P*rkele minä vetäsenkin vaihteen kakkoselle

Insominiac Gamesin nopeatempoinen, värikäs ja räiskyvä toimintapeli. Sunset Overdrive yhdistelee räiskintää liikkeeseen toiminnassa ja huumoria hurmeeseen tyylissään, luoden oikein mielekästä, joskin melko itseääntoistavaa pelattavaa. Asetelma on nähty monesti ennenkin muodossa jos toisessakin, mutta ainakin tyyli erottaa pelin joukosta.

Auringonlasku Ylivaihde

Insomniac Games on ehdottomasti yksi parhaita pelintekijöitä joka PS1:llä vei voiton Spyro trilogialla ja piti pintansa PS2:lla Ratchet & Clank sarjalla. PS3:lla taso sitten laski, joskin Ratchet & Clankeja tuli tasaiseen tahtiin, kunnes se PS4:llä laatu korvasi määrän Spider-Manin kanssa. PS5:llä kaikki näyttää todella lupaavalta mm. Wolverine on tulossa. PS3:n aikaudella tosin ilmestyi eräs peli, jota en ole koskaan aiemmin pelannut, koska se ilmestyi kilpailevalle konsolille... ja sittemmin Windowsille.

Energiajuomamazombien kaupunki

Sunset Overdrive ei ole se ihan perustason zombipeli, vaikka zombipeli se pohjimmiltaan onkin. Tässä kokonaisuudessa kyseisiä "zombeja" ei kutsuta varsinaisesti zombeiksi, vaan enemmänkin mutanteiksi. Tällä kertaa kaikki alkaa eri tavalla, kuin yleensä. Pandemian aiheuttajana on uusi energiajuomam OverCharge, joka suosionsa ja testaamattomuutensa vuoksi on liiankin tehokas muuttamaan koko kaupungin väkivaltaisiksi mölleiksi, ja johtaa koko kaupungin karanteeniin ja syyllisten tekosyihin siitä, mitä oikeasti on tekeillä. Pelaaja on tämän kaiken keskelle jäänyt talkkari jonka tavoite on muiden selviytyjien kanssa sekä paeta kaupungista, että paljastaa totuus koko kaaoksen taustalla. Siinä samalla tehden selvää isosta joukosta möllejä, mitä erikoisemmilla aseilla.

Tarinallisesti peli tuntuu hyvin samalta mitä monet muutkin vastaavat zombiepelit, kuten vaikkapa Dead Rising 2, mutta tietysti pelillä on kokonaan oma identiteettinsä ja tyylinsä joiden ansiosta kokonaisuus toimii oikein hyvin. Sunset Overdrive on värikäs, huumorintäyteinen ja toiminnallinen kokonaisuus jossa tarina ja asetelma eivät ole mitenkään erikoisia, mutta ainakin niissä on vähän boxin ulkopuolista ajattelu ja asetelma on tarpeeksi omanalisensa. Tarinan sijaan pelin tyyli, pähkähullu sellainen, tekee pelistä vähän erikoisemman. Erilaiset aseet tarjoavat merkittävästi vaihtelua ja liikkuminen on mukavan vikkelää. Pelimaailmassa on kokoa ja vaikka pelattavuus on monella tavalla suhteellisen itseääntoistavaa vähäisellä määrällä vaihtelua, on kokonaisuus ainakin tehty hyvin.

Tarinallisesti peli on melko hillityn pituinen, sillä pääkampanjan pituus tuntuu about samalta miltä usean Ratchet & Clank pelin, mutta kaiken sivutekemisen ja vastaavan kanssa pelin parissa viihtyy helposti useamman tunnin lisää ja jos haluaa kerätä enemmän aseita, niin siihen uppoaa taas enemmän tunteja. Vaihtelua pelissä ei ole mitenkään suurta määrää, mutta tarpeeksi että on ainakin jotain tekemistä jos haluaa farmata valuuttaa tiettyjen aseiden hankintaan, tai hahmon ominaisuuksien kehittämiseen. Monet aseet tosin ovat turhauttavan hintavia ja toisin kuin Ratchet & Clank sarjassa, niitä ei tule ihan äkkiä hankittua, koska monesti joutuu todella valitsemaan eri aseiden välillä, eikä voi pienellä vaivalla hankkia vain kaikkia. Suuri hinta tietysti kannustaa tekemään sivutehtäviä pääjuonen ohessa, mikä vain ruokkii toistoa, sillä pelissä ei olla ihan Spider-Man tasoisessa minipelien ja sivutehtävien variaatiotasolla. Myös tarinakampanja on rytmiltään hieman hitaahko.

