoasu saisi olla tyylikkäämpikin.

5. Dragonlord Placidusax - Elden Ring

Yksi pelin vaikeimpia haasteita omalla kohdalla ja mitä lohikäärmeisiin tulee, melko vaikuttavan näköinen ilmestys tietyllä King Ghidorah ulkoasuratkaisulla. Taistelukenttä vain kruunaa vaikutelman. Placidusax on hyvin vaikea pomovihollinen ja vaikka tarinallisesti hahmosta ei välttämättä saakaan paljoa irti, niin erilaisia muuttujia on todella hyvin ja isona kokonaisuutena hahmo toimii todella esimerkillisillä tavoilla. Taistelussa itsesään on myös erittäin paljon hyviä ratkaisuja mitä hyökkäyksiin tulee.

4. Ivy Valentine - Soul Calibur III

Yksi näitä roistopuolella laskettavia hahmoja ja mahdollisesti yksi koko pelin kärkinimiin nousevia hahmoja. Asevalinnaltaan yksi pelin helposti eniten joukosta erottuvia tapauksia. Hahmon ulkoinen olemus korostaa hahmon naisellisia puolia hyvin selvästi, mutta tappelupelissä se on hahmon miekkaruoska joka todella saa hänet jäämään hyvin mieleen, sillä tämä on vähän harvinaisempaa sorttia, mitä asevalintoihini. Tulee tarinallisessa mielessä Ivy ei ole sen huonompi kuin muukaan, joten tilanne on aika tasainen.

3. Scream - Marvel's Spider-Man 2

Venom symbiootin jatke ja syy miksi tämä vihollinen menee kaikkien muiden ohi johtuu puhtaasti siitä, miten paljon tarinaa lyhyeen yhteenottoon on lopulta saatukaan mukaan. Peter Parker ei ollut symbioottipuvussa paras versio itsestään ja hän pelin aikana ehtinyt tehdä kyseenalaisia asioita. Scream on kuin kaikki MJ:n tukahdutettu raivo valloillaan ja tässä taistelussa päästään todella hyvin ottamaan mukaan näkemystä siitä miltä MJ:stä tuntuu, vaikka hän ei sitä esille tuokaan ja koko kuvio jossa Scream ilmestyy on todella vahva draamallisesti.

2. Gilgamesh - Final Fantasy VII: Rebirth

Tämäkin on niitä hahmoja josta tulee tappionsa myötä liittolainen, mutta tapa jolla Gilgameshia tässä kokonaisuudessa käytetään on monella tavalla selvää pelleilyä, hyvällä tavalla. Tämä on mahdollisesti koko pelin vaikein taistelu, mikä vain korostaa sitä että liittolaisuus on lopulta ansaittu. Tapa jolla hahmoa käytetään pelin aikana on todella hyvä rytmiltään, joten tästä hahmosta oppii hiljalleen lisää ja samalla aikaa taistelu lähestyy, ollen vain ajan kysymys. Sanotaan että tämä ei ole suoraan paras versio hahmosta, mutta se voisi olla paras. Ainakin se on se versio, johon on tuotu mukaan eniten sisältöä ja tarinaa. Vaikka itse pidänkin FFVIII:n Gilgameshista ehkä hieman enemmän.

1. Mephisto - Marvel's Midnight Suns

Paholainen, äänenä Jason Isaac. Mephisto on hahmo joka varastaan täysin shown sinä aikana kun on mukana kokonaisuudessa. Hänen roolinsa on melko pieni, mutta hahmo tuntuu juuri siltä, mitä sen pitäisikin olla ja se on oitis valtavaa plussaa jo valmiiksi fantasistisessa pelissä. Mephisto on sellainen hahmo joka tuntuu aina olevan tilanteen herrana, vaikka ei olisikaan, joten hänellä on erinomainen pokerinaama. Hahmo vastaan ei päästä taistelemaan tässä pelissä, mutta se yleinen osa jossa tämä hahmo on mukana, on ehdottomasti pelin kohokohtia.