Liikettä kinttuihin ja liipaisin pohjaan

Aseet ovat isossa osassa kokonaisuutta ja niitä on paljon, kuten Ratchet & Clank sarjassa on monesti totuttu näkemään ja tämä on erittäin hyvä asia, koska Ratchet & Clank sarjassa aseet ovat olleet yksi iso syy siihen, miksi pelit toimivat niin hyvin. Tällä kertaa ei olla tulevaisuuden asetelmassa ja monet aseet mukailevat tavalla tai toisella jotakin tosimaailmasta tuttua, vaikka sitten raskaasti muokattuna. Keilapallot, nallekarhut ja vinyylilevyt toimivat aseina tässä pelissä samaan tapaan kuin pistooli tai harppuuna, kun niihin laitetaan vähän jyskettä tavalla tai toisella, oli sitten kyse dynamiitista tai propaanitankista, taikka sitten vain vähän mekaanisesta virittelystä. Tämä improvisoidut aseet tyyli on se yksi iso tekijä pelin tyylissä mikä toimii erinomaisesti tarjoaa paljon mahdollisuuksia pelintekijöille todella tehdä pähkähulluja ja toinen toistaan kekseliäämpiä juttuja.

Siinä missä jotkut aseet ovat ammuksiltaan todella kattavia, ne joissa on vain vähän ammuksia, ovat monesti niitä merkittävästi tehokkaampia. Ajoittain peli tarjoaa lyhyeksi hetkeksi jotakin aivan oman tasonsa toimintaa lähemmsä legendaariset mittasuhteet saavuttavilla varusteilla, kuten robottikoira minkä tulivoima ylittää oitis pelaajan oman, tai sitten legendaarisella miekalla, johon on yhdistettynä toinen legendaarinen miekka. Vaihtoehtoja on paljon ja monesti ne asiat, joita käytetään vain hetkellisesti, ovat niitä jotka todella onnistuvat erottumaan joukosta. Tuo mieleen TitanFall 2:n automaattitähtäyspistoolin tai Sly 2:n superhyppyrepun.

Toiminnallisesti merkittävä tekijä kokonaisuudessa aseiden lisäksi on se liike ja sitä ei mitenkään piilotella. Monet tilanteet pelissä toimivat erityisen hyvin vain jos pelaaja pysyy jatkuvassa liikkeessä, oli se sitten surffaamista pitkälti millä tahansa pinnalla jolla skeittalaudalla liukuminen olisi mahdollista, tai hyppimistä milloin miltäkin tasolta joka toimii kuin viritetty trampoliini. Liike on ja nopeus ovat monesti erittäin tärkeitä varsinkin silloin kun vastassa on paljon tehokkaampia mutantteja, sillä pelihahmo ei kestä vahinkoa juurikaan, kun taas jotkut viholliset ovat melkoisia tankkeja. Tämä tietysti jakaa pelaajan huomion useaan paikkaan ja ajoittain on ärsyttävää jatkuvasti laittaa pelihahmoa liukumaan milloin missäkin, samalla kun itse yrittää tähdätä vihollisia. Hektinen pelattavuus ainakin tarjoaa paljon muuttujia ja nopeatempoisen rytmin jonka ansiosta toiminta pysyy mielekkäänä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa että juurikin liikkumisessa saisi olla enemmän jouhevaa otetta tai helpompaa automatisointia siihen, mitä pelaaja monesti ja selvästi yrittää. Monet asiat juurikin liikkeen ja ammuskelun yhdistelyssä tuntuvat hieman protyyppitasoiselta.

Pelissä on myös hahmonkehitystä erilaisten tehosteiden ottamisella käyttöön. Tekemällä tiettyjä asioita pelissä, tulee paremmaksi tietyissä toiminnoissa ja sitä kautta pystyy tehostamaan tiettyä pelityyliä. Tehosteita voivat olla lisäammukset, vahingontuotto tai vastaava ja yleensä tietyissä tilanteissa, kuten liukuessa kaapeleille ja vastaavilla, tai sitten taistelu tietynlaisia vihollisia vastaan. 

Puuttuva linkki Ratchetin ja Spider-Manin välillä

Sunset Overdrive on Insomiac Gamesin kehityskaaressa selvästi jotakin mikä ottaa paljon vaikutteita Ratchet & Clank sarjasta, mutta yhdistää siihen monia osia, joita on merkittävästi paranneltu Marvel's Spider-Manissa. Yhdistelmä näistä kahdesta erinomaisesta sarjasta on paperilla erinomainen idea, mutta Sunset Overdrive ei tunnu käyttävän kaikkea mahdollista potentiaalia hyväkseen eikä sitä ole viimeistelty niin pitkälle kuin olisi voitu. Tämä voi johtua monesta asiasta, mutta vaikka kokonaisuudessa on paljon hyviä puolia, niin toiset osat Ratchet & Clank sarja tekee merkittävästi paremmin ja toiset Spider-Man tekee paremmin.

Insomniac Games ei ole ihan samalla tavalla tuttu laadustaan mitä Naughty Dog, sillä tällä pelillä on paljon enemmän pelejä ansioluettelossa. Siellä tosin on useita hutejakin, tai muuten heikompia ilmestyksiä. PS3 aikakausi oli yhtä ylä-alamäki notkahtelu johon mahtui pohjakosketus Resistance 2:n muodossa, mutta myös yksi suurimpia kohokohtia Ratchet & Clank: Crack in Time muodossa heti perään, eikä notkahtelu vielä siihenkään päättynyt sillä yksi huonoimpia Ratchet & Clank pelejä, sekä Fuse olivat vielä tulossa, ennen kuin Sunset Overdrive ilmestyi PS3-PS4 aikakausien taitteessa, kun Insomniac Games todella kokeili siipiään muuallakin kuin vain Ratchet & Clank sarjan parissa.

Itse en ole kaikkia Insomniac Gamesin pelejä pelannut, mutta Sunset Overdrive tuntuu ilmestyneen juuri silloin, kun heidän tasonsa ollut laskusuunnassa, kunnes Marvel's Spider-Manin jälkeen se on ollut vahvassa nousussa ja saattaa olla vielä jonkin aikaa. Sunset Overdrive on tässä mielessä ote heidän kokeiluajoiltaan sillä vaikka Fusen ja tämän pelin väliin mahtuikin Ratchet & Clank: Into Nexus, on R&C sarja ollut tässä kohtaa laskusuuntainen Crack in Timen jälkeen, mutta saanut aivan uutta puhtia Spider-Man 1 ja 2:n välissä, Rift Apart muodossao. Mitä tulee suoraan Sunset Overdriveen, se on erittäin hyvä esimerkki siitä että Insomniac Games on kekseliäs ja pätevä studio, vaikka lopputulos ei aina samaa tasoa olekaan kuin Spyro: Year of the Dragon, Marvel's Spider-Man 2 tai Ratchet & Clank kärkikolmikko: Rift Apart, Crack in Time ja Up Your Arsenal. Sunset Overdrive on parempi kuin monet studion peleistä ja vaikka se onkin paikoin hiomaton voi se hyvinkin olla se yksi askel kohti Hämähäkkimiestä, jonka he tarvisivat Ratchet & Clankien luota.

Yhteenveto

Sunset Overdrive on hurtilla huumorilla ja monenmoisella kikkailulla täytetty värikäs ja korkeaoktaaninen toimintapeli maailmanloppua mukailevassa maailmassa. Pelattavaa on melko runsaasti, mukana on todella boksin ulkopuolelta vedettyjä ideoita ja useiden kliseiden uusiokäyttöä. Tarina on ok, aseita on mukavasti ja niissä on Ratchet & Clank tyylistä vivahteisuutta. Liike on isossa osassa ja siinä on alkukantaista Spider-Man tyylistä vivahdetta. Pelattavuus menee paikoin aika itseääntoistavaksi, mutta Insomniac Gamesin tapaan kokonaisuudessa on laadukas toteutus, vaikka tämä ei heidän parhaita töitään olekaan.

+ Värikäs ulkoasu

+ Paljon aseita

+ Paljon ammuttavaa

+ Runsaasti tehtävää

- Itseääntoistava

- Tarinallinen rytmitys saisi olla parempi

- Ohjattavuus ja liike voisi olla jouhevampi

Arvosana: 7,0

Loistava

Liike on toinen iso tekijä kokonaisuudessa ja kaikessa yliampuvassa tyylissään siitä otetaan paljon irti